Satunnaisesti tulee pohdiskeltua mitä kummallisempia asioita. Kuten minkä yhden tavaran pelastaisin palavasta talosta. Toisin kuin lapsena, ei mulla enään ole mitään erityisen rakasta/rakkaita tavaroita. On vain käytännöllisiä ja lähtökohdasta riippuen pelastettava tavara olisi jokin vaate, kännykkä tai henkkarit. Mieluiten toki kaikki niistä. Valokuvia mietin pitkään, mutta suurin osa niistä on haudattu kellariin-ja tärkeämpää kumminkin on että rakkaat on elossa. Valokuvia voi ottaa uusia.
Toinen pohdiskelun aihe on, Cheekin 1140-biisin innoittamana, se miten kuluttaisin viimeisen vuorokauteni (mikäli siis saisin tietää että elän enään seuraavat 24h). Cheekin tavoissa oli osuvia; haluaisin nähdä vanhempani, kirjoittaa testamentin ja kenties kylpeä. Järjellä ajateltuna...matkustaminen vanhempien luo vie tunteja-ja miten osaisin olla heidän luonaan kuin ei mitään. Yksi vaihtoehto oli, että pyytäisin jonkun kaverin kuvaamaan sivusta mun päivää, tekisin vain iloisia asioita (kuten kävisin tivolissa, kenties baarissa)-mutta millä tuonkin muka saisi kaverille perusteltua. Oikeastaan...kuinka kamalaa olisikaan tietää kuolevansa vuorokauden kuluttua. Ehkä paras toimenpide siinä vaiheessa olisi kirjoittaa se pirun testamentti ja lähteä samantien oman käden kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti