30. huhtikuuta 2012

Välillä sitä jaksaa kuvailla...

Kesäkauden avaus

Toisien kesäkausi alkaa grillailulla, toisten ensimmäsestä ulkona nautitusta irtojätskistä ja jotkut alottelee kesän terassilla olutta/siideriä nauttien. Mulla on kumminkin oma, ei niin miellyttävä tapani...
...nimittäin mun kesä alkaa ekoista auringon polttamista.
Mun ihotyyppi tosiaan palaa helpommin kun ruskettuu. Vuodesta toiseen mun kesä alkaa "kauniilla" punastumisella, tosin tänä vuonna normaalia aiemmin. Tosta kun toi punasuus katoo, tilalle tulee rusketus-ja sievät rusketusraidat. Ja kuten terveystiedon tunneilla aikoinaan on opittu, joka kerta kun iho palaa, kasvaa ihosyövän riski....

Oops!... I did it again

Pitkin viime viikkoo mussutin kavereille kuinka kiire mulle tulee tänään kun päästään 15.45, siitä sit kotiin syömään yms. ja sit jo kuudeks Pelicans Wappu-tapahtumaan siskon kaa. Tänä aamuna sit (vauhdikkaan viikonlopun jälkeen...) nautin pitkistä yöunista, siivoilin jotta siskon kehtaa päästää sisälle, tein lasagnee jne. Tossa puolisen tuntii sit rupesin katteleen koulukamoja reppuun, tosiaan siinä uskossa ett tunnit alkaa 11.30. Lukkaria kattoessa hierasin parikin kertaa silmiä, siinä selkeesti luki ett tunnit on 8.15-14.00. Just.
Hyvä minä, onnistuin ja tein sen taas. Ei nimittäin oo eka (eikä varmaan viimenenkään) kerta kun näin käy; luulen ett mennään myöhäsempään, kun mitä oikeesti mennään. Laiha lohtu tässä on ett täysikäsenä voin ite selvittää omat poissaoloni, kukaan ei tarkista onko mulla oikeesti ollu ysiltä hammaslääkäri tms...

27. huhtikuuta 2012

Palapelejä ja shoppailua

Jassoo... Mulla on ollu taas kiireinen viikko, tänään on oikeestaa ensimmäinen ilta tällä viikkoo, kun mulla on "vapaata". Lähes kaikkina muina päivinä oon shoppaillu kesävaatteita (kiitos ite asettamani nostorajan, kaikkee ei saa ostattua yhellä kertaa...), on ollu kevään viimenen kerho vapputeemalla, leiripalaveria ja kävipä tosiaan Iina aivan ihanan, lutusen, söppänän, suloisen, ihastuttavan pikkukoiruuden kaa kylässä. Kovin myöhään mä en sit ees viitti koneelle enään tulla vaan ennemmin valvon palapeli-projektien ääressä. Tällä hetkellä pöytää vallottaa 1000 palanen perhonen ja sen jälkeen ois (kiireellä) vuorossa äitille ja mummolle äitienpäivälahjoiks tarkotetut 500-900 palaset kuvat...
Kuten jo tosiaan mainittua, tällä viikolla oon laittanu oikein urakalla rahaa palaan (kiitos opintolainan) ja ostellu täydennystä kesävaatevarastoihin. Löysin mm. sinisen tunikan, uudet bikinit, hupullisen liivin, rantamekon ja perustoppeja. Lisäks tietty joka viikkoset ruokaostokset verottaa oman osuutensa budjetista, kympin palapeliliima oli olennainen noit taului ajatellen eikä bussillakaan liiku ilmaseks... Laskin tossa järkytykseni aamulla paljonko mulla on menny jo pelkkiin bussimatkoihin tällä viikolla-ois sittenkin kannata ostaa suosiolla se bussikortti. Vaan myöhästä se on enään tässä vaiheessa.
Koska viime viikonloppu kulu siivoillessa niin tälle viikonlopulle ei oikeestaan ookaan sit mitään sen kummempia suunnitelmia-tai lupasin tosin huomenna mennä kaverille keittiöö maalaan (mitäköhän siitäkin tulee...). Äsken luin "rästiin" jääneet blogit, siis tällä viikolla tulleet postaukset, ja varsin mukavasti kulu tollai 4-5 tuntii eikä sitä sit tälle päivälle tarvinukaan muuta tekemistä tälle päivälle keksiäkään.
Noita blogei lukiessa kiinnitin huomioo vappuloma-käsitteeseen. Meillä ainakin on maanantaina normaaleja oppitunteja/normaali koulupäivä, joten mä en ainakaan puhuis mistään erityisesti lomasta. Mulle tää on normaali viikonloppu siinä missä muutkin ja ehkä tiistain kohalla vois sit siitä päivän "lomasta" puhua. Asia on tietty eri niitten lintsareiden yms. kohalla ketkä ei vaan jaksa tulla maanantaina kouluun, mutt onko sillonkaan mitään syytä hehkuttaa...

24. huhtikuuta 2012

Kevät ilmettä

Rakkautta etsimässä

-Hei!
-Hei! Voinko olla jotenkin avuksi?
-Mielellään. Mahtaako teillä olla myynnissä rakkautta.
-Kyllähän meillä on. Olkaa hyvä ja seuratkaa perässäni.
...
-Tässä nämä olisi. Löytyy sisarusrakkautta, penturakkautta, akvaariorakkautta, rakkautta pullossa, yksipuolista, ... Mitä laitetaan?
-Kiitos. Etsin kyllä jotain enemmän.
-Valitettavasti meillä ei ole muuta tarjota. Onnea etsintöihin!
- Hello!
- Hello! How can I help you?
- I´m looking for love.
- Allright. Follow me, please.
...
- There are our love. Find love in sibling, puppielove, aquariumlove, love in a bottle, one-sided love,... What you want?
- Thank you but I looking something more.
- I´m sorry, we don´t have any other. Congratulations your searches!

23. huhtikuuta 2012

Uniongelmia

En tiiä johtuuko mun olot tästä talosta vai mistä. Joka tapauksessa illoista on muodostunu mulle yhtä helvettiä; kuten jo varmaan kirjottelinkin pe-la sekä la-su öinä nuikuin kumpanakin yli 13 tuntii ilman mitään sen kummempaa syytä. Tietenkin noin pitkät unet kostautuu jossain vaiheessa ja se alko eilen nukkumaan mennessä. Uni ei tullu millään, oli kylmä ja kuuma vuorotellen. Vaikka olin purkanu päivän ajatukset jo monen sivun mitalla päiväkirjalle, tuntu ett ne vello siltikin viel päässä. Aloin stressaan jotain niinkin turhaa, kun ikkunan pesu (miten mä pesen ton ikkunan ulkopuolelta, kun pelkään korkeita paikkoja...) ja jossain vaiheessa kelailin sitä kuinka turvaton tää kämppä oikeesti on. Ovena toimii tollanen hepponen mikälie paljeovi ja vaikka sen saakin muka lukkoon sisäpuolelta, ei ois temppu eikä mikään tulla esim. kirveellä läpi. Kuulostaapa tosi fiksulta... Vielä kun seinälle ilmesty jostain piirrossarjasta tuttu valkohuppuinen miekkonen tanssiin (ei tosiaan oo eka kerta kun nään näkyjä...) niin itku oli taattu. Nukahdin sit loppuen lopuks kellon ollessa jo reilusti yli puolen yön.
Aina jos mulla on menny yks ilta/yö huonosti, alan tavallaan pelkään seuraavaa ja niin kävi nytkin. En tiiä johtuko pelosta, ajatuksesta mitä sit jos en saakaan taas unta, vai mistä mutt eipähän kuulu Nukkumattia. Itkukin tuli tänään nopeemmin, kun eilen ja kaverille tuli heitettyä ahdistumisviestejä. Sain linkin erään nettisivuston masennustesteihin eikä mitenkään yllättäny korkee pistemäärä. Tämä koko juttuhan nyt siis kertoo, ett huomenna olis hyvä soittaa esim. kouluterkalle ja käydä jutteleen, vaatii oikeesti sitä ammattimaista juttuseuraa mistä syksyllä suurella helpotuksella luovuin.
Mutta kuten aina, kun se uni joskus lopultakin tulee ja seuraava aamu koittaa, mun olo on luultavasti mitä energisin yms. enkä sit kehtaa valitella menneitä. Mitäpä se masennustestin (uudestaan) tekeminen siel terkalla hyödyttää, sillä hetkellä kun koko maailma nauraa...

Ennakkoluulot

Ennakkoluulot on asia josta ei ikinä voi puhuu liikaa. Meillä kaikilla on ennakkoluuloja, lokeroidaan ihmisiä joskus jopa tiedostamattamme. Kaikki romanit ovat... Kaikki sukupuolivähemmistöjen edustajat ovat... Kaikki vaaleahiuksiset ovat... Tietenkin mä myönnän olevani myös ennakkoluulonen, mutt en möläyttele niitä ääneen. Pyrin antaan henkilölle tilaisuuden ennen kun päätän lopullisesti onko hän luottamukseni arvonen. Sen jälkeen kun mun luottamus on voitettu, sitä ei horjuta ees vankilataustojen paljastuminen,
Se miks nyt uhraan ajatuksia tälle asialle, juontaa juurensa tän päivän vierailusta Multi-Cultiin. Luokkani keskeltä, mutt napattiin erääseen lauseeseen esimerkiks (punaset conssit, pakko olla siisti tyyppi..) ja heräsin aatteleen niitä ennakkoluuloja mitä musta syntyy. Mitä ihmiset aattelee, kun mä kuulokkeet korvilla kuljen paikasta toiseen tai kun vastaan puhelimeeni siellä ihan hiljasessa bussissa.
Niin kun muidenkin tapauksessa, munkaan kohalla tuskin ennakkoluulot vastaa todellisuutta. Mä en oo niin sulkeutunu minkä kuvan ohimennen annan-ja mun punaset tennarit on kaukana aidoista converseista. Enkä omasta mielestä oo mitenkään siisti/cool. Joskus ois tosiaankin mielenkiintosta kuulla ajatuksii millasena ihmiset mua pitää (tuntematta) ja/tai miten ajatukset on mahd. tutustumisen myötä muuttunu...
Anttilan alesta kympillä...

Maanantaivalitus

Oppitunnit alkaa tänään klo 12.30 ja sitä ennen pitäis olla laulutreenit liittyen keskiviikon keikkaan. Kukaan vaan ei edelleenkään tiiä pidetäänkö ne ennen ruokista vai käydäänkö ensin syömässä ja lauleskellaa sit. Tähän aikaan päivästä kello on 9.30 joten olis ihan mukava tietää mihin aikaa tarvii lähtee kouluun.
Lisäks viime yö meni ihan perseelleen, nukuin pe-la sekä la-su öinä kumpanakin yli 13 tuntii joten ei ihmekään jos uni ei sit joskus tuu. Stressasin jotain typerää ikkunanpesuu ja kuuntelin alakertaan hankittuu, epävireista käkikelloo. Niin ja nyt ois tietty saanu nukkuu pidempään, kun ei treeniaikataulua kerta oo...

22. huhtikuuta 2012

Ja hetken rakastan sua taas...


Ihan sattumalta löysin kirjastosta Enchantin levyn. Mieleen nousi heti muistoja siitä, kun kyseinen bändi esiinty X-Factorissa ja mä olin ihan lääpälläni jätkiin :P. Lainasin cd:n ihan nostalgiasyistä enkä todellakaan pettyny. Jo pari ekaa biisiä kuultua tiesin mikä on mun tän hetken lempibändi. Kappaleita löyty myös mun Youtube soittolistoille ja ihan varmasti ennen levyn palauttamista biisit rallattelee iPodissakin. Lempibändit tosin tulee ja menee joten uskon (pelkään), ett tääkin on vaan hetken hurmaa. Kohta suosikkilistan kärjessä roikkuu jo jokin ihan muu yhtye...
Ei riitä ett jätkät näyttää hyvältä, kun ne osaa laulaakin... < 3

20. huhtikuuta 2012

Mitä arvostat elämässä? Oudoin saamasi kohteliaisuus?

Löysin kerrankin hieman syvällisemmän massateinikyselyn ja aattelinkin nyt tylsyyksissäni vastailla siihen. Viikonlopuks ei oo tiedossa mitään erikoista, pitkästä aikaa maltan pysyy Lahdessa.

1. Miten olet muuttunut viime vuodesta?
Oon kasvanu (ja kasvan edelleen) ihmisenä, jollain tasolla oon opinu ilmaseen itteeni paremmin ja kuunteleen kehooni. Motivaatio opiskelua kohtaan löyty takasin, sen oltua pari vuotta kateissa. Omaan kotiin/Lahteen muutettua oon itsenäistyny ja alkanu elään "aikuisten" elämää (maksaan laskuja, huolehtiin kodista,...). Välimatkan lisääntyessä mm. sisaruksista on tullu entistä tärkeempii.

2. Mikä tapahtuma on vaikuttanut elämässäsi eniten?
Ehdottomasti kummeus. En ois ikinä uskonu kuinka paljon pientä ihmistä voi rakastaa < 3 Niin ja tää liittyy vähän siihen unelmaankin mistä eilen postailin, kerron sit tarkemmin.

3. Milloin olet ollut onnellisin elämäsi aikana?
Aika vaikee sanoo; lapsena ei tienny "ison maailman" murheista, mutt ei sitä sillon aatellu olevansa erityisen onnellinen. Yks iso juttu mun elämässä on ollu gerbiilien saaminen, joten sanotaan se.

4. Milloin olet ollut surullisin elämäsi aikana?
Yläasteajoista mulla ei koulukiusattuna oo kovin paljoo hyviä muistoja.

5. Minkälaisia vanhempasi olivat ennen syntymääsi?
Uskoisin niitten olleen aika lailla samanlaisia kun mun synnyttyäkin-kummallakin kumminkin oli lapsia entuudestaankin.

6. Missä asioissa olet tullut isääsi?
Satunnaisesta oon äkkipikanen; esim. mulla menee hermo jos jotain on sovittu eikä se sit pidäkään tai jos yritän monta kertaa soittaa jollekin eikä se vastaa-tai vaivaudu soittaa/heittää viestiä takasin. Lisäks unenlahjat taitaa olla perintöö tältä puolelta :P

7. Missä asioissa olet tullut äitiisi?
Satunnaisesti iskee monen päivän siivousvimma, mulla on aina aikaa kavereille, tykkään laittaa ruokaa, tykkään muistaa läheisiä pienimmästäkin syystä,...

8. Mikä oli ensimmäinen sanasi?
Anna! :D

9. Millainen päiväsi oli?
Ihan mukava. Koulussa tosin ärsytti muutama pikkujuttu (kuten aina...), mutt eipä tänään montaa tuntii ollu. Nyt kotona oon askarrellu, siivoillu, käyny kaupassa ja ollu koneella.

10. Miten surullinen tunnet olevasi nyt?
En oikeestaan yhtään :)

11. Mitä samaa sinussa ja mahdollisissa sisaruksissasi on?
Meillä on kaikilla omat inside-juttumme joihin ulkopuoliset ei pääse sisään. Joskus on sanottu, ett mä ja yheksän vuotta vanhempi sisko näytetään toisiltamme, mutt oon eri mieltä :D

12. Mistä olet kateellinen sisaruksillesi?
Monella mun sisaruksilla on jo omat perheet yms. joten voisin sanoo, ett oon kateellinen niitten vakaalle elämälle. Mä haluisin/kaipaan perhettä ympärilleni vaikka toisaalta esim. koen itteni liian nuoreks alkamaan äidiks.

13. Mitä arvostat elämässä?
Hmmm...elämää ylipäänsä, on hienoo mitä kaikkee sitä saakaan kokee. Lisäks tarvii tietenkin arvostaa ruokaa, kattoo pään päällä yms. mitä kaikilla ei oo.

14. Kuka oli ensimmäinen ihastuksesi?
Muistan joskus viiden-kuuden vanhana piirtäneeni Joni-tarhakaverille hääkuvan meistä xD

15. Mistä ammatista haaveilit pienenä?
Aidanmaalari-niin siis ei mikä tahansa maalari vaan halusin maalata pelkästää aitoja.

16. Ovatko lapsuudenunelmasi käyneet toteen?
Lemmikkihaaveet yms. on käyny, mutt on sellasiakin haaveita mitkä ei oo käyny-ja nyt myöhemminkin oon ymmärtäny syitäkin miks ei.

17. Mikä oli rakkain esine lapsuudessasi?
Molla-Maija; joskus muistan jopa itkeneeni ja piirtäneeni katoamisilmotuksia, kun olin tunkenu sen jonnekin mistä en ihan heti löytäny/muistanu minne olin laittanu. Voi sitä riemua, kun Molla-Maija myöhemmin löyty toisten leikkien yhteydessä!

18. Mitä vanhempasi tekevät työkseen?
Iskä tekee Fenestralla ikkunoihin listoja ja äiti on entinen siivooja.

19. Millainen olisi unelmapäiväsi?
Hmmm... Joko haluisin herätä niin aikasin, ett ehtisin johkin laiturille kattoon auringonnousuu tai sit tyyliin puolelta päivin auringon säteiden herättämänä. Päivään kuuluis kavereitten tapaamisia, hyvää ruokaa (pizzaa, nuudeleita, lasagnee tms.), pitkä kävelylenkki, leffassa käynti, valokuvaamista,...

20. Mikä on ikimuistoisin lomakokemuksesi?
Se, kun iskän ja sen naisystävän kaa käytiin toisen kerran Kolmårdenissa, Ruotsissa. Ekalla kerralla olin niin pieni etten muista siitä juuri mitään, mutt toisella kerralla muistan mm. nähneen miten karhunpentu kiipes puuhun eikä päässy sielt alas.

21. Tiedätkö läheistesi unelmista?
Enpä taida paljoo tietää...

22. Mikä on sinun suurin pelkosi?
Jonkun tosi läheisen ihmisen menettäminen tai yöllä syttyvä tulipalo

23. Mitä pelkäsit lapsena?
Pimeetä, hämähäkkejä, käärmeitä, ötököitä, sotia,...

24. Miten pyrit rauhoittumaan?
Otan kirjan ja käperryn lukeen sitä johonkin mahdollisimman pehmeeseen ja "turvalliseen" paikkaan.

25. Mitkä ovat suurimmat tavoitteesi?
Saada ammatti ja elää niin etten katuis mitään (tekemättä jättämisiä).

26. Mitä haluaisit muuttaa tänhetkisessä elämässäsi?
Vaikka tässä kämpässä ei oo sinänsä mitään vikaa ja asun täällä varmaan koko opiskeluaikani, haluisin asuu jossain missä saisin pitää lemmikkejä. Haaveilen belgianjättikanista ja sellasesta kämpästä/paikasta missä se sais olla aina vapaana.

27. Mitkä ovat tänhetkiset kantavat voimasi?
Vahva tukiverkosto mihin voi aina luottaa. Luottamus itteen ja omiin arvostelukykyihin.

28. Millaiseksi haluat/haluaisit tulla/kehittyä?
Haluisin olla hitusen rohkeempi ja sit kun sen aika on, niin hyvä kumppani/äiti

29. Millainen elämäsi on 5/10/50 vuoden kuluttua?
Viiden vuoden päästä oon varmaankin kiinni työelämässä, alottelemassa uraa jossain viihtysässä paikassa. Kenties oon opiskellukin vähän lisää, ainakin käyny sen konduktöörikoulutuksen mistä jokunen viikko sit mainitsinkin.
Kymmenen vuoden päästä haluisin ett mulla on jo perhettä, kenties sitä on tulossa lisää ja oon löytäny oman paikkani. Elän sellasta tasasta elämää.
50 vuoden päästä oon...kuta kuinkin 68-vuotias joten eiköhän siinä eläkkeellä sit olla pitkän (ja toiv. vaiherikkaan) työuran jälkeen. En haluis jämähtää vaan keinutuoliin vaan tehä jotain vapaaehtoishommia tms. aktiivisesti omien voimavarojen mukaan. Lapsenlapsista sais elämään iloo, mutt ei sitä ikinä tiiä tuleeks niitä tai edes elääkö tuohon ikään asti...

30. Millaiset ovat aamurutiinisi?
Nousen melkein heti kun kello soi, laitan valon ja radion päälle. Jumitan jonkun aikaa unenpöperössä ennen kun vaihdan vaatteet, käyn vessassa ja syön. Yleensä tässä vaiheessa kello on sen verran, ett tarvii lähtee käveleen kouluun-jos ei oo; pyörähdän koneella, saatan meikata tai joskus innostua petaan sängyn.

31. Asia, jonka toivoisit, ettei se olisi tapahtunut?
Olisin ainakin voinu käydä kattoon mummoo vanhainkodissa useemmin ennen kun se kuoli. Välillä tulee sellasia tunteenpurkauksia, ett niitä katuu jälkeenpäin.

32. Asia, jonka sekoitat aina toiseen asiaan?
Joittenkin ihmisten nimet ja fasaanin sekotan aina riikinkukkoon xD

33. Ällöttävintä mitä olet syönyt?
Katkaravut

34. Jos voisit viidellä tavalla muuttaa ulkonäköäsi, niin mitä tekisit?
Hankkiutusin eroon "uimarenkaasta" ja kävisin laserleikkauksessa... Realistisesti... No, uus hiusväri ois kiva (alkaa taas oleen juurikasvua) ja haluisin, ett mun hiukset vois kasvattaa hyväkuntosena niin pitkiks ett saisin rastat.

35. Kenen suomalaisen TV-tähden haluaisit olevan perhettäsi?
Niitä ois varmaan aika monta, mutt sanotaan nyt vaikka... Krista Kosonen

36. Näyttelijä, joka muistuttaa sinua?
Jaa-a... Pamela Tola sillon kun mulla oli pitkät vaaleet hiukset, nyt en tiiä.

37. Jos sinun olisi pakko vaihtaa sukupuolta, niin minkä nimen ottaisit?
Leo

38. Asia, jota et pysty vieläkään ymmärtämään?
Miks pitää sotia, eikö voida neuvotella? Tai miks se leipä tippuu aina voipuoli alaspäin?

39. Mikä on oudoin saamasi kohteliaisuus?
Mulle kuulemma sopis kissankorvat...

40. Mikä on huonoin saamasi neuvo?
Unohda. Oli asia mikä hyvänsä, en mä unohda käskystä.

Otetaan ryyppy

Sivukorvalla koulussa kuulin yhen luokkakaverin ideoivan "uutta" juomabiisiä. Kyseessä siis on Stigin Ryyppy-niminen lallatus ja aina tummennettujen sanojen kohalla ois tarkotus kulauttaa ilolientä kurkusta alas. Tarviikin kokeilla tossa vapun nurkilla....


Duunista palaan mä illalla, ois tarkotus himassa chillailla.
Mut sitä tiettyä hammasta kolottaa, vituttaa ja päätäkin jomottaa.
On aika soittaa naapurin Allulle. Lähdetäänpä parille kaljalle.
Jukeboxiin kilahtaa lantti, siellä laulaa Hammarbergin Antti.

Otetaan ryyppy, huikka.
Juodaan kaljaa ja viinaa, eikä huolet ne piinaa.
Otetaan ryyppy, huikka.
Kukaan ei mee nukkumaan, aamuun asti juodaan vaan.

Otetaan ryyppy, ryyppy, huikka, huikka.
Juodaan kaljaa ja viinaa, eikä huolet ne piinaa.
Otetaan ryyppy, ryyppy, huikka, huikka.
Kukaan ei mee nukkumaan, aamuun asti juodaan vaan.

Eka tuoppi jo päähän kilahtaa, viinatilkkakin kurkusta livahtaa.
Ei täältä poistuta selvinpäin. Sen jo lähtiessäni mä näin.
Mut näitä jatkoi ei odota kukaan. Yksi muijakin lähtee mukaan.
Ei sitä varmasti kukaan pääse tuikkaan, siispä otetaan lisää huikkaa.

Otetaan ryyppy, huikka.
Juodaan kaljaa ja viinaa, eikä huolet ne piinaa.
Otetaan ryyppy, huikka.
Kukaan ei mee nukkumaan, aamuun asti juodaan vaan.

Otetaan ryyppy, ryyppy, huikka, huikka.
Juodaan kaljaa ja viinaa, eikä huolet ne piinaa.
Otetaan ryyppy, ryyppy, huikka, huikka.
Kukaan ei mee nukkumaan, aamuun asti juodaan vaan.

Otetaan ryyppy, ryyppy, huikka, huikka.
Juodaan kaljaa ja viinaa, eikä huolet ne piinaa.
Otetaan ryyppy, ryyppy, huikka, huikka.
Kukaan ei mee nukkumaan, aamuun asti juodaan vaan.

Otetaan ryyppy, ryyppy, huikka, huikka.
Juodaan kaljaa ja viinaa, eikä huolet ne piinaa.
Otetaan ryyppy, ryyppy, huikka, huikka.
Kukaan ei mee nukkumaan, aamuun asti juodaan vaan.

19. huhtikuuta 2012

Unelma

Tällä kertaa mä oon niin lähellä mun yhen pitkäaikasen unelman toteutumista ettei kukaan tai mikään tuu enään väliin. Tätä on odotettu ja vihdoinkin odotus ollaan palkitsemassa.
Mistä on kyse? Se selviää ens kuun aikana ;)

Vastoin opetettua

Pienestä saakka äiti on opettanu ettei tuntemattomille saa puhua ja koulussakin on toitotettu, ett esim. nettitutut on hyvä tavata julkisella paikalla-ikinä ei voi tietää millanen tyyppi on ruudun toisella puolella. Vaikka nää arvokkaita ohjeita onkin, välillä kannattaa kapinoida moraalia vastaan. Sillon kun kukaan ei oo näkemässä, mä kyllä otan enempää empimättä vastaan suklaapatukan ihmiseltä joka vakuuttaa olevansa joku Fazerin edustaja-ja näin hänen jakaneen suklaita muillekin lähellä oleville. Tänään kävin Arnold´sissa kahvilla erään toisen bloggaajan kaa enkä todellakaan voi sanoo katuvani. Aluks tietty pelkäsin ettei meillä oo mitään yhteistä, mulla ei oo kokemuksia äitiydestä tms. (mistä ko.henkilö bloggaa paljon), mutt pelot kumminkin osottautu täysin turhaks. Niin kliseiseltä kun se kuulostaakin, mulla oli oikeesti kivaa ja toivon ett me törmäillään tulevaisuudessakin.
Eilen illalla taas toisen blogin Iina soitteli ja jos nyt maailmanloppu ei tuu, saan ens viikolla yövieraita. Iinan kaa ollaan juteltu jo pidemmän aikaa mm. facessa joten täysin tuntemattomia ei sentään toisillemme olla. Joskus meiän jutellessa sanoinkin, ett tuntuu silti ett oltain tunnettu kauemminkin kun vaan muutama kuukausi :)
Yks syy iloiseen mieleen ja hetkelliseen "yltiö"sosiaalisuuteen voi olla nää kaverin tuomat namuset...

18. huhtikuuta 2012

Ringaling

Oikeestaan ilman mitään sen kummempaa syytä, kirjottelin about viikon ajan puhelimeen ylös lausahduksia eri biiseistä.

Aika ankeeta vaikkakin taiteellista. Tiedätkö sen hetken, kun tunnet mun sydämen sykkeen? Voimat oudon maan sut vei, mutt kumpikin yrittää pitää kauniita kulisseja yllä. Haluisin vaan unohtaa ja tukeutua luottoystävääni, wc-ankkaan xD
Vielä pari biisiä, mitkä toimii missä vaan koska vaan.


Totuus vai tehtävä?

Muksuna kaikkilla synttäreillä yms. vakio"leikkinä" oli pullonpyöritys-muistan meiän jopa pelanneen sitä joskus koulussakin. Naperona oli helppo keksii toisille tehtäviä ja itekin muistan esim. juosseen poikien perässä halien/viattomien pusujen suorittaessa. Joskus sitä tais tulla vilauteltua paljasta pyllyäkin kavereille, yh...

Nykyään, siis jos joku ylipäänsä lähtee mukaan leikkiin, homma menee äkkiä siihen ettei tehtäviä keksitäkään-tai ainakaan niitä ei kehdata ääneen mainita. Lopulta kysellään toisilta vaan totuuksia-ja nekin kiertää aikalailla samaa rataa;
"Kenestä sä tykkäät tällä hetkellä?" 
"Minkä ikäsenä (ja missä) olit ekan kerran krapulassa?" 
"Ootko neitsyt?" 
"Montako vakavampaa suhdetta sulla on ollu?"....

Vastauksiakaan ei tarvi noihin kauaa miettiä;
- En kenestäkään (enkä varsinkaan täällä blogista mainitse :P)
- Riippuu miten krapula määritellään. Alkoholin juomisen alotin lukiossa (pari vuotta sit), mutt en oo ikinä ollu oksentelu-kunnossa
- Ainakin horoskoppimerkiltä ;)
- Seittemän
Joskus voiskin tehä pelkkiä tehtäviä...

16. huhtikuuta 2012

Väneilyä

Olin viikonloppuna pitkästä aikaa siskollani lapsenvahtina. Lihapiirakan lämmitysapu ei enään pojalle kelvannu. Tietokone, pleikkari ja telkka boksin nauhotuksineen menee päälle tosta noin vaan. Nukkumaan mennessä kyseltiin miksen mä käy useemmin kylässä/oo kerralla pidempiä aikoja. Siinä kun toinen kattoo sinisillä (?) silmillään ihan vakavana mua silmiin, en voinu kun luvata joskus tulevani 2-3 yöksi kylään... Vaikka en saanu oikein nukuttua, en ainakaan voi väittää unettomuuden johtuvan yksinäisyydestä. Poika tuhisi toisella puolella ja mäyris piti huolen siitä ett toinen kainalo pysy varattuna-vaikka kuinka yritti hätistellä pois.

N0L00!

Äkkipikanen on sana jolla mun läheiset viimesimpinä mua kuvais, oon saanu monesti eri tilanteissakin kuulla siitä kuinka rauhallisuus on mun "valttikortti". Välillä kumminkin oon niin äkkipikanen, ett oikein hävettää jälkikäteen...
En muista kirjottelinko viime viikolla kun sain tärinäkohtauksen; yhtäkkiä siinä vaiheessa kun pitäis mennä nukkuun, alan täriseen ihan holtittomasti. Ite en oo moiselle mitään syytä löytäny; syön suht säännöllisesti ja terveellisesti eikä mulla mitään sairauksiakaan (kuten epilepsiaa) pitäis olla. Kohtauksia on kumminkin ilmentyny joulukuusta asti säännöllisesti (kerran tai kaks kuussa) ja viime viikkone oli pahin tähän mennessä. Soitin (kyllä, keskellä yötä) eräälle tutulleni ja selvitin tilanteen. Tärinä kuulemma kuulu linjan toiseen päähän, joten nyt ainakin on joku joka uskoo... Loppuen lopuks kipitin portaat alakertaan, vuokrapariskunnan sohvalle nukkuun. Kyllä on hävettäny... Tiiän, ett kohtaukset menee ohi kun aikansa oottaa, käy sit pari kertaa vessassa ja ottaa Imodiumei. Sen jälkeen mahd.pitkät unet ja olo on herätessä taas ihan normaali. Pitikö sitä nyt monta ihmistä herättää ja vaan suotta huolestuttaa...
Noh, toinen juttu oli tänään. Tulin nälkäsenä koulusta kotiin ja heitin mitään sen kummempia ajattelematta ruokaa mikroon. Ei menny kun pari sekuntii, kun tajusin (laina)lautasessa olleen kultareunuksen ja kiirehdin ottaa ruokaa ulos mikrosta. Vaihdoin lautasen ja alotin uudestaan lämmittämisen-tai ainakin yritin. Mikro ei pihahtanukaan. Ei millään. Kokeilin monta kertaa, otin johdon irti ja laitoin uudestaan kiinni, tarkistin ettei sulakkeet menny jne. Turhauduin ja manasin puhelimessa äitille asiaa. Äippä käski siirtää mikron muualle pistorasiaan (kun tän talon tee-se-itse-pistokkeista ei kuulemma aina tiiä...) mutt enhän mä kuunnellu. Soitin tälle samaiselle tutulle, joka sai viime viikolla mukavan yöherätyksen ja sieltä lupauduttiin tuomaan mulle uus mikro. Puhelun loputtua hymyilin kun Naantalin aurinko, ei oikeesti oo tollasia ihmisiä jotka luopuu omasta mikrostaan jotta mä saisin ruokaa, kunnes... Päätin kumminkin kokeilla äitin neuvoo, siirsin mikron alkoviin ja sehän toimi. Siirsin mikron epäuskosena takasin keittiöön ja nyt se taas toimii. Oli mukava soitella tutulle; tota, juu emmää tarvikaan sitä mikroo...
En kohta enään kehtaa näyttää naamaani kyseiselle tutulle, kun tulee näitä "vääriä hälytyksiä". Joskus pitäis vaan malttaa istua alas, ajatella niillä omilla aivoilla, kokeilla ja sit vasta soittaa. Niin ja kuunnella niitä äitin neuvoja...

Rakkaudella minä

Sain siskolta tuunattavaks tollasen korttitelineen. Idea synty melkein heti eikä toteuttamiseenkaan menny kauaa. Mä rakastan tällasia "proggiksia", saa kaivattua vaihtelua iltoihin :)

14. huhtikuuta 2012

Päätöksii

Monen kuukauden jahkaamisen/kitkuttamisen jälkeen kävin lopultakin Kelassa kyselemässä opintolainaa. Tein monenmoisia laskelmia enkä enään yhtään ihmetelly miten tuntuu, ett rahat on lopussa. Normaalisti mulle jää sellanen yheksänkymppii elämiseen kuukaudessa ja vakuutusmaksukuukausina about 20e. Yheksänkymppii kuulostaa sinänsä aika paljolta, mutt esimerkiks siinä vaiheessa, kun pitäs ostaa vaatteita, bussikortti tms. niin pitkälle ei pötkitä. Saatika sitten kahellakympillä...
Päätös tietenkin tuli suht pian, mutt silti mä epäilin, tein uusii laskelmii. Tarvinko mä oikeesti lainan? Oonko mä valmis maksaan sitä viel kenties 10 vuoden päästä takasin? Kasvaako menotkin sitä mukaa kun rahaa tulee? Lopulta mä kumminkin allekirjotin paperit pankkiin ja siinä se nyt on. Pieni lisäraha mikä kyllä tulee tarpeeseen. Nyt ei ainakaan tarvi stressata saanko sossusta kesällä rahaa (eivät voi perustella sillä ettenkö ois hakenu opintolainaa) tai sitä millä kustannan ajokortin kakkosvaiheen syksyllä :)

Ja niin! Jo monta kertaa junaillessa oon miettiny millasta konduktöörin työ ois ja etinkin aiheesta lisätietoo. Tiedänpähän aika varmasti mitä teen heti, kun vaan nuva-paperit saan koulusta ulos (siis 2014...)-varsinkin kun konnarin paperit saa 16-17 viikossa :D

Ilouutisia

Kuten jo varmaan viime kesänä kirjottelinkin, meitin (mun ja äitin) aika kulu veljenlapsia hoitaessa. Tai siis äitin homma se enemmän oli, minähän kapinoin aamuviideltä heräämisiä vastaan minkä pystyin-eikä omien leirien yms. välissä hirveemmin ollukaan aikaan. Anyway, äitille ja veljelle tuli sit riitoja ja molemmin puolinen mykkäkoulu alko muistaakseni elokuun alussa. Mä olin kahen kuuman kiven välissä, en tienny kumman puolella oisin ollu ja jossain vaiheessa ilmotinkin etten aio kertoo äitille mitä veljen perheelle kuuluu/toisin päin. En vaan yksinkertasesti jaksanu.
Tossa pari päivää sit soittelin ihan toisista asioista äitin kaa ja sain kuulla hänen jutelleen (vihdosta viimein) veljeniki kanssa. Puhevälit on siis, 8 ja puolen kuukauden, jälkeen kutakuinkin kunnossa ja äiti on taas tervetullut veljen tontille :) Hyvä etten hyppiny saman tien riemusta ilmaan, tuntu ett raskas kivi putos munkin sydämeltä samalla. Vaikka riidat ei sinänsä mulle kuulu, eikä äiteen ja veljen välit vähään pitkään aikaan varmaan tuukaan oleen entisellään, mä oon onnellinen siitä ettei mun tarvi tästedes aina mennä kyläileen yksin (säästyy bussirahat, kun mennään äitin autolla... :P) ja ennen kaikkia (vaikka oma päätös olikin) voin taas äitille hehkuttaa kuinka ihana mun kummityttö on, näyttää kuinka ilonen on seuratessani "pikkusen" kehitystä.

Aina toinen

Muutama viikko ennen "kuuluisia" lukiobilietä, olin kaverini S:n kaa ajelemassa. Törmättiin illan aikana S:n eksään (jatkossa Jube) ja vaikken aluks kinnittäny tähän sen kummemmin huomioo, meistä tuli jossain vaiheessa fb-kavereita. Erottuani X:n kaa, Jubelta tuli eka tekstari ja siitä alkokin sännöllinen yhteydenpito puolin ja toisin. "...mitään muuta mun elämässä ei enään ookaan kohta, kun ilmasutaito ja Jube..."
Mä mietin pitkän aikaa oonko näin pian valmis uuteen suhteeseen ja epäilin suhteen toimivuutta, olihan meillä Juben kaa reilu viis vuotta ikäeroo. Parit treffit kumminkin vahvisti mun tunteita ja annoin niille vallan. En uskaltanu kertoo suhteesta eka kun ihan muutamalle hyvälle kaverille. Samoihin aikoihin X uhkaili itsemurhalla ja syyllistin itteeni siitä.
Joulukuun lopussa suhde paljastu äitille eikä se tietenkään ihastunu-Jube oli ilmeisesti äitin entisen työkaverin poika... Aloin miettiin onko suhteessa sittenkään mitään järkee, välimatkaakin oli about 60 km mikä vaikeutti tapaamisia. Kumminkin ne hetket kun olin Juben kaa, sai epäilyt nopeesti katoon. Joululomalla vietettiin muutama vuorokausi tosi tiiviisti S:n luona, uskottelin itelleni kaiken olevan hyvin ja suhteen kantavan. Yhdessä vietetyn ajan jälkeen alko kumminkin parin viikon hiljasuus. "...Jube alko puhuun eroomisesta. Olin mä jo jotenkin sisimmässäni oottanu, mutt´ ei voi silti sanoo ettenkö ois murtunu..."
Ei olla enään fb-kavereita eikä nähty eron jälkeen, Jube sai vajaan vuoden sisällä muksun uuden tyttöystävänsä kaa. Tossa pari kuukautta sit uskaltauduin ottaan yhteyttä, kerroin kuinka kiva ois nähä taas-ja sain kuulla ajatusten olevan molemminpuolisia. Parisuhde oli kaatunu syksyllä ja nyt yritetäänkin löytää aikaa tapaamiselle :) Odotukset on sinänsä korkeella, ootan tapaavani sen saman herttasen nuorukaisen kenen kanssa seurustelin aikoinaan, mutt samalla kyll ymmärrän ettei meiän maailmat edelleenkään kohtaa täysin. Ois kumminkin kiva, jos saatais taas luotua joku yhteys ja tavattais jatkossa useemmin(kin), ihan vaan kavereina.

Yön Parrasvalot-biisi jaksaa joka ikinen kerta muistuttaa Juben kaa vietetystä ajasta, hetken huumasta;

13. huhtikuuta 2012

The first one

Kaikki alko lukiobileistä. Mä en tuntenu kaupungista viel ketään, tunnistin X:n luokkaverikseni ja istuin hetken mielijohteesta samaan pöytään. Porukka kostutti kurkkuaan ihan kiittettävästi eikä menny kauaa, kun me kaks selväpäistä saatiin naureskella mitä ihmeellisimmille tempauksille. "...sanoin Jonnallekin etten yhtään ihmettelis, jos me alettais oleen kohta vaikka pidin aluks X:ää ihan kauheena..."
Pari päivää myöhemmin X kysykin voiko vaihtaa facebookkiin olevansa suhteessa. Mä aloin viihtyyn niillä paljonkin, katteltiin leffoi tai ihan vaan loikoiltiin tekemättä mitään, ja kävi X välillä meilläkin. Sen mukana mä pääsin mukaan seurakunnan juttuihinkin ja sain sielt uusii kavereita. Vaikka oltiin samalla luokalla ja lähes joka päivä tuli vietettyy useita tunteja yhessä, illalla riitti juttuja viel puhelimessakin. 
Joulukuun alussa lähettiin käymään äitillä, "näytillä". Jo siinä vaiheessa olin miettiny eroomista; vaikken ollu ennen seurustellu, tiesin ettei tää suhde ollu sitä mitä halusin. X piti mm. itsestään selvyytenä ett haluun viettää joulun sen mummolassa, mun mielipiteillä ei oikeestaan ollu mitään väliä. "...X on oikeesti vähän liiankin huomionkipee, painostaa sanattomasti..." "...sano olevansa riippuvainen musta enkä tiiä onko se hyvä vai huono asia..." Samaisena iltana teinkin lopullisen päätöksen, ilmotin tämän olleen tässä. 
Myöhemmin kuulin kaverilta X:n olleen mustasukkanen mun yhestä kaverista ja huhuja mm. siitä kuinka (muka) vihaan koiria. Nykyään törmäillään harvakseltaan isko-leireillä tai nuortenilloissa eikä mulla ainakaa oo mitään sanottavaa. Aina ei voi voittaa, mutt ensimmäinen vakava suhde on jääny mieleen tärkeenä osana mun elämää eikä epäonnistumisena. Toivon ett X pystyis ajatteleen samalla tavalla...

12. huhtikuuta 2012

Love and hate

Jo tää on huikee, biisinä sekä videona:


Saatika sitten tää "cover":

Jos oot hänen kaa...saatat olla myös heidän kaa

Mä harvemmin kiinnitän sen tarkempaa huomioo mihkään mainoksiin, mutt tässä on mun mielestä hyvin suuniteltu juttu. Nuorille, nuorten näkösenä ja selkeesti.

Se tunne,kun...

...oot pitkän päivän jälkeen käpertyny paksun peiton alle, 
lukenu hyvää kirjaa ja kirjan laitettua sivuun huomaat saapuneen viestin. 
"Hereillä viel?
Kuinka ihanaa, liikuttavaa. 
Tai ainakin olis jos kyseessä olis joku muu kuin "pelkkä" kaveri
-ja kyse olis muustakin kun koulun ryhmätyöstä. 
*huokaus*

Katkeransuloista yömyöhätekstailua

J: Oon yrittäny kieltää iteltäni sängyssä tekstailun, tähän aikaan tulee lähetettyä vaan turhia viestejä, sellasia mitä katuu aamulla... Joka tapauksessa, tuli ikävä.

M: No voih :/

J: Tai no... Sitä läheisyyttä, haleja, turvallisuutta, sitä ett joku rakastaa (yhyy yhyy angsti...) ja jotenkin sitä turvallisuutta. Kaikkee mitä ei ehitty kokeen.

M: Mmh. Mulla on ikävä vaan sua.

J: Vaan mua?...

M: Eikä mitään muuta.

J: En tiiä mitä sanoo... Haluisin ehdottaa uutta yritystä mutt tuskin siitä se onnistuis, saattais pilata ystävyyden... Ehkä mä toivotan vaan hyvää yötä.

M: Samaa mieltä. Hyvää yötä.

J: Missä oot samaa mieltä?

M: Hyvässä yössä ja siinä, et uudet yritykset ei mitään paranna.

J: Okei. Hyvää yötä, kauniita unia.

11. huhtikuuta 2012

Suunnitelmia

Eilen laskeskeltiin kavereitten kaa, ett kesälomaan on enään 33 kouluaamua ja vaivaiset seittemän viikonloppua. Niistä seittemästä viikonlopusta, mulla on täytetty ohjelmalla...viis. Just. Onneks kumminkin tää kevät (ja kesä) on täynnä kaikenlaista kivaa ja varmasti tänne blogiinkin ilmestyy kuvarikkaita postauksia matkan varrelta. Aattelin nyt, ihan jo omienkin ajatusten selventämiseks, kirjottaa ylös mitä kaikkee on tulossa.

Nyt keväällä (ennen kesäloman alkua):
13-15.4 iskälle viikonlopuks, lauantaina lastenvahtikeikka siskolla
17.4 normaali kerhokerta
24.4 kevään viimenen kerhokerta, ilmeisesti grillailua
30.4 sisko tulee kylään ja mennään Pelicans Wappu-tapahtumaan
5.5 seurakuntaretki Tampereelle (mm. Ristirock)
7.5 kerhonohjaajien kevätristeily
11-13.5 kesän ripariin liittyvä tutustumisviikonloppu Loimalahden leirikeskuksessa+sunnuntaina äitienpäivävierailu mummolaan
18-20.5 äitille viikonlopuks (kenties kummityttöö moikkaan samalla...)
25-27.5 iskälle viikonlopuks

+Iina tulee jossain vaiheessa yökylään :)

Kesällä:
13.6 Kylpyläretki Edeniin (Lahden nuorisopalvelut järjestää)
15-17.6 kaverille koiravahdiks+sunnuntaina "pikkusiskon" rippijuhlat
19-21.6 ripari HML:ssa
23.6 tädille viettää jussia (ehkä...)
25-26.6 riparin loppuosa HML:ssa
1.7 eka konfirmaatio+serkun rippijuhlat
6-7.7 Summer Up Lahti
20-21.7 Wanaja festival Hämeenlinna (ehkä...)
30.7-3.8 ripari HML:ssa
4.8 konfirmaatio+mahdollisesti Hakkapeliitoille töihin
5.8 Hakkapeliitoilla töissä

Life. Style.

Multa kysytään aina tasasin väliajoin miksen meikaa (useemmin). Aattelen, ett jos en kelpaa ilman meikkiä jollekkin, sellasena kun oon, saan luvan sit olla kelpaamatta. Ja mun mielestä meikkaamisesta menee se "hohto", jos se on arkipäivästä. Kyllä mä joskus meikkaan-sillon kun se on aiheellista.
Kynnet on sellaset, jotka kertoo mun hyvinvoinnista. Lähes aina ne on lakattu (jos ei oo lakkaa, revin kynsinauhoja ja muutenkin kynnet näyttää kamalilta liuskottuessaan), mutt asia on erikseen missä kunnossa lakka on. Ja millanen lakka on.
Huolitellussa ja ehkä jollain erikoisemmalla tai monella lakalla maalatut kynnet on merkki siitä, ett kaikki on kuta kuinkin hyvin. On ollu aikaa ja mielenkiintoo panostaa. Jos taas lakka on päässy pahasti kuluun, sitä ei oo ollenkaan tai väri on neutraali, panostusta ei oo ollu. Joku painaa mieltä enemmän kun kynsienhoito.

8. huhtikuuta 2012

4 vk:n tai 28 päivän kuvahaaste

Elikäs kuvahaaste oli tällainen kokonaisuus:
Itse toteutin siis neljänä viikkona (postaukset löytyy tästä; vk 1, vk 2, vk 3 ja vk 4), mutt miksei tietenkin toimis 28 päivän haasteena-siis joka päivä uus kuva :)

Kuvahaaste vk 4

1. Olohuone
Yksiön "huikee" olkkari... Sohva ja lipasto kuvaamassa olohuonetta, ruokapöytä keittöö/ruokasalia ja taustalla näkyykin "makuuhuone" eli alkovi.

2. Pöytä
Parempi kokonaiskuva kuvassa nro 1. olevasta ruokapöydästä. 

3. Sohva
En viittiny tota vihreetä rajata ekasta kuvasta, joten otin mun toisen sohvan mikä toimittaa tällä hetkellä satunnaisesti vierasvuoteen virkaa. Aivan järkyttävä sekamelskakuvio (varsinkin tohon lattiaan yhdistettynä) ja huono istua (valuu...), mutt poiskaan ei voi heittää kun ko. on ostettu mun kummitädiltä kun olin joku 4vee...
4. Keittiö
Minikeittiö... En jaksanu/ehtiny ottaa uutta kuvaa joten rajasin facebookista löytyneen pienemmäks. Keittiössä yks allas, muutama hylly, kaks kaappia+jääkaappi ja liesi. Muuta ei mahtuskaan...

5. Kaunein kohta kodista
Hankala kohta nimittäin mun koti on kaunis kokonaisuus (ainakin olevinaan). Kuvasin kumminkin lattian, yks niistä asioista mihin rakastuin ensisilmäyksellä :)

6. Kattaus
Itelle ei jaksa ikinä tehä mitään hienoja kattauksia, pääasia että on lautanen ja sillä ruokaa.

7. Taulu/taulut
Ainoo seinällä oleva taulu, muistaakseni äitin ostama Suojelusenkeli-mikä varmasti löytyy monen muunkin kotoo.

5. huhtikuuta 2012

Pääsiäistervehdys vuosien takaa

"Mummo oli tavaratalon hississä, kun sinne tuli hyväntuoksuinen rouva. Mummo nuuhkaisi kuuluvasti, johon rouva tuumasi: Dior 375e. Hetken kuluttua hissiin tuli toinen hyväntuoksuinen rouva. Mummo nuuhkaisi taas kuuluvasti johon tämä rouva sanoi: Chanel 450e. Seuraavassa kerroksessa mummo jäi pois, pieraisi ja huikkasi: Pirkka mämmi 2,20e/loota."
Kyllä, se on lammas...
Erittäin...kröhöm...kaunis noita :D

Hauskaa pääsiäistä kaikille!

Mustaherukkaikävä

Tolla äitillä on tainnu olla ikävä vaikkei se sitä saakaan sanottua suoraan. Pääsiäiskoristeita esille nostellessaan sai nähdä kaikki (hirveät) lapsuusajan tekeleeni ja meiän "krääsähullu" äiti jopa tarjos, ett saisin viedä ne omaan kotiini. Kiitos mutta ei kiitos :) Oli muistanu ostaa kaupasta mustaherukkamehuakin, kun tiesi mun olevan kipeenä.
Eipä siinä vielä mitään... Kahdelta äiti ilmotti olevan lääkeaika-mihin en sen kummemmin kiinnittäny huomioo tietäen äitin särkylääketarpeet. Vaan eipä ollu kyseessä oman lääkkeen ottaminen vaan mun "lääkitseminen". En muista äitin ikinä, siis IKINÄ, lämmittäneen mulle mehua (hunajalla maustettuna) ja jos en ihan väärin nähny, niin juoma jopa varmistettiin sopivan lämpöiseksi ennen tarjoomista.

4. huhtikuuta 2012

Zamius

Se oli jotain yläasteaikoja, kun mä aloin kuunnella Zamiuksen musaa. Välillä on tullu kuunneltua enemmän, välillä vähemmän ja edelleenkin jätkän musa uppoo. Nyt kun uus levykin ilmesty, tajusin kuinka paljon kehitystä on tapahtunu.

Tää oli yks niistä muutamasta biisistä mistä kaikki lähti, löytyy edelleen mun Mp3:lta.


Tänään julkistettiin alla oleva, uusin musavideo.

Facebook ja syömishäiriöt

Iltiksen sivuilla uutisoitiin tässä yks päivä Syömishäiriökeskuksen tekemästä tutkimuksesta, jossa facebookin uskotaan altistavan syömishäiriöille;   
"Facebookin käyttäjät tunsivat itsensä lihaviksi katsellessaan omia ja muiden käyttäjien kuvia, koska he vertailevat itseään muihin.
Myös omien muutaman vuoden vanhojen kuvien vertailu tuoreempiin kuviin pistää mielen matalaksi.
Sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa, on helppoa seurata valokuvien lisäksi myös muiden kirjoittamia statuksia ja liikkumisesta kertovia päivityksiä."

Itse asiassa mä en ihmettele yhtään. Tosin mun mielestä kyseiset ajatukset/tulokset ei liity yksin facebookkiin; samalla lailla esim. Irc-galleriassa voi vertailla omia kuvia muitten kuviin tai niitä omia vanhoja kuvia uudempiin.
Ja vaikka nyt suoranaisesti mistään syömishäiriöstä ei oo kyse, kyllä facebook välillä vaikuttaa mun(kin) ruokailutapoihin. Raskaan koulupäivän jälkeen haluu purkaa ajatuksia kavereille eikä malta valmistaa monipuolista ruokaa. Äkkiä vaan jotain ranskalaisia pakastimesta lautaselle-ja sit ne vedetään pelkiltään koneen ääressä, jotta juttu ei katkee. Muutaman kerran on hyvän jutun takii jääny kokonaan joku ateria syömättä-ja toisinaan tulee naposteltua vaikka mitä samalla kun on koneella.
Tarvis (muutenkin) ottaa ittee taas niskasta kii ja yrittää palauttaa kunnon päivärytmi. Löytää pitkiinkin iltapäiviin muutakin tekemistä kun koneella istuminen. Ei tee hyvää istuu koneella johkin ysiin asti ja sit kattoo ett oho, munhan pitikin tiskata tänään. Äkkiä venähtää nukkumaanmeno puoliin öihin-mikä taas kostautuu seuraavana aamuna kun pitäs kouluun nousta.
http://www.rakkaatsiskot.net/

Tilauksessa aivohalvaus

Juuri kun pääsiäiselle on niin ihanat suunnitelmat, laatuaikaa sisarusten kaa, onnistun haalimaan jostain kamalan räkätaudin. Ties kuinka mones kerta tän lukukauden aikana-ja aina mennään samalla kaavalla. Kuumetta ei näy eikä kuulu, mutt nenäliinoja saa kuluttaa ahkerasti. Valehtelematta varmaan sellasen pikkupaketin päivässä... Sairastelusta kertoo sekin, ett en ollu illalla nukkumaan mennessä ees väsyny ja kevyesti heräsin 13 tuntii myöhemmin. En ees muista sammuttaneeni herätystä ja päättäneeni olon olevan niin kamala, ett kouluun on turha raahautua.
Pääsiäiskortit ois pitäny saada tänään postiin ja tietenkään mulla ei oo yhtäkään postimerkkiä. Postilaatikko irvailee kadun päässä, sinne asti olis voinu väkisinkin raahautua, mutt tosiaan merkittömiä posteja on turha lähettää... Lisäks totesin aamulla, ett tietenkin oloo parantava Panadol on lopussa-eikä apteekkia lähimailla. Epätoivosesti pengoin lääkevarastoja, löytyiskö mitään vastaavaa. Syksyllä olkapää kipuihin saatu Motifene Dual lupaili apua myös flunssasärkyihin, mutt...
Lääkkeiden, kuten Motifene Dual-depotkapseleiden käyttöön voi liittyä hieman suurentunut sydäninfarktin tai aivohalvauksen riski. Motifene Dual-depotkapseleita saa käyttää vain tiettyjen varokeinojen (hätätapausvalmiuden) ollessa saatavilla.
Sydäninfarkti tai aivohalvaus tästä nyt sit sielä puuttuukin. Ja mitä ihmettä on noin "tietyt varokeinot"? Tarviiko mun hätyyttää joku kaveri tänne vahtiin, puhelin kourassa valmiina soittaan hätäkeskukseen, kun mä otan lääkettä?..

3. huhtikuuta 2012

Tuomitut

Monet kerrat oon kuunnellu sivusta kuinka bändejä/laulajia haukutaan, tänään nyt viimesimpänä tuomion sai Robinin Faija skitsoo-biisi. En mäkään nyt menis sanoon ett Robin on ehdottomasti mun suosikkilaulaja, mutt mun mielestä se ansaitsee tilaisuuden. Ei ihan jokainen 13-vuotias saa levytyssopparia tms. Ja jos lyriikoita kattoo, niin mun mielestä on ihan asiaakin:
"Jos sä myöhästyt
Se pistää konees kii
Etkä viikkoon saa taas käyttää läppärii
Kun sä ulos meet, se perään soittelee
Että missä oot, ja millon tuut ja ettet pahaa tee

Kun sä tarttisit, rahaa kuteisiin

Niin se sanoo vaan et juuri annettiin
Mut rahat meni jo taas hesburgeriin
Leffa lippuihin ja sä tiedät, muihin tärkeisiin"

Robinin lisäks "tuomion" on saanu mm. Nylon Beat, Gimmel, Puhuva Kone ja Pikku G. Yllätys sinänsä; mulla kun on kaikki Pikku G:n levyt+useimmat Puhuvan Koneen ja "naikkareitten". Gimmelin levyt oli joskus, mutt oon myyny ne kirpparilla-mikä toki ei tarkota ettenkö satunnaisesti Youtubesta biisejä kuuntelis.
Joskus sitä tulee miettineeks mitä sitä oikein SAA kuunnella julkisesti, kun kaikista löydetään huonoja puolia. Ei sitä jaksa iäti Suotaa ja huopaa tai ajatella ett On se hienoo. Älä tyri nyt-elämänohjeet tulee korvista ulos (vaikka Jukka Pojasta tykkäänkin), mitä sillon pitää tehä Jos mun pokka pettää?!?

Maailman toisella puolella



Toi kymmenenminuuttinen sai kyyneleet moneen kertaan valuun poskille ja miettiin maailmaa. Kuinka ihanaa onkaan (ehkä useammankin) vuoden jälkeen saada se rakas isä/veli/äiti/sisko/pappa ehjänä kotiin. Toisen taistellessa rauhan ja oman elämän puolesta, kotona on saattanu tapahtua vaikka mitä-tai sitt aika on pysähtyny paikalleen toista ikävöiden. Yhteyttä on saatettu pitää säännöllisesti tai sitten ei-mikä ainakin mun kohdalla herättäis ne pahimmat pelot siitä, ett rakkaalle on sattunu jotain kamalaa. Mikään ei oo niin ihailtavaa kun ihmiset jotka laittaa oman henkensä alttiiks auttaakseen toisia-tai pienet lapset joiden huulilta niin spontaanisti pääsee "Daddy, i miss you" tai " Dad, i love you".
Mun iskä oli aikoinaan kans jossain kaukana rauhaturvaajana, jo ennen mun syntymää. Jotenkin vaikee ees kuvitella vaikka valokuva-albumeista löytyy muutama  haalistunu kuva todisteena ja iskän toisesta olkapäästä reissussa otettu kotkatatuointi-haalistunu jo sekin.

20x kultainen nuoruus

Jos jostain Demistä tms. on tullu napattu lista 20 asiasta, jotka (kaikkien) kannattaa tehdä ennen kun täyttää 20 vuotta. Mun mielestä riittää ihan hyvin, jos ehtii elämänsä aikana tekeen nää...

[x] Poimi ämpärillinen mustikoita. Jos asut Lapissa, myös lakka lasketaan.
[ ] Sanoita biisi, äläkä häpeä sieluntuotettasi.
[ ] Solmi kukkaseppele ja karkeloi kesäjuhlissa seppele päässäsi.
[ ] Osallistu mielenosoitukseen. Jos sellaisia ei pidetä kotikunnassasi, järjestä itse.
[ ] Opettele leipomaan isoäitisi lempiresepti.
[x] Leikka hiuksesi lyhyeksi.
[x] Käy nykytaiteen museo Kiasmassa. Alle 18-vuotiaat pääsevät sinne ilmaiseksi.
[ ] Opettele seisomaan päälläsi. Riittää, että homma hoituu seinää vasten.
[x] Myy turhat tavarat kirpputorilla. Osta rahoilla ainakin yksi tuutti jäätelöä, nam!
[x] Kysy vanhemmiltasi, miten he tapasivat toisensa. Saatat avata kertomusten aarrearkun.
[x] Mene nälkäpäiväkerääjäksi. Ihmisten auttamisen halu tuo hyvän mielen, ja teet samalla hyvää.
[ ] Kokeile kuukuppia. Tätä et kadu.
[/] Katso Casablanca ja Citizen Kane, niin olet aina kärryillä, kun leffoista puhutaan.
[ ] Tanssi koko ilta niin villisti, että olet ihan hiessä ja unohdat muut ihmiset.
[ ] Matkusta yöjunalla halki Suomen. Paras ajankohta on kesä, jolloin yö on valoisa ja näet, kuinka maisemat vaihtuvat.
[ ] Lue Volter Kilven Alastalon salissa-kirjan ensimmäinen luku. Jos pystyt kahlaamaan puuduttavan teoksen kokonaan läpi, pystyt mihin vaan.
[ ] Opettele käyttämään porakonetta. Ainakin, jos haluat tulevaisuuden kotiisi tauluja seinille.
[x] Rohkaise mielesi ja puolusta heikompaa vaikkapa luokassasi.
[ ] Valvo yksi yö ulkona ja mene nukkumaan vasta seuraavana iltana. Umpiväsyneenä maailma tuntuu ja näyttää hassulta.
[x] Tunnusta tunteesi ja uskalla sanoa "rakastan sinua", jos tunnet niin. Muista, että myös ystävää voi rakastaa!

Kriisejä by Chisu

"Kolmenkympin kriisin tunnistaa siitä
Ettei maastoauto Fredal yksinään riitä
Etsii stressipäissään itsellensä puolison
Kun pelkää että hedelmällisyys koht ohi on

Neljänkympin kriisin tunnistaa siitä
Ettei ryppyvoiteet enää mihinkään riitä
Näyttää keskisormee Onnelassa nuorille
Ja kiipee joogaretriitille ylös vuorille

Viidenkympin kriisin tunnistaa siitä
Et sun äijäs kampaa tukan taakse geelillä
Ratsastaa prätkällä nahkahousut jalassa
Auringonnousuun vihkisormus niiden taskussa

Kuudenkympin kriisin tunnistaa siitä
Ettei sun eläke luomuperunaan riitä
Istut kotona ja kiroot lapset itsekkäät
Toivot et vielä seiskakympin kriisin läpi käyt"

Vaikka biisi onkin synkähkö, ainakaan mä en voi olla hymyilemättä ja salaisesti jammailematta, kun rämisevä kertosäe alkaa.


"Kuolemaa kohti mennään jokaikinen
Näkö, kuulo, kaikki pettää ja pää tietää sen
Se pelottelee meitä millä lie milloinkin
Se ei katso ikää, se vaan pettää silloinkin

Hei, kuolemaa kohti mennään
Jokaikinen
Sydän, maksa, kaikki pettää
Pää tietää sen..."

2. huhtikuuta 2012

"Elämän polkua ja valtateitä..."

En vaan voi sille mitään, ett alla oleva musavideo saa mut joka ikinen kerta itkeen. Sai jo ennen, kun biisiin yhdisty isoskoulutus"kauden" loppuminen...

Etutalvi ja muita kummallisuuksia

Eilen illalla huokailin lumisadetta ennen nukkumaan menoo. Mulle on sinänsä ihan sama onko vielä talvi vai jo kevät-kunhan olis jompikumpi selkeesti. Ei näin, ett joka toinen viikko on talvi ja joka toisella viikolla kevät. Takatalvesta puhutaan, mutt mikä se talvi, jos takatalven jälkeen on ollu jo kevät ja sit yhtäkkii tuleekin taas lunta. Takatakatalvi?
Lunta on satanu siis eilisillasta ja sataa edelleen...
Jos on kerta takatalvikin niin loogisesti pitäs olla etutalvikin. Jos se lumi tuliskin jo vaikka syys-lokakuussa, voitas käyttää etutalvi nimitystä. Eikö? Ei sitten...

1. huhtikuuta 2012

You said we would die together


Huonon kielipääni takii saan harvemmin mitään irti ulkomaalaisista biiseistä. Eilen aamulla kumminkin radiosta tuli, ties kuinka monennen kerran, kyseinen Some die young-biisi ja jostain syystä pysähdyin kuunteleen sanoja.

"But you better hold on
so many things i need to say to you
Please don't, don't let me go
and we said we would die together"

Siinä sängyn laidalla istuessa tais kyynelkin silmäkulmasta vierii. Välillä sitä saa muistutuksen kuinka hektistä elämä on-ja kuinka harvoin tulee kerrottua perheelle/kavereille kuinka tärkeitä ne on. Ikinä ei voi tietää mitkä jää viimesiks sanoiks tai viimeseks tapaamiseks.


"Why some die young
Why some die.."

Toivottavasti joku kertoo mun tarinaa sen jälkeen(kin) kun joskus vaihdan maisemia...

!LTA

"Tuparit, saunailta, tyttöjen ilta, peli-ilta,... Rakkaalla lapsella on monta nimeä mutta yhtä kaikki; Olet enemmän kuin tervetullut! :)
Luvassa on mukavaa illanviettoa perinteisten lautapelien yms. äärellä ja mahdollisuus saunomiseen. Talo tarjoaa syömistä jonkun verran-juomat jokainen tuo oman maun mukaan ja kohtuuden muistaen. Saunojien matkaan olisi hyvä tulla myös omat peseytymistarvikkeet."

Näin kuului kutsu kavereille eiliseen illan viettoon. About kymmenestä kutsutusta paikalle löysi neljä ja yks nelijalkainen karvaturri < 3 Onhan se jo aiemminkin todettu, ett laatu korvaa määrän ja niin myös tässä tapauksessa.
Tidits! Kaatuuko?
Edustuskuva? xD
Hiukan edustavampi siedettävämpi
Tarjoiluna oli jo aiemmin mainittujen mutakakun ja mansikkaripsien lisäks irtokarkkei, dippivihanneksii, sipsiä, dippiä, pullaa ja pitsoja. Jostain kumman syystä herkuista ei oo enempää kuvia... Pitsat oli siis Buzzadorin kampanja eikä kellään ollu mitään valittamista. Maku oli miedompi ja täyteläisempi kun muissa pakastepitsoissa. Ite ainakin aion ostaa näitä jatkossakin. Kuvaan pääsi Mozzarella-Pesto. 
Jos tosta ottais ton maton pois, niin miltä tää touhu vaikuttas? xD
Earth Hour ja Rummikub
Karvaturri viihty...kirjojen parissa :D
 Mukavaa oli ja koska ite en kelpuuttanu alkoholia suuhuni, oli myös tänä aamuna mukava heräillä-varsinkin kun nelijalkainen tuli ensi töikseen pussaileen < 3 On ikävä jo nyt vaikka erosta on vajaa viis tuntii-ja nähään vasta kesälomalla seuraavan kerran ;(

Kuvahaaste vk 3

1. Makuuhuone
Varsinaisesti mullahan oo makkaria vaan sänky majailee isohkossa alkovissa.

2. Sisustustyynyt
Nyt kun asiaa aattelee, mulla on aika monta "ylimäärästä" tyynyä. Noilla ei oo varsinaisesti mitään käyttöö, kunhan on tiellä koristeena.

3. Työ-, lasten- tai vierashuone/-nurkkaus
Aula toimittaa vierashuoneen virkaa-vaikka viime yönä eräs vieras ilmottikin ettei uskalla/haluu nukkuu siel. Nurkissa vieläkin vuokraisännän ja -emännän tavaroita joitten lähdön jälkeen tilaan on suunnitteilla muutosta. Mitä-se selvii (ehkä) myöhemmin ;)
 
4. Matto
Paljaille jaloille aivan ihana pörrömatto, mutta...milläs saat pidettyä puhtaana-tai pörrösenä. Onneks kesäks on tulossa helppohoitosempi, kiitos äitille :)

5. Kaapin sisältö
Varaston kaapista löytyy mm. pelit, hyllyihin mahtumattomat koriste-esineet ja kirjoja.

6. Eteinen
Vierashuoneenkin virkaa toimittava aula toimii myös eteisenä omaten pienen naulakon ja 80 sentillä kirpparilta löydetyn...lokerikon (?). 

7. Tuunaus
Jouduin oikein miettiin ett mitä oon tuunaillu. Yhteen aikaan mulla on sellaset farkut mihin oli ommeltu valkosia tähtiä ja ties mitä muuta mikä on ajanmyötä löytäny paikkansa muualta. Tuunailu löytykin lähempää kun oletin, oon koristellu läppärin "kantta" pirteemmäks.