tag:blogger.com,1999:blog-35122931325597841232024-02-07T05:02:35.181+02:00Se_perinteinenSe_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.comBlogger953125tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-10268640786648495912020-07-31T22:08:00.001+03:002020-07-31T22:09:40.880+03:00Oma Masterchef-haaste, osa 7/12<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEn_MjWuL_g58uBHyqCqulilmx3W-1VkmizDYYOv8l7hMxIelFSJq4uPfsiW0NrZobBav3oxhG3y-GWdID4mw58x4sHxGxrzN91aOt2WBH6XSPdKrFXcxmi5wo-EUxR0aAkOJ7RRa6IuI/s870/_20200731_212654.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="590" data-original-width="870" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEn_MjWuL_g58uBHyqCqulilmx3W-1VkmizDYYOv8l7hMxIelFSJq4uPfsiW0NrZobBav3oxhG3y-GWdID4mw58x4sHxGxrzN91aOt2WBH6XSPdKrFXcxmi5wo-EUxR0aAkOJ7RRa6IuI/s640/_20200731_212654.JPG" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Masterchef-haasteissa on pitkälti valmistettu päivällisiä, joten kaipasin tällä kertaa jotain vaihtelua. Setämies halusi haasteen paljastuvan jo edellisenä päivänä, joten mitään kovin helppoa en halunnut antaa. Koko perheelle sopiva ja nopeasti valmistettavat iltapalat kuulosti sopivan haastavalta, ainakin omasta mielestäni.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIoHv8E0fHicEKMDSE9fEahockSIj0j4J1_RFwBue8TRVz4UrZyoqJfCi_gxN-Hgh5WiGItPkMT-R9lFnTJCCkDeoN9412wi7rAdpdVs5T8hFcqFlxc-rhWMSB6DuKeiEAaHwic2aPptk/s2048/heiheihein%25C3%25A4kuu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1689" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIoHv8E0fHicEKMDSE9fEahockSIj0j4J1_RFwBue8TRVz4UrZyoqJfCi_gxN-Hgh5WiGItPkMT-R9lFnTJCCkDeoN9412wi7rAdpdVs5T8hFcqFlxc-rhWMSB6DuKeiEAaHwic2aPptk/s640/heiheihein%25C3%25A4kuu.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Ensimmäisen vartin aikana valmistui vadelmarahka, lähes sama elementti kuin viime kerralla lettujen kanssa - tällä kertaa vain vadelmat oli sekoitettu kerma-maitorahkaseoksen sisään. Hieman miinuspisteitä itsensä toistamisesta, maku oli kyllä hyvä. Toisena ruokalajina valmistui ruisleipäpitsoja, tonnikalatäytteellä. Molemmat todettiin nämä hieman kuiviksi, pohjalle olisi pitänyt laittaa esim. tomaattipyrettä tai ketsuppia (kuten itse teen). Kolmantena, ja aikarajan tiukimpana, osuutena valmistui paistettua kananmunaa makeilla sipulisuikaleilla, tomaatilla ja tuoreella basilikalla. Tämä oli onnistunein osuus tämän kertaisessa haasteessa, olisin syönyt enemmänkin. Myös meidän 1v tykkäsi! Kokonaisuutena onnistumiselle sanoisin 3/5.</div>Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-67452832887793034132020-07-30T21:24:00.000+03:002020-07-31T22:09:21.275+03:00Oma Masterchef-haaste, osa 6/12<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqdH2cJNKx6E5aQDMWDx206GwDCDtSEhIevRw2ZB0OJ0bQ1dVNwhe8RqBDziBd-Q1UjamDbj3hZUH1jyvhGb1bFVuIrDbMQv1hfLQ6dW9O-Hbc3LV3_pgqbTux_zrUtmQiQWVW-gBbbB4/s2048/_20200730_210143.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1901" data-original-width="2048" height="371" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqdH2cJNKx6E5aQDMWDx206GwDCDtSEhIevRw2ZB0OJ0bQ1dVNwhe8RqBDziBd-Q1UjamDbj3hZUH1jyvhGb1bFVuIrDbMQv1hfLQ6dW9O-Hbc3LV3_pgqbTux_zrUtmQiQWVW-gBbbB4/w400-h371/_20200730_210143.JPG" width="400" /></a></div><div>Kesäkuun haaste ruokahaaste alkoi näin. Mystisten kupujen alta paljastui vielä mystisemmän raaka-aineet: suola ja sokeri- jotka eivät kuulemma olleet raaka-aineita ollenkaan. Ehkä ei, mutta en vaihtoehdoille muutakaan nimitystä keksinyt... Setämies kokkaa meillä pääosin suolaisia ruokia/päivällisiä, joten hieman yllätyin kun tällä kertaa valitsikin näistä vaihtoehdoista sokerin. Täsmensin vielä, että sokeri käy kaikissa muodoissa, ei ole pakko käyttää juuri hienoa sokeria joka kuvun alta löytyi. Tällaisessa peruskotikeittiössä ei vaan viitsi "esittelyn" takia ostaa kaikkia erilaisia sokeri"lajikkeita" (muscovado, intiaani, ruoko, siirapit,...). Kauppareissu kumminkin mahdollisti puuttuvien sokerilajikkeiden ostamisen.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiX56zZGW096y5t3AfolimjgwRT_O8Sp3otrkE7OFjUNGvCMpaTP5jnngqUjtiVbGtv9elk7whM_6vuthSOpEzTvPnNrVn5m7vP40lTOE5mcGauRPV-0vZSwZkniMgWQ9EE0nGETjmRjmk/s2048/_20200730_210556.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1928" data-original-width="2048" height="376" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiX56zZGW096y5t3AfolimjgwRT_O8Sp3otrkE7OFjUNGvCMpaTP5jnngqUjtiVbGtv9elk7whM_6vuthSOpEzTvPnNrVn5m7vP40lTOE5mcGauRPV-0vZSwZkniMgWQ9EE0nGETjmRjmk/w400-h376/_20200730_210556.JPG" width="400" /></a></div><div>Annokset muodostui letuista, rahka-kermatäytteestä ja tuoreista marjoista (vadelmia ja mansikoita). Letut ovat meillä harvinaista herkkua - mutta nyt jo toista kertaa haasteessa peräkkäin. Esitin hienovaraisen vihjauksen, että muutakin voisi tehdä. Sokeri, etenkin marjoissa oleva fruktoosi, tuli annoksessa hyvin esille. Suut makeana ja vesi kielellä jäimme odottamaan heinäkuun haastetta.</div>Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-74174201013279389132020-07-29T21:31:00.001+03:002020-07-30T21:06:25.066+03:00Oma Masterchef-haaste, osa 5/12Toukokuun keittiöhaasteessa lähdettiin maailmalle. Ensimmäisenä tehtävänä oli tunnistaa haasteen lippu (aloitettiin helpolla) ja sen jälkeen valmistaa kyseisen maan ruokakulttuuriin sopiva ruoka. Itse pidän ranskalaisen keittiön tietynlaisesta yksinkertaisuudesta. Ainesosia saatetaan käyttää hyvinkin niukasti, mutta ne vähät ainekset sopivat niin hyvin yhteen, että ruuissa voisi kuvitella olevan enemmänkin sisältöä. Ranska on myös kohtalainen viinimaa, kuuluisa juustotarjottimistaan, tuoreista patongeista,...<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiP0D7L8-iNUi0LB5ksXuPIZv6cDrd1gCDzPy6hiihHbk1v4_BMvY5imLxxtECwJ6IrUnXz1KOzddszgnWistTcCbzZXciIZcdP3nwDYNu-zltupbnuLDnoXvcWAhW3Dxy0Anf7PbMIxdc/s2048/DSC_5620.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1152" data-original-width="2048" height="351" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiP0D7L8-iNUi0LB5ksXuPIZv6cDrd1gCDzPy6hiihHbk1v4_BMvY5imLxxtECwJ6IrUnXz1KOzddszgnWistTcCbzZXciIZcdP3nwDYNu-zltupbnuLDnoXvcWAhW3Dxy0Anf7PbMIxdc/w625-h351/DSC_5620.JPG" width="625" /></a></div><div>Metsään meni omat haaveilut, taas. Setämies päätyi valmistamaan kreppejä (lettuja) jauheliha-kasvistäytteellä. Kylkeen pääsi kaupan palvelutiskistä katkarapusalaattia - koska meri? Salaatin päätin jättää omaan arvoonsa, sillä se ei ollut itsetehtyä. Krepit oli ihan kohtalaisia, nälkä lähti, mutta olen parempiakin joskus syönyt... </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiii5mElq6lsk5LMo3ymKzf4U5-QAHfpqKaVGXCttRDYsNPpRa87fll249exKD53coT7gink-mxi1_BpYbVHibokTotZ-4U3AFKIIpSqmsVRDu4CrWSuXmTj4RbgPyEZgwLwD44EUSnFLc/s2048/kreps.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1438" height="500" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiii5mElq6lsk5LMo3ymKzf4U5-QAHfpqKaVGXCttRDYsNPpRa87fll249exKD53coT7gink-mxi1_BpYbVHibokTotZ-4U3AFKIIpSqmsVRDu4CrWSuXmTj4RbgPyEZgwLwD44EUSnFLc/w351-h500/kreps.JPG" width="351" /></a></div>Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-71564196354698826542020-06-11T21:19:00.000+03:002020-06-11T21:19:06.635+03:00Keltainen, ja vähän valkoinenkin, toukokuuEräs tuttu kirjoitteli Facebookin puolella sangen vauhdikkaasta toukokuustaan muuttoineen, torakkajahteineen ja asiointipalvelujen haasteellisuudesta Unkarissa asuessa. Tuosta inspritoituneena ajattelin tehdä koonnin omasta toukokuusta, mutta totesin siitä tulevan sen verran pitkähkö että facebookin sijaan tämä lienee parempi formaatti. <div><br /></div><div>Toukokuu ihmetytti mitä erikoisimmilla sääolosuhteilla: tuli räntää, vettä kuin helteitä koettua. Ulkoilut oli toisinaan vähän niin ja näin, mutta hienojen päivien lukuisat peräkkäiset ulkoilutunnit taisi aika hyvin tasoittaa saldoa. Ulkoilutuntien määräksi laskin n. 41h, mutta tuohon ei ole laskettu lainkaan esimerkiksi koko perheen viikottaisia retkiä. Toukokuun retkikohteena oli paikallinen Rivonmäki, Marttila, Osmalahti, Lieto ja Forssa, jossa käytiin isäni synttärikahvilla. Oltiin myös yksi yö hostellissa HML:ssa ja sen reissun yhteydessä käytiin mun mummun synttärikahvilla. </div><div><br /></div><div>Naapuritalossa asuvaa äitiystävää treffattiin seitsemän kertaa ja anoppilaan soitettiin kuukauden aikana kolme videopuhelua, kun sillä suunnalla kyläilyt ovat tässä keväällä jääneet... V täytti vuoden (!) ja juhlittiin sattuneesta syystä vain pienimuotoisesti: mun äiti ja sisko kävi kahvilla ja toisena päivänä treffattiin kummit puistopiknikillä.</div><div><br /></div><div>Oma aika tuntui olevan kortilla, mutta näin jälkikäteen päiväkirjaa vilkaistessa on todettava että olihan sitäkin ihan kiitettävästi. Ehdin katsoa yhden etäkonsertin, lukea yhden kirjan, valmistaa voikukkasimaa (tästä tulossa postaus myöhemmin!), käydä neljällä tai viidellä kirppiksellä (joista yhdellä kaksikin kertaa) ja saada ainakin kolme 500-1 000 palaista palapeliä valmiiksi. Muutama enemmän tuli aloitettua, mutta ne eivät syystä tai toisesta valmistuneet (liian hankala aihe, paloja puuttui tms.)... Katselin muutaman viimeisen Lapsi tuntemattoman kanssa-jakson (ihana sarja!) ja Setämiehen kanssa yhdessä Rikkaat ja Rahattomat-kauden loppuun sekä saunottiin 8 kertaa.</div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWf4oFRknr_z1gq_N7dPWsyMxyQbOitlVTqyZfRvuZmzfmRdvwQ1CuGdgy8qfaOJHAi_cuaCuos-edE58V2y6cRy_2oCAGy1ddjmeaC7OyDLFchvRymptX8t7klsFlHm5aaFQ8O7kWNPk/s3096/IMG_20200524_210508_795.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3096" data-original-width="3096" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWf4oFRknr_z1gq_N7dPWsyMxyQbOitlVTqyZfRvuZmzfmRdvwQ1CuGdgy8qfaOJHAi_cuaCuos-edE58V2y6cRy_2oCAGy1ddjmeaC7OyDLFchvRymptX8t7klsFlHm5aaFQ8O7kWNPk/s320/IMG_20200524_210508_795.jpg" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">On ne vaan hyviä vaikka (toistaiseksi) tuhottoman kalliita...<br /></td></tr></tbody></table><div style="text-align: center;">P.S. Pyykkiä tuli pestyä 20 koneellista. </div><div style="text-align: center;">Ei ihmekään, että olen jatkuvasti ollut ripustamassa tai viikamassa puhtaita kaappiin...</div>Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-26966510558557029032020-05-13T13:17:00.002+03:002020-05-13T13:17:49.190+03:00Oma Masterchef-haaste, osa 4/12Koska maaliskuinen haaste ei mennyt aivan putkeen, huhtikuussa kokkailtiin painetehtävän merkeissä. Mulla meni pitkään miettiessä sopivaa haastetta ja lopulta asian ratkaisi, kun sovittiin Setämiehen vanhempien tulevan pääsiäisen pyhinä lounaalle.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2-bG1ies4pF8UWpxRWKmuiljfuCM8zFr8wThXcAgO039dRN2D32QZBBVHZMh02mhyphenhyphenjAsntRoptbbZgUrhvfrIZRtW8B-Yy5yXPoCVVCc6SMNNcDlkEsQH1y9uyRgz0kBEhISKw2FoeZU/s1600/DSC_5246.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2-bG1ies4pF8UWpxRWKmuiljfuCM8zFr8wThXcAgO039dRN2D32QZBBVHZMh02mhyphenhyphenjAsntRoptbbZgUrhvfrIZRtW8B-Yy5yXPoCVVCc6SMNNcDlkEsQH1y9uyRgz0kBEhISKw2FoeZU/s640/DSC_5246.JPG" width="640" /></a></div>
On yllättävän hankala arvioida noita valmistusaikoja. "Perustehtäviin" oon käyttänyt ohjelmasta tuttua 75 minuuttia, mutta heti jos on vieras keittiö, erikoisempia raaka-aineita tai useampi ruokalaji valmistettavana, on se huomioitava myös ajallisesti. Suurin haaste on kumminkin se, etten yhtään osaa ennustaa mitä Setämiehen päässä liikkuu. Tässä(kin) tehtävässä aikaa oli aivan liikaa, Setämies jätti kokonaan käyttämättä tuon perjantain valmistelutunnin...<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGue7goCwJjtxYBU94_k8iNajKXYPCDDufaR3HWMDlmqw9MxfP5SvtXj95PYctxZfGGCaBuoT30dFZ_En9EWZIDzEF8MuW-TdKj8OlBMwaWIgmux-G31Pd-ep1heO8SukAODgf3PS6npo/s1600/ruoka4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="701" data-original-width="1600" height="280" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGue7goCwJjtxYBU94_k8iNajKXYPCDDufaR3HWMDlmqw9MxfP5SvtXj95PYctxZfGGCaBuoT30dFZ_En9EWZIDzEF8MuW-TdKj8OlBMwaWIgmux-G31Pd-ep1heO8SukAODgf3PS6npo/s640/ruoka4.jpg" width="640" /></a></div>
Pääruuaksi saatiin pasta carbonaraa, lehtikaalisalaattia ja pestokastiketta ja jälkiruokakahvin kaverina maisteltiin mämmirahkaa. Saatiin kaikki vatsat täyteen hyvää ruokaa (tuo pasta ei petä koskaan!) ja nyt odotellaankin mitä toukokuun haaste tuo tullessaan.Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-78401272979634935382020-04-15T20:44:00.003+03:002020-04-15T20:45:13.481+03:00Oma Masterchef-haaste, osa 3/12Maaliskuun Masterchef-haasteeksi paljastui (ensimmäinen) mysteerilaatikko. Nämä on mun suosikkijaksoja nimikko-ohjelmassa ja odotinkin tätä omaa versioo kovasti. Ennen laatikon sisällön paljastamista ehdin hyvin fiilistellä ainesosilla ja miettiä mitä itse olisin niistä tehnyt.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDQAj6ThWviJ33yzFwG5jBDqMOwygiAFfT0-jXj907OG_kdI7nbp3o1abjIo-LfijmFMov-mmy6oIImfjFwvnRIBrdEEMH8tL1a3iP0gyR2tbb-EHKW1kcw4AsHDZzQ11mNJitpkW9pRs/s1600/haaste3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1171" data-original-width="1600" height="468" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDQAj6ThWviJ33yzFwG5jBDqMOwygiAFfT0-jXj907OG_kdI7nbp3o1abjIo-LfijmFMov-mmy6oIImfjFwvnRIBrdEEMH8tL1a3iP0gyR2tbb-EHKW1kcw4AsHDZzQ11mNJitpkW9pRs/s640/haaste3.jpg" width="640" /></a></div>Laatikosta paljastui ohjelmasta tuttuun tapaan seitsemän ainesta, joista kolmea piti käyttää. Koitin miettiä aineksia niin, että joitakin olisi helppo yhdistää toisiinsa ja joitakin vaikeampi. Jotain tuttuja ja jotain meidän keittiöön ehkä vierasta. Päädyin valitsemaan pennepastan, säilykemangot, kanankoivet, kandeeratun inkiväärin, maitorahkan, omenan ja papu- ja hernemixin.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaVZDAAoRdb0AziKaFELO5s1sXbho2pUbnWOZ-ZSubrl42uPeknS3684xAWL_NX2qicrdPS616Nt4upum2i0iOikuu1zZrQdaSMY2Efe2yLyPqhdCKmxK3ud-dHzKJXb6_6Q-n5NFYcrU/s1600/sis%25C3%25A4lt%25C3%25B6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1106" data-original-width="1600" height="442" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaVZDAAoRdb0AziKaFELO5s1sXbho2pUbnWOZ-ZSubrl42uPeknS3684xAWL_NX2qicrdPS616Nt4upum2i0iOikuu1zZrQdaSMY2Efe2yLyPqhdCKmxK3ud-dHzKJXb6_6Q-n5NFYcrU/s640/sis%25C3%25A4lt%25C3%25B6.jpg" width="640" /></a></div>Sisällön paljastuttua lähti kello tikittämään ja me lähdettiin tyttöjen kanssa ulos nauttimaan tuoreesta lumesta, palaten kotiin hieman määräajan loppumisen jälkeen. Jostain syystä kokkailuun mennyt aika oli venähtänyt - ja tarvii myöntää, että olin myös pettynyt ruuan ulkonäköön. Varmasti ihan hyviä aineksia, mutta väri/silmänruoka puuttui täysin. Maistelun myötä todettiin myös kanan olevan raa´ahkoa ja pastan aika kuivaa - juustokuorrutuksesta huolimatta. Salaatin virkaa toimitti siivutettu omena ja papumix oli saanut rapean elementin roolin uunin kautta. Rapeat pavut taisikin olla ainoa osuus mikä tuli syötyä kokonaan...<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgakHnY0zUISmdA_SS7wquZI7AcHSroDgyzLpgxKa2GjDYPRJyAyM_4zFmzVhxG_dn7fL4CZ3T815FqCXUKD7aoLxYLA1vNnHcP78Y1ROvrs9N0F1QqdU6Ksl0tW0gdMRc4Ux4dSZ9qfDc/s1600/annos.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1232" data-original-width="1600" height="492" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgakHnY0zUISmdA_SS7wquZI7AcHSroDgyzLpgxKa2GjDYPRJyAyM_4zFmzVhxG_dn7fL4CZ3T815FqCXUKD7aoLxYLA1vNnHcP78Y1ROvrs9N0F1QqdU6Ksl0tW0gdMRc4Ux4dSZ9qfDc/s640/annos.jpg" width="640" /></a></div>Koska haaste meni "pieleen" monestakin syystä, oli nyt huhtikuussa ensimmäisen (ehkä ainoan?) painetehtävän aika... Siitä lisää myöhemmin!Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-66227536311978881712020-04-09T13:12:00.001+03:002020-04-09T13:12:04.565+03:00Kirje menneisyydestä - taasKevätsiivoiluja tehdessä vastaan tuli kirjekuori, jonka päällä luki “avaa vasta 04/2020”. Harry Potter-aiheisesta kirjekuoresta ja Pollux-hevoskerhon maskottitarroista päätellen kirjoittamisesta taitaa olla kymmenisen vuotta - ja kirjeen lukeminen vahvisti näitä päätelmiä. Olen aloittelemassa isälläni asumista ja lukiota, kirje on siis kirjoitettu loppukesällä/alkusyksyllä 2010.<br />
<br />
Annoin kirjeen levätä jonkin aikaa pöydällä ennen sen avaamista ja ehdin miettiä millaista elämäni oli tuolloin, aikuisuuden kynnyksellä, ja miten paljon olen tuolloisia haaveita onnistunut kymmenessä vuodessa toteuttamaan. Aika paljon. Mietin myös, jos nyt kirjoittaisin itselleni kirjeen 10v päähän, mitä sanoisin ja mistä haaveilisin... En tiedä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjN8E_WmBGnWSEiVUNL2OgEx5oKqT0UBBS4v-DFyDhhHJnoB72voZqVLGHYpe_nSCPOLfLgL5apV9tm7f78zA5Tyqqqg0CG0WP4GjVIdST9DG4xN5AqdZyJyec7LQ2mgQfqSJSD9fnuS_s/s1600/kirjem.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1300" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjN8E_WmBGnWSEiVUNL2OgEx5oKqT0UBBS4v-DFyDhhHJnoB72voZqVLGHYpe_nSCPOLfLgL5apV9tm7f78zA5Tyqqqg0CG0WP4GjVIdST9DG4xN5AqdZyJyec7LQ2mgQfqSJSD9fnuS_s/s640/kirjem.jpeg" width="520" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Olisin toivonut kirjeen olevan vapaamuotoisempi, mutta ihan ok tämä (ilmeisesti Demistä) napattu pohjakin oli. </td></tr>
</tbody></table>
Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-9442664069877145812020-04-05T21:04:00.003+03:002020-04-05T21:05:17.633+03:00Kotitöiden jako meidän perheessä<div style="text-align: left;">
<i>Kopioitu blogista <a href="https://www.blogit.fi/koti-kumpulassa">Koti Kumpulassa</a>, luvan kanssa. </i></div>
<div style="text-align: left;">
<i>Muutamia kysymyksiä jätin pois, </i><i>koska meiltä ei esim. löydy kouluikäisiä lapsia, </i><i>puutarhaa tai koiraa.</i></div>
<br />
<br />
Kuka meillä kokkaa? Minä pääosin, mutta Setämies on tämän suhteen aktivoitunut viimeisen parin vuoden aikana. Hän kokkaa n. 1-3 kertaa viikossa.<br />
<br />
Kuka meillä käy ruokakaupassa? Käydään yleensä koko perheen voimin. Näin korona-aikana ollaan alettu hyödyntää lähikaupan keräilypalvelua, ostokset tuodaan kaupasta autoon.<br />
<br />
Kuka meillä hoitaa tiskit? Useimmiten minä tyhjennän ja täytän tiskikoneen, Setämies kerran-pari viikossa. Tiskikone pyörähtää 1-2krt/pv. Käsin tiskattavat hoidan pääosin minä, Setämies hoitaa omat veitsensä ja pannunsa.<br />
<br />
Kuka meillä pesee pyykit? Minä.<br />
<br />
Kuka meillä viikaa pyykit ja laittaa ne paikoilleen? Minä.<br />
<br />
Kuka meillä vaihtaa lakanat? Siivooja tai minä. Joskus saatetaan Setämiehen kanssa yhdessä vaihtaa.<br />
<br />
Kuka meillä vaihtaa pyyhkeet? Minä tai siivooja.<br />
<br />
Kuka meillä laittaa tavarat paikoilleen? Pääosin minä, Setämies ehkä omansa. P:tä opetetaan siivoamaan lelut leikkien jälkeen.<br />
<br />
Kuka meillä ostaa lasten vaatteet? Pääosin minä. Setämies osti hiljattain P:lle naamiaishaalarit (poliisi & palomies), kun innostui roolileikeistä.<br />
<br />
Kuka meillä maksaa laskut? Setämies hoitaa asuntoon ja autoon liittyvät, minä lasten kulut. Molemmilla omat vakuutukset, puhelinlaskut jne.<br />
<br />
Kuka meillä siivoaa? Siivooja käy parin viikon välein. Keittiön pyrin imuroimaan päivittäin, ja iltaisin tsekkaan vielä lasten haalarit yms paikoilleen. Tiskit ja pyykit tuli jo mainittua, roskia viedään tarpeen mukaan.<br />
<br />
Kuka meillä kuljettaa lapset harrastuksiinsa? Yleensä mä vien P:n kävellen puuhakerhoon (kerran viikossa, ei korona-aikana) ja Setämies hakee. Jumppaan (ei myöskään nyt korona-aikana) Setämies vie ja hakee.<br />
<br />
Kuka meillä leikkaa nurmikon? Milloin mikäkin kesäpoika. Ollaan tässä pyritty hyödyntämään paikallisia nuoria 4H-yrittäjiä yms.<br />
<br />
Kuka meillä haravoi? Minä.<br />
<br />
Kuka meillä tekee lumityöt? Usein ei kukaan… Setämies joskus innostuessaan, mä silloin kun on pakko. Joskus mun äitillä menee hermo, ja lakaisee/hiekoittaa portaat.<br />
<br />
Kuka meillä sytyttää takan? Setämies<br />
<br />
Kuka meillä lämmittää saunan? Kumpi vaan, sähkösauna on helppo napsauttaa päälle.<br />
<br />
Kuka meillä vaihtaa autojen renkaat? Setämies vie auton huoltamolle. Kitkarenkaita ei tarvitse kovin usein vaihtaa/vaihdattaa.<br />
<br />
Kuka meillä tankkaa ja lisää pissapojan nestettä? Setämies, hänen auto.<br />
<br />
Kuka meillä hoitaa sairaat lapset? Pääosin minä, työttömänä olen joka tapauksessa kotona.<br />
<br />
Kuka meillä hoitaa lasten iltapuuhat? Yhdessä hoidetaan. Setämies kylvettää tarvittaessa. Mä hoidan usein iltapalat, Setämies P:n siitä eteenpäin ja mä V:n. Mä laulan iltalaulun, Setämies lukee iltasadun. Suurin piirtein kerran viikossa Setämies viettää iltaa roolipelien parissa jolloin mulla on molempien kaikki iltatoimet.<br />
<br />
Kuka meillä laittaa lapset nukkumaan? P kömpii iltatoimien jälkeen itse sänkyyn, Setämies peittelee. Mä lasken iltalaulun jälkeen V:n sänkyyn ja peittelen. Setämies lukee sadun ja molemmat nukahtaa yleensä puolen tunnin sisällä siitä kun satu on loppunut. Tarvittaessa vaihdetaan nukuttajaa, mutta en muista koska viimeksi olisi ollut sellainen ilta...<br />
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>Jäikö sun mielestä jotain töitä puuttumaan? Miten teidän taloudessa työt jakaantuu?</b></div>
Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-66106181881272483642020-03-21T13:37:00.001+02:002020-03-21T13:37:37.323+02:00Oma Masterchef-haaste, osa 2/12Helmikuun loppupuoliskolla Setämies vietti talvilomaa ja saatiin Masterchef-haaste sovittua yhteen loman arkipäivistä. Haaste oli huomattavasti hankalampi kuin ensimmäisellä kerralla; tällä kerralla kokattiin vieraassa keittiössä - aivan kuten oikeassa Masterchefissä kokataan välillä eri ravintoloissa, ulkotapahtumissa jne. Jännitin koko edellisen vuorokauden miten Setämies suhtautuu haasteeseen, mahtaako heittää hanskat tiskiin ja sanoa ettei kyllä tällaiseen lähde. Ei heittänyt, hieman vain nyrpisteli nenää ennen kuin alkoi suunnittelupuuhiin ja kauppareissulle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEga-ZU_K-1_IK4AI7LqrKG0jfSFu4cSs6Fkxqs5HnKQ8ihY51a0uNDBpPWuMwqrbNg9i4NCaDkmH7wwdIaEsY9lbO3wzeP9-QVGOCSpGLYDAE8yyBwWhP7wxy-38pBRbGKKHFgUgt5z6Bg/s1600/haaste2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1074" data-original-width="1600" height="429" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEga-ZU_K-1_IK4AI7LqrKG0jfSFu4cSs6Fkxqs5HnKQ8ihY51a0uNDBpPWuMwqrbNg9i4NCaDkmH7wwdIaEsY9lbO3wzeP9-QVGOCSpGLYDAE8yyBwWhP7wxy-38pBRbGKKHFgUgt5z6Bg/s640/haaste2.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
Sovittiin, että joitakin ruoka-aineita otetaan kotoa mukaan. En tiennyt itsekään vastaanottavan keittiön varustetasoa ja olisi ollut hassua ostaa kaupasta suolasta ja pippurista lähtien kaikki. Edellisenä iltana oltiin haettu reko-torilta lampaan jauhelihaa ja vähän arvasinkin Setämiehen tekevän siitä jotain. Pienet ostokset piti näistä valmisteluista huolimatta suorittaa - mikä oli ihan hyvä, sain itse sillä välin lapset lähtökuntoon. Setämies arveli, että jollekkin naapureista mennään, mutta heissäkin oli vielä 2-4 perhevaihtoehtoa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiv8v9X4vqhofPBwwv2dSKNN6uaEqP_u2xAydbvsZrz59K94CSx16qsBmRP3p0DMzo2wPN5oDIItZGu0pxHKz52ljir5mL0WNwZdODH3p9AlOnRJy0HQofd4gmF3KrA1vRUTzr8G-pwCFE/s1600/ruoka2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1280" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiv8v9X4vqhofPBwwv2dSKNN6uaEqP_u2xAydbvsZrz59K94CSx16qsBmRP3p0DMzo2wPN5oDIItZGu0pxHKz52ljir5mL0WNwZdODH3p9AlOnRJy0HQofd4gmF3KrA1vRUTzr8G-pwCFE/s640/ruoka2.jpg" width="512" /></a></div>
<br />
Eräällä naapurille mentiinkin ja Setämies alkoi kokkaushommiin. Kippojen ja kuppien etsimiseen meni yllättävän paljon aikaa, ruoka myöhästyi annetusta ajasta n. 15min. Sovittiin myös ettei salaattia tarvitse pleitata (kuten ohjeissa oli määritelty). Lämmin ruoka tuli lautasille aseteltuna ja salaattia kukin sai ottaa kulhosta oman mielen mukaan. Tarjolla oli lihapullia (lampaasta), parmesaanikuorrutteisia lohkoperunoita, kermaviilikastiketta ja kreikkalaista salaattia - ja vastaanottanut keittiö tarjosi pyytämättä oivaa valkoviiniä palan painikkeeksi.Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-79736618949063517372020-03-09T21:09:00.000+02:002020-03-09T21:09:31.306+02:00Olenko muutakin kuin äiti?Mä olen aina haaveillut saavani lapset nuorena. Voi olla, että se on "kotoa opittua" (äidilläni oli 20-vuotiaana jo kaksi lasta) tai sitten pitkähkön koulukiusaamisen kokeneena halusin saada pyyteetöntä hyväksyntää. Vaikka jonkin verran tuli opiskeluaikoina baareissa käytyä, aika maltillista se oli; enemmän viihdyin kotona ja kaipasin, että saisin jakaa kodin jonkun kanssa. Kesällä 2013, ollessani "jo" lähes 20v pääsin askeleen lähemmäs lapsihaavetta, mutta se romuttui lopulta apteekista haettuun jälkiehkäisypilleriin. Olin pitkän aikaa rikki ja hukassa, itkin miksi se mahdollinen lapsenalku piti tappaa. Myöhemmin olen ymmärtänyt ettei siinä parissa vuorokaudessa ehdi mitään alkua syntyä - ja kiitellyt mielessäni ihmisiä jotka tuolloin noin "raadolliseen" valintaan pakottivat.<br />
<br />
Aikaa kului, sain lopulta (ammatti)koulunkin käytyä suht kunniallisesti ja aloittelin uutta elämää ensin Porissa ja sittemmin Setämiehen kanssa yhteisessä Turun kodissa. Reilu puoli vuotta oltiin asuttu yhdessä, kun päätettiin luopua ehkäisystä - ja puf, kaksi kuukautta myöhemmin olin raskaana. Nopeammin kuin meistä kumpikaan oli kuvitellut. Juuri aloitettu toinen ammattitutkinto sai jäädä raskauspahoinvoinnin myötä, tiesin etten ehtisi valmistuakaan ennen lapsen syntymää eikä opintojen keskeyttäminen X ajaksi tuntunut omalta ratkaisulta. P syntyi lokakuussa 2016, raskausviikoilla 35+5.<br />
<br />
Kolme-neljä kuukautta meni uuteen elämäntilanteeseen totutellessa ja kun sitten aikaa parisuhteelle ja seksille alkoi taas löytyä, ehkäisy "unohtui". Useamman kerran se saikin unohtua ennen kun tein positiivisen raskaustestin elokuussa 2017. Lapsille tulisi n. 1,5v ikäeroa. Tai olisi tullut, jos tuo raskaus ei olisi päättynyt keskenmenoon muutama viikko myöhemmin… Olin taas pitkään rikki, ehkä enemmän kuin uskalsin kenellekkään näyttää/tunnustaa. Syytin itseäni niistä muutamasta punaviinilasillisesta jotka olin juonut hedelmöittymisen ja positiivisen raskaustestin välissä, ihmettelin mikä kropassani on vikana kun raskaus ei meinaa alkaa ja sitten kun alkaa, loppuu liian aikaisin. Pakkohan jotain vikaa oli olla, kun P:kin syntyi etuajassa...<br />
<br />
Loppukevääseen 2018 mennessä uutta raskautta ei ollut kuuluakseen ja aloin tiheämmin seurata kuukautiskiertoa. Kuukausia ovulaatioineen, yhdyntöineen ja menkkoineen tuli-ja meni. Aloin taas miettiä mikä on rikki, ei tämän näin vaikeaa pitäisi olla. Ei ollut ensimmäisenkään kohdalla. Elokuussa soitin neuvolaan, en tiennyt miten suhtautua epäsäännölliseksi muuttuneeseen kiertoon ja haluttiin aloittaa keskustelut mahdollisista lapsettomuushoidosta. Tapaamispäivän aamuna tein piruuttani raskaustestin ja se olikin yllättäen positiivinen, josta viime toukokuussa syntyi V.<br />
<br />
Muutto kolmelle uudelle paikkakunnalle (P:tä odottaessa Turusta pois), yhteenmuutto Setämiehen kanssa, kaksi lasta, toinen ammattitutkinto (2018) ja avioituminen on pitänyt huolen ettei kuluneen viiden vuoden aikana ole ehtinyt juuri tylsää olla. Olen koko tämän ajan haaveillut aktiivisesti lapsesta, ensin siitä yhdestä ja heti perään toisesta. Nyt on kaksi lasta enkä tiedä mitä haluan seuraavaksi. En halua ajatella, että lapsiluku olisi lopullisesti tässä, mutta toistaiseksi on. Mulla ei ole työtä tai koulua mihin palata, kumpikaan luettu ammatti ei tunnu omalta-mutta en myöskään tiedä mikä tuntuisi. Haluaisin töihin, mutta en tiedä mihin. Ehkä kouluun, mutta mille linjalle? Aikuislinjalle vai työkkärin tukemana päiväopintoihin, kenties oppisopimuksella jotakin, mitä?.. En muista koska olisin viimeksi ollut näin hukassa.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyae8YgAMmyj0JsQZdZnc8685TtJnRGjuLD5rJgLeuAhTiNgazR5a1RrWq3vJW5th2nbn-kdYDwn5Bz5mCEUAuuPt-b0ZVTq96YGWytLkmzRuxcChy297nSU9EAOZ9FOETi9lmlB-sKbA/s1600/soffa.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyae8YgAMmyj0JsQZdZnc8685TtJnRGjuLD5rJgLeuAhTiNgazR5a1RrWq3vJW5th2nbn-kdYDwn5Bz5mCEUAuuPt-b0ZVTq96YGWytLkmzRuxcChy297nSU9EAOZ9FOETi9lmlB-sKbA/s640/soffa.JPG" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tätä sohvalta katsottua näkymää olen viime aikoina monesti tuijotellut ja pohtinut tulevaisuutta...</td></tr>
</tbody></table>
Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-52015672085816851142020-03-01T12:47:00.000+02:002020-03-01T12:47:07.132+02:00Oma Masterchef-haaste, osa 1/12Ollaan Setämiehen kanssa innokkkaita Masterchefin seuraajia ja viime syksynä, kun katsottiin Masterchef Austaralian 10.kautta, alkoi mielessä kyteä ajatus omasta "masterchefistä". Siinä se ajatus muhi ja kasvoi ajan kanssa, kunnes lopulta sovimme että ruokahaasteet aloitetaan vuoden vaihduttua. Mä sain tehtäväkseni suunnitella haasteet, Setämiehelle kulloinenkin tehtävä paljastuisi vasta kun on aika alkaa tekemään valmisteluja. Meillä kun ei ole käytössä Masterchefin kaltaisia ruokavarastoja, lähes joka haaste alkaa kaupassakäynnillä ja vasta kotiin palattua alkaa ruuanlaittokello käydä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7J8n49lZa81Ec_wCfgOuqvxP5jBDgLOfBXU-OA5hvCdrQdFYA3OPN9nU5xzvTEJ0pGfijP8Lak2ban8_121WzgYpf7ECHqQvP-SmAFTDhfSxh-RUpO67bfj2ncWzwcbEPupzoJgo2gyM/s1600/mclogo.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1275" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7J8n49lZa81Ec_wCfgOuqvxP5jBDgLOfBXU-OA5hvCdrQdFYA3OPN9nU5xzvTEJ0pGfijP8Lak2ban8_121WzgYpf7ECHqQvP-SmAFTDhfSxh-RUpO67bfj2ncWzwcbEPupzoJgo2gyM/s640/mclogo.png" width="602" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Masterchefin logo Googlesta</td></tr>
</tbody></table>
Tammikuun puolessa välissä oli ensimmäinen haastepäivä ja aloitettiin "helpolla" haasteella; "Tällä annoksella mukaan kisaan". Ideana oli tehdä annos jonka karsinnoissa tekisi tuomaristolle valkoisen essun toivossa. Nopean suunnittelun ja kauppareissun jälkeen Setämies pääsi kokkaamaan, tehtävänä valmistaa neljä ruoka-annosta 75 minuutissa. Kaksi annoksista oli ohje "pleitata" eli annostella valmiiksi lautasille. Ylimääräisestä ruuasta tein annoksen P:lle ja loput taidettiin syödä seuraavana päivänä.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqLAVK5KIumlejRK6fOoQ9uqzYxr1Ejzmi2AqrUdlRW1SoVOBUNRqNPYvfIBX8YcxHv-MS-UK7DJL7bknZSln8s_1-92wtBgoCzj07K0xoaHQ2SelY9ARtc5K1KamUfLYi4eUGqvkrZzs/s1600/haaste1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="821" data-original-width="1600" height="328" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqLAVK5KIumlejRK6fOoQ9uqzYxr1Ejzmi2AqrUdlRW1SoVOBUNRqNPYvfIBX8YcxHv-MS-UK7DJL7bknZSln8s_1-92wtBgoCzj07K0xoaHQ2SelY9ARtc5K1KamUfLYi4eUGqvkrZzs/s640/haaste1.JPG" width="640" /></a></div>
Annetun ajan rajoissa saatiin kermaista perunamuusia, uunissa rapeaksi paahdettuja perunankuoria, sinappi-kermaviilikastiketta ja limelohta. Maistuvaa kotiruokaa, mutta hieman paranneltuina versioina-juuri kuten ajattelin haasteiden ideana olevan. Valkoista essua en huomannut Setämiehelle ostaa, mutta "mukaan" pääsi ja seuraavan haasteen kimppuun pääsi reilu viikko sitten.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdzZZIOPRiiX0l9TFxHuMfnDWnU6ygRckODCHznwvDj9MjTYS4qDH5scHLMwRlbduaCh6bQTzbXoDNAfMQkyXkuNbfIWuEnw5j8uSaXl71DltqnLd78RLnB_ZPHWqDLZGk9Q3aWenQxAY/s1600/ruooka1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1548" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdzZZIOPRiiX0l9TFxHuMfnDWnU6ygRckODCHznwvDj9MjTYS4qDH5scHLMwRlbduaCh6bQTzbXoDNAfMQkyXkuNbfIWuEnw5j8uSaXl71DltqnLd78RLnB_ZPHWqDLZGk9Q3aWenQxAY/s640/ruooka1.JPG" width="619" /></a></div>
Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-30506661128216219652020-02-15T21:56:00.002+02:002020-02-15T21:56:15.018+02:00Hyvä museo löytyi vahingossaMulla oli torstaina Turussa lyhyehkö meno ja koska P oli tarkoitus viedä samana iltana mummulaan, yhdistettiin nämä kaksi ja lähdettiin jo hieman puolen päivän jälkeen koko poppoo liikenteeseen. Edellisiltana olin googletellut missä Setämies voisi tyttöjen kanssa max. tunnin viettää ja silmiin osui <a href="https://www.turku.fi/biologinenmuseo">Turun Biologinen museo</a>. Koska pääsylippujen hinnat eivät päätä huimanneet (alle 7v ilmaiseksi, aikuinen 6e), otettiin ehdotukseni myöntyvästi vastaan.<br />
<br />
Mun meno oli oletettuakin lyhyempi ja pääsin lähes heti liittymään museokierrokselle. En yleensä ole museoihmisiä, mutta tämä sykähdytti! Vaatimaton ulkokuori kätki sisälleen (auttavaisen henkilökunnan lisäksi) kymmenkunta loistavasti suunniteltua ja toteutettua "ikkunaa".<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTVR4-0DB_Y5xlaO1UluF9TpITPYPDaukjpbQcCtle61n9MqDRGYoflEEY-zhlUZW3rbZA41zPYXoVL6t4esMFixglUfgYNIsCvMf26ggYB2S-EvTaRHMHWAoHj5QEoR6gty0VNfmmzuc/s1600/museo1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTVR4-0DB_Y5xlaO1UluF9TpITPYPDaukjpbQcCtle61n9MqDRGYoflEEY-zhlUZW3rbZA41zPYXoVL6t4esMFixglUfgYNIsCvMf26ggYB2S-EvTaRHMHWAoHj5QEoR6gty0VNfmmzuc/s640/museo1.JPG" width="640" /></a></div>
Eläimiä ja kasveja hieman teemoittain ja jokaisen näyttelyikkunan edessä oli koroke johon kiipeämällä pikkuväki (3v) näki paremmin. Ikkunoiden leveillä "ikkunalaudoilla" kyltit kertoivat suomeksi ja ruotsiksi mitä kaikkea kyseisestä teoksesta voi löytää. P bongaili innoissaan mm. siilejä, haukkoja ja käärmeitä, itse bongailin vieraampia lajeja. Näyteikkunoiden väleissä oli esillä eläinten luita ja tietotauluja mm. shamaaneista ja hiisistä.<br />
<br />
Kierrettiin näyttely kaikessa rauhassa, aikaa meni puolisen tuntia. Olin pakannut P:lle välipalan mukaan ja syötiin se museon pihassa olleella penkillä. Museon eteisestä olisi toki saanut ostaa pientä purtavaa ja juotavaa, mutta en etukäteen tätä tiennyt. Ensi kerralla tiedetään myös jättää ulkovaatteet ja rattaat eteiseen. Museokerrokseen oli muutama porras, joten rattailla ei ole mahdoton mennä, mutta pienen näyttelyn jaksaa kiertää myös lapsi (V) sylissä.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCbRdHHPvcarsEGgtk7o-VOCTTx0R-qeauO343KExFU9YCrSAwPbuI4g1uhQTWnisqnJAEyRVJhgxaspW1WLxUCA4ACOwRd5KlSTVLkBoBGf2cjjXBys9ExeIpi7dhW91kpV9OcMwCYoI/s1600/museo2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1047" data-original-width="1600" height="418" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCbRdHHPvcarsEGgtk7o-VOCTTx0R-qeauO343KExFU9YCrSAwPbuI4g1uhQTWnisqnJAEyRVJhgxaspW1WLxUCA4ACOwRd5KlSTVLkBoBGf2cjjXBys9ExeIpi7dhW91kpV9OcMwCYoI/s640/museo2.JPG" width="640" /></a></div>
Evästauon jälkeen jatkettiin matkaa kohti mummulaa, P pääsi to-su yökylään. Setämiehellä on viikonlopun mittainen meno Helsingissä ja ollaankin nyt nautittu laatuaikaa V:n kanssa. Viime yönä tyttö nukkui n. 11h heräämättä kertaakaan, toivottavasti tulee tavaksi!Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-61707477277179898452020-02-09T20:13:00.000+02:002020-02-09T20:13:00.156+02:00Vuosikatsaus 2019Meidän viime vuosi alkoi perinteisellä loppiaislounaalla, jolle on jo muutaman vuoden ajan kutsuttu mun ja Setämiehen vanhemmat. Loppiaisen jälkeen alkoi se kuuluisa arki, joka tarkoitti mulla ja P:lla kotiin jäämistä syksyn töiden/päiväkodin jälkeen. Tammikuun loppupuolella mun sisko sai tytön ja P jätti pienelle serkulle tuttinsa. <b>Helmikuu</b> aloitettiin P:n korvien toisella tuubituksella. Tuon jälkeen on ollut muutamia pieniä flunssia, mutta enää ei jokainen niiskutus mene korviin! Helmikuun alkupuolella käytiin myös koko perheen voimin Fröbelin palikoiden keikalla Turussa. Ehdittiinpä siinä käydä myös Setämiehen kanssa pakenemassa Hämeenlinnasta (Pako linnasta “room escape”). <b>Maaliskuu</b>ssa lähdettiin piknik-risteilylle oman MLL porukan kanssa ja seuraavana päivänä järjestetyt siskontytön ristiäiset oli suunniteltu viimeiseksi pidemmäksi reissuksi kolmistaan. Tässä noin kuukautta ennen laskettua aikaa neuvolassa sanottiin, että vauva alkaa olla jo lähtökuopissa ja siinä sitten pakkailin sairaalakassia yms.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhisc7hDfEwlV0xpuE64l3A6HgCXbrHdnExhVRWF5CcbN10n6oH8k6LKV2GaloryHOBz3T7qioYezi9hdTHP72jy06E-RGgTcguL9prHAI9sCnyiSVI709ibVyvwuFiDnNWkFu3pzFFuQw/s1600/lunta.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1071" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhisc7hDfEwlV0xpuE64l3A6HgCXbrHdnExhVRWF5CcbN10n6oH8k6LKV2GaloryHOBz3T7qioYezi9hdTHP72jy06E-RGgTcguL9prHAI9sCnyiSVI709ibVyvwuFiDnNWkFu3pzFFuQw/s640/lunta.jpg" width="537" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">P omalla pihalla lumileikeissä aika tarkalleen vuosi sitten, 13.02.2019. Ei uskoisi nyt kun ulos katsoo...</td></tr>
</tbody></table>
<b>Huhtikuu</b>n alussa bongasin srk:n muskarin, jossa käytiin P:n kanssa muutamia kertoja loppukevään aikana. Loppukuusta vauvan laskettu aika tuli ja meni. Ajan kulukseni kävin mm. katsomassa mentalisti Pete Poskiparran keikan. Innostuin keikasta todella ja katseltiinkin syksyn kiertueesta sopivia ajankohtia mennä Setämiehen kanssa yhdessä. <b>Toukokuu</b>n kuudes päivä, reilu viikko la:n jälkeen, saatiin lopulta odotettu pikkusisko mahan tälle puolen. Synnytys oli nopea eikä komplikaatioilta täysin vältytty. Toipuminen oli kumminkin myös nopeaa ja kahden päivän päästä päästiin kotiin opettelemaan uutta arkea kahden lapsen vanhempina. Setämies jäi heti 3vk:n isyyslomalle, jonka loppupuolella saatiin jo maistiaisia alkavasta koliikista… <b>Kesäkuu</b>n alusta alkaen me oltiin tuttu näky MLL:n puistotreffeillä. V:n koliikki tuntui vain pahenevan ja saatiin onneksi avuksemme lapsiperheiden kotipalvelu viikottaisten käyntien muodossa. Juhannusviikolla Setämies aloitti neljän viikon kesäloman.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicdsv3kQfN77bT8WRMBLWVQmo6bIIZ5v_ryq1wmgodRFLxvDIKIt1hJ752Swl49-y439gkMR7C1ARAnndgkKCVc-5kzsqVQasqe9tl4LzfhNOI7DfW_2iLBLDeJ_d3s1mCKdjMOYipmsg/s1600/sairaalassa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicdsv3kQfN77bT8WRMBLWVQmo6bIIZ5v_ryq1wmgodRFLxvDIKIt1hJ752Swl49-y439gkMR7C1ARAnndgkKCVc-5kzsqVQasqe9tl4LzfhNOI7DfW_2iLBLDeJ_d3s1mCKdjMOYipmsg/s640/sairaalassa.jpg" width="480" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Muutaman tunnin ikäinen V. Sairaalan rannekkeessa oli heti oikea nimi, kuvia ottaessa sai olla tarkkana ettei paljastu ennen aikoja.</td></tr>
</tbody></table>
<b>Heinäkuu</b>sta ei oikein ole muistikuvia… Kotipalvelu vietti kesälomaa, V kärsi koliikkiaan, Setämies jatkoi kesälomaa. Kaikenlaisia suunnitelmia oli, mutta voimat ja taloudelliset syyt eivät sallineet muuta kuin nimiäisten järjestämisen alkukuusta. <b>Elokuu</b> toi onneksi tullessaan pieniä irtiottoa arjesta ja vähitellen V:kin siinä rauhottui. Heti kuukauden alussa pääsin talkoohommiin Hakkapeliittaan. Samoihin aikoihin saatiin kuulla suru-uutisia Setämiehen ukin poismenon suhteen ja seuraavana viikonloppuna lähdettiin hautajaisiin Joensuuhun. P aloitti kuukauden lopussa MLL:n puuhakerho, sitä ennen opeteltiin päiväkuiviksi. <b>Syyskuu</b>ssa aloitettiin MLL:llä iltaperhekahvilat, joissa oltiin lähes joka kuukausi mukana. Heti alkukuusta pääsin myös viettämään vapaailtaa, kun meillä oli aikaisempaan Hakkapeliitta työskentelyyn liittynyt kiitosillallinen. Tyttöjen kanssa seikkailtiin mm. Turun Seikkailupuistoon ja äitin 60v Tallinnan-risteilylle. Saatiin siinä myös ensihoitajaopiskelija meille työharjoitteluun ja hän viikottaisine käynteineen oli oiva apu, kotipalvelun vuorostaan lopetellessa käyntejään.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwQW-gqWUg93fuQqxTJRqpQuvnWXgGn4XMS02Vwcn_cWjpvW77KqENatlqE5agBUHlK4XVitdTo3eWqKouasyXTdIcacUfEUUegaVNXR6i5FRde1uTa48zaSsi5kQuog2lVX9dWPcu3lE/s1600/m%25C3%25B6kki.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1417" data-original-width="1600" height="566" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwQW-gqWUg93fuQqxTJRqpQuvnWXgGn4XMS02Vwcn_cWjpvW77KqENatlqE5agBUHlK4XVitdTo3eWqKouasyXTdIcacUfEUUegaVNXR6i5FRde1uTa48zaSsi5kQuog2lVX9dWPcu3lE/s640/m%25C3%25B6kki.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hautajaisten jälkeisenä aamuna saatiin herätä suvun mökiltä. Omasta edellisestä mökkeilystä olikin kulunut kymmenisen vuotta.</td></tr>
</tbody></table>
<b>Lokakuu</b> alkoi äitin virallisilla synttärikahveilla ja siitä lähdinkin V:n kanssa suoraan Tallinnan risteilylle (“Hakkapeliitta-reissu”). Viikko myöhemmin risteiltiin MLL:n “lipun” alla Tukholman puolelle. Vielä ennen P:n synttäreitä sisustettiin lastenhuone uusiksi ja V muutti sinne isosiskonsa kaveriksi. Synttärisiivousta “karussa” ollessa tutustuttiin naapuritalon vauvaperheeseen ja heidän vauva-äiti-parin kanssa ollaankin siitä lähtien lähes viikottain nähty. Ihanaa löytää läheltä myös V:n ikäistä seuraa, P:lle kun naapurustossa on jo useampi kaveri. <b>Marraskuu</b>n alussa vietettiin köyhyysviikkoa ja erään mainoksen myötä päädyin antamaan haastattelun Pelastakaa Lapset ry:lle. Tuo haastattelu sai pohtimaan omaa menneisyyttä, köyhyyttä, perhelähtökohtia yms enemmänkin. Viikko-puoltoista meni viimeisten viisurien poistosta toipuessa ja loppukuusta juhlittiin Paimion MLL:n 95v synttäreitä, olin pitkästä aikaa järjestyksenvalvojan hommissa. <b>Joulukuu</b>n alussa käytiin V:n (8kk) kanssa TYKSissä, kun kiinteistä ruuista ei oikein mikään tuntunut sopivan. Pulauttelut, jopa oksentelut, oli päivittäistä ja joka ruuan jälkeen lapsi jännittyi repimään vaatteita ja ähkimään. Lääkärikäynti oli yhtä tyhjän kanssa, ravitsemusterapeutti onneksi antoi muutamia hyviä vinkkejä. Joulukuun alkuun oli saatu kalenteriin mahtumaan myös se aikaisemmin mainitsemani Pete Poskiparran keikka ja päästiin viettämään parisuhdeaikaa Setämiehen kanssa. Joulua edeltävä viikonloppu vietettiin Timon porukoilla ja joulu/loppuvuosi oltiin pitkälti kotioloissa.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMruuZOWvoLkorwyO1Pm6bXuwc0ITzhcSM9ycle-x0h7pzyoCmH7zTiJxanpuiEakCwTkLHYuhHyx-N0TY6aZMYxZhN0ZYlznTKvjLVuTfO7qDWx3KRwq31_p9iyu5ufKP08bDSNmOR_4/s1600/laivalla.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMruuZOWvoLkorwyO1Pm6bXuwc0ITzhcSM9ycle-x0h7pzyoCmH7zTiJxanpuiEakCwTkLHYuhHyx-N0TY6aZMYxZhN0ZYlznTKvjLVuTfO7qDWx3KRwq31_p9iyu5ufKP08bDSNmOR_4/s640/laivalla.JPG" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Silja Serenadella (Helsinki-Tukholma) "hieman" hulppeampaa kuin Silja Europalla (Helsinki-Tallinna). Toiste on mentävä!</td></tr>
</tbody></table>
Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-45479053842309781172020-01-19T11:13:00.001+02:002020-01-19T11:13:07.855+02:00Aurinko kun päätti retken...<div style="text-align: left;">
Elettiin kevättalvea 2001. Oltiin hiljattain muutettu ja olin vaihtanut koulua kesken ekanluokan. Ekoilla viikoilla uudessa koulussa pidettiin "levyraati"; jokainen sai vuorollaan tuoda musiikkikappaleen muun luokan kuunneltavaksi. Itse valitsin sen hetken suosikkilauluni, Päivänsäde ja Menninkäinen, ja muistan elävästi kuinka kotona piti soittaa c-kasetti valmiiksi oikeaan kohtaan.</div>
<br />
Jossain vaiheessa kappale vaipui unholaan, kunnes pulpahti taas pinnalle V:tä odottaessa. Kertasin unohtuneet sanat, jonka jälkeen biisiä tuli joka ilta hyräiltyä tai laulettua mielessä. Laulun säkeistöt ovat sen verran pitkiä, että siitä on muodostunut hyvä rauhoittumisväline (myös) itselle. Lauleskelin samaa laulua mm. Venlan synnytyksen käynnistyttyä, kun ajatukset piti saada supistuskivuista pois, sekä viime syksyn hammaslääkärikäynneillä (viimeisten viisurien poisto, ekojen reikien paikkaus).<br />
<br />
En ole koskaan ollut mikään iltalaulujen ystävä, mutta nyt on tullut jatkettua tuon laulun laulamista tytöille päivän päätteeksi. Kappaleeseen liittyy paljon muistoja ja olen viime aikoina kovasti pohtinut sen ikuistamista iholle. Vielä ei kumminkaan rohkeus riitä...<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzGePKAdPLXY3Blw6ujH6AgG-jDuEwU4zlSvrGk8Wj9npCp92abf-ZPZfeSjVfdxB7XYmbp8_IdDksWt1SdY8xaG901V7gTi8LUzorE1RGpREwsALn-G1hDeSc8dnRDmUycJuGn26T-bU/s1600/tatska.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1438" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzGePKAdPLXY3Blw6ujH6AgG-jDuEwU4zlSvrGk8Wj9npCp92abf-ZPZfeSjVfdxB7XYmbp8_IdDksWt1SdY8xaG901V7gTi8LUzorE1RGpREwsALn-G1hDeSc8dnRDmUycJuGn26T-bU/s640/tatska.JPG" width="575" /></a></div>
Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-77323026430348615802020-01-06T16:50:00.000+02:002020-01-06T16:50:08.299+02:00Vuoden 2019 luetut kirjat Viime vuonna osallistuttiin Setämiehen kanssa Helmet-lukuhaasteeseen, jonka tavoitteena oli lukea 50 kirjaa mainituista aiheista. Itse en uskonut alunperinkään ehtiväni lukea noin montaa kirjaa, mutta vain 20 kirjaan pääsy hieman harmittaa... Tässä kumminkin lyhyesti esittelyssä ne mitä viime vuonna sain luettua:<br />
<br />
<b><u>1. Taivaslaulu (Pauliina Rauhala)</u></b><br />
Kirja kertoo nuoresta lestadiolaisparista, joka uskonnolleen tyypilliseen tapaan saa useita lapsia lyhyen ajanjakson sisään. Viljaa väsyttää jatkuva raskaana olo ja vaippashow, Aleksi taas kyseenalaistaa muuten uskontonsa periaatteita. Mielenkiintoinen aihe, itselleni vieraasta uskonlahkosta. 4/5<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0-zDR8VMMZjT71phRC66L4BvIjUp2fG8PwT_ed-_z2OoTIT_d0pSF1yPqT3YJ7puFMPmYSa9N3lSSdXuVjTNPEeq-JEsIi74SrY29KyBNGf5OTT3uusMKw2MmRKf5YANe6m6LdvW3jiw/s1600/_20200106_162959.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="200" data-original-width="1080" height="118" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0-zDR8VMMZjT71phRC66L4BvIjUp2fG8PwT_ed-_z2OoTIT_d0pSF1yPqT3YJ7puFMPmYSa9N3lSSdXuVjTNPEeq-JEsIi74SrY29KyBNGf5OTT3uusMKw2MmRKf5YANe6m6LdvW3jiw/s640/_20200106_162959.JPG" width="640" /></a></div>
<u><b>2. E.T Muukalainen avaruudesta (William Kotzwinkle)</b></u><br />
Olin tästä nähnyt joitakin vuosia sitten elokuvan joten juoni sinänsä ei yllättänyt. Tarina avaruusolion ja pikkupojan ystävyydestä kiehtoi edelleen eikä tunteiden vuoristoradoilta vältytty. 4/5<br />
<br />
<b><u>3. Ja vuoret kaikuivat (Khaled Hosseini)</u></b><br />
Sekava kirja tarinoita Afganistanista. Pääosin ihan realistisia, mutta jäin kaipaamaan yhtenäisempää juonta. Tämä oli myös ensimmäinen ja todennäköisesti viimeinen taskupokkari minkä tulen lukemaan. Sivut raamatullisen ohuita ja printti pientä. 1/5<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsKndZPa5CDHk2ZzOZIdDAQRMsW02dKthYBqtTtBgMdGo7GdqXEs8epx-6xnqPD1C6BvdXvqS94cZWT1N2N-aMhhhrJeWW6eL0RBjBpescujZqiMPSSYENl3mGCzh3kE-arlx88STTVw4/s1600/_20200106_163033.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="321" data-original-width="1080" height="190" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsKndZPa5CDHk2ZzOZIdDAQRMsW02dKthYBqtTtBgMdGo7GdqXEs8epx-6xnqPD1C6BvdXvqS94cZWT1N2N-aMhhhrJeWW6eL0RBjBpescujZqiMPSSYENl3mGCzh3kE-arlx88STTVw4/s640/_20200106_163033.JPG" width="640" /></a></div>
<u><b>4. Kapina Karhumaassa (Topo Taviomaa)</b></u><br />
1977 ilmestynyt lastenkirja olisi ihan hyvin voitu kirjoittaa eilen. Tarina kuvaa hyvin mm. miten metsän eläimet kärsivät jatkuvasti lisääntyvästi teollisuudesta ja uusista teistä. Ihmislapset saavat autettua heitä pienin keinoin, mutta jatkuva taikaporkkanalla lentely syö vähän realismia. 4/5.<br />
<br />
<b><u>5. Lukija (Bernhard Schlink)</u></b><br />
Koukuttava kertomus nuorukaisesta joka rakastuu itseään huomattavasti vanhempaan naiseen. Heille muodostuu kirjojen ja seksin ympärillä pyörivä suhde, kunnes nainen yhtäkkiä katoaa. Vuosia myöhemmin törmäävät toisiinsa uudestaan oikeussalissa ja monta menneisyyden lukkoa saadaan avatuksi. Vuoden vakuuttavimpia kirjoja. 5/5<br />
<br />
<b><u>6. Vampyyri (John Polidori)</u></b><br />
Jopa vampyyrikirjaksi hieman liian kummallinen omaan makuuni. Pitkähkö esipuhe nostatti tunnelman korkealle - ja sieltä tultiin sitten rytinällä alas. Hieman jopa ennalta-arvattava; neiti Aubrey ihastuu lordi Ruthveniin ja jos yhtään olette vampyyrikirjallisuutta lukeneet, tai maalaisjärkeä omaatte, niin arvaatte miten lopulta käy. 1/5<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBXvtM6Qknsf6VNMNwtDJpwNz8g18M_OyyJ7QZR_53nxZcFlFsrXL12EICI61U7BqZgG5VThje_lSrfIQ3xne5MOf5c9WT9e2Eq5ypFEDMyByp4m3RYIXMVIxXkdxyPnEfPlLw-DD6n8U/s1600/_20200106_163053.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="411" data-original-width="1080" height="242" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBXvtM6Qknsf6VNMNwtDJpwNz8g18M_OyyJ7QZR_53nxZcFlFsrXL12EICI61U7BqZgG5VThje_lSrfIQ3xne5MOf5c9WT9e2Eq5ypFEDMyByp4m3RYIXMVIxXkdxyPnEfPlLw-DD6n8U/s640/_20200106_163053.JPG" width="640" /></a></div>
<b>7. Kunnes sanon näkemiin-ilon ja jäähyväisten vuosi (Susan Spencer-Wendel)</b><br />
Perheenäiti Susan saa yllättäen kuulla sairastavana ALS-lihasrappeumatautia ja saa elinajanennusteekseen vuoden. Seuraavasta vuodesta tuleekin vilkas, kun Susan haluaa toteuttaa niin omia kuin lastensa unelmia. Vakava, mielenkiintoinen aihe hienosti käsiteltynä, mutta pienet epäkronologisuuden laskevat arvosanaa. 3/5<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjf9oZ_mXvJQ_od-NWYQ12qtO5xRXo_WVJv61-fvpfdwwK829-c19jVfT5kgzhxPctusta7makGYPWnF3yeDiIzBROWSOgH_vPBQpkCkoUDLmmpnhS9y-dmKjhjyWqgOzgrNsdhQ-lIzaw/s1600/_20200106_163116.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="201" data-original-width="1080" height="118" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjf9oZ_mXvJQ_od-NWYQ12qtO5xRXo_WVJv61-fvpfdwwK829-c19jVfT5kgzhxPctusta7makGYPWnF3yeDiIzBROWSOgH_vPBQpkCkoUDLmmpnhS9y-dmKjhjyWqgOzgrNsdhQ-lIzaw/s640/_20200106_163116.JPG" width="640" /></a></div>
<b>8. Iso kiltti jätti (Roald Dahl)</b><br />
Dahlin kirjallisuutta tuli paljonkin luettua esiteini-iässä, mutta tämä klassikko oli jotenkin jäänyt välistä. Ihan sympaattinen fantasiatarina orvosta Sohvista joka kohtaa jättiläisen nimeltä Iso Kiltti Jätti. Nimensä mukainsesti tämä jätti on kiltti, toisin kuin muut lajitoverinsa. Aikansa mietittyään tuoreet ystävykset keksii miten estää muiden jättiläisten jokaöiset julmuudet. Jälkikäteen ajateltuna ei välttämättä ihan sitä ideaaleinta materiaalia 2,5v lapsen iltasaduksi... 3/5<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgF3LBZJmrMHpgurkTtt4f6rrugmwl77k1hYO6Djupiuxjm3aXTJfbjoFfPVjJ6UQlcEVolcjaVXdUmIVG5b6pF5vb6rmWvmFL3R7rAo8gyEeYOAZ0OAPfbHY2rB7tFWAckeMnLF3t3_lA/s1600/_20200106_163136.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="201" data-original-width="1080" height="118" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgF3LBZJmrMHpgurkTtt4f6rrugmwl77k1hYO6Djupiuxjm3aXTJfbjoFfPVjJ6UQlcEVolcjaVXdUmIVG5b6pF5vb6rmWvmFL3R7rAo8gyEeYOAZ0OAPfbHY2rB7tFWAckeMnLF3t3_lA/s640/_20200106_163136.JPG" width="640" /></a></div>
<b>9. Unten puutarha ja muita satuja (Päivi Alasalmi)</b><br />
Kaksostyttöjen Menan ja Nunan elämä mullistuu, kun sammakko kiroaa Nunan sairastumaan. Omasta vuoristokylästä ei löydy ammattitaitoa tyttöä parantamaan vaan on lähdettävä kohti kuuluisaa parantolaa, Unten puutarhaa. Siellä Nunan vointi kumminkin heikkenee entisestään ja Menan on yksin selvitettävä mitä palatsilla oikeasti tapahtuu. Jo tässä olisi ollut riittävästi yhdeksi kirjaksi, mutta kirja sisälsi myös seitsemän muuta, enemmän tai vähemmän toisiinsa liittyvää, tarinaa joista koukuttavimmatkin oli loppuen lopuksi aika ennalta-arvattavia. 2/5<br />
<br />
<b><u>9. Nukkelapsi (Torey Hayden)</u></b><br />
Tositapahtumiin perustuvassa kirjassa erityisopettaja Torey Hayden aloittelee lukuvuotta uudessa koulussa ja saa pienryhmäänsä mm. puhumattoman Venus-tytön. Kukaan ei tiedä osaako Venus ylipäänsä puhua vai onko hän puhumaton muista syistä. Useiden kuukausien jälkeen jää alkaa vähitellen murtua ja tytön kommunikoinnin lisääntyessä tämän kotiolojen hirveydet alkaa selvitä. Taattua Hayden-laatua, vuoden parhaita kirjoja. 5/5<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiW4J7lGYjR6UqRU3xYT_SYh6Dfe_2EzC1QdZGfmh-H6Dt4o7dxV8cwXlOkkB9cuQyon2B-NCKRBFOKvlQQDbeEbVj1P8E8yIMUO5C9DEFQPhBO9YUKL6GXfdiRuGbmmHFLbejJyz4J5hY/s1600/_20200106_163159.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="258" data-original-width="1080" height="152" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiW4J7lGYjR6UqRU3xYT_SYh6Dfe_2EzC1QdZGfmh-H6Dt4o7dxV8cwXlOkkB9cuQyon2B-NCKRBFOKvlQQDbeEbVj1P8E8yIMUO5C9DEFQPhBO9YUKL6GXfdiRuGbmmHFLbejJyz4J5hY/s640/_20200106_163159.JPG" width="640" /></a></div>
<b>10. Maukka ja Väykkä (Timo Parvela)</b><br />
Maukka on kissa ja Väykkä on koira, ja yhdessä he elävät sinisessä talossa mäen päällä. Kirja sisälsi 20 tarinaa tehden läpileikkauksen näiden ehkä erikoistenkin ystävysten vuodesta. Huumoria riitti mukavasti aikuiselle lukijalle, mutta samalla tarinat olivat sopivan yksinkertaisia ja ymmärrettäviä taaperoikäiselle kuuntelijalle. 4/5<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigkvWXjOVn7RnXC_E7SRJ_9p2yeKHZTm1O4PZx7F07uKzu-eVSS_N5LOZ2ASvyszyZ6h9gw0RPQDCe9-KvmbF8oDc9iFDzgLenhGjT9wgBr5KHg94IW0EoiGRnEyk6qd8MESr_-1vf2h0/s1600/_20200106_163220.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="201" data-original-width="1080" height="118" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigkvWXjOVn7RnXC_E7SRJ_9p2yeKHZTm1O4PZx7F07uKzu-eVSS_N5LOZ2ASvyszyZ6h9gw0RPQDCe9-KvmbF8oDc9iFDzgLenhGjT9wgBr5KHg94IW0EoiGRnEyk6qd8MESr_-1vf2h0/s640/_20200106_163220.JPG" width="640" /></a></div>
<u><b>11. Latte-siili ja Musta Varjo (Sebastian Lybeck)</b></u><br />
Latte-siili viettää rentoja eläkepäiviä Kotimetsässään, kunnes eräänä päivänä kesken päiväunien hän hupsahtaa sammalmättään läpi Mustan Varjon synkkään maailmaan. Metsän eläimet näyttävät tutuilta, mutta kukaan ei tunnu tuntevan siilivanhusta. Kotiin paluuta mielivän siilin ei auta kuin osallistua Mustan Varjon järjestämään, mahdottoman oloiseen kilpailuun, mutta onneksi apua kumminkin on saatavilla yllättäviltäkin tahoilta. Klassinen ikuinen talvi vs vaihtelevat vuodenajat-aihe rokottaa pisteitä vaikka tarina oli luovasti kirjoitettu ja nätisti kuvitettu. Kirja tuli myös vahingossa napattua keskeltä kirjasarjaa. 3/5<br />
<br />
<b><u>12. Mimmi Lehmä ja Varis (Jujja Wieslander)</u></b><br />
Oman lapsuuden suosikkilehmästä oli mukava lukea vuosien tauon jälkeen. Yhteen kirjaan kätevästi koottu 12 tarinaa, joissa Mimmi Lehmä haluaa elää mahdollisimman ihmismäisesti - Varis-ystävänsä pyöritellessä päätä moisille humputuksille. Viihdytti myös taaperoa. 3/5<br />
<br />
<b><u>13. Kurnu ja Loikka-Yksin ja kaksin (Lobel Arnold)</u></b><br />
Sen verran lyhyt lastenkirja(ksikin), että mietin lasketaanko tätä edes... Kirja pitää sisällään viisi sammakkoystävistä Kurnusta ja Loikasta kertovaa tarinaa. Jokainen tarina sisältää kivan kuvituksen lisäksi jonkin opetuksen ja aikaisemmin mainittu Torey Hayden on käyttänyt tätä kirjaa työkaluna puhumattomien lasten parissa - huono se ei siis voi olla. 4/5<br />
<br />
<b><u>14. Ihmettä kaikki (Juha Itkonen)</u></b><br />
Kirjailijan omakohtasiin kokemuksiin perustuva teos siitä kuinka perheen iltatähden odottaminen ei menekään suunnitellusti. Ensimmäinen yritys päättyy siihen, että raskauden puolivälissä vatvotaan pitkään pitäisikö riskiraskautta jatkaa vai päätyä aborttiin. Noh, jälkimmäiseen päädytään ja hetken päästä ollaankin taas raskaana. En tiedä olenko kyyninen vai mitä, mutta raskauden paljastuessa monisikiöiseksi (kaksoisrakaus), en edes yllättynyt. Pienten ihmisten elämä alkaa liian aikaisin, mutta onneksi ammattitaitoisessa teho-osastohoidossa. 3/5<br />
<br />
<u><b>15. Rakkauden kolme kehää (Tommy Tabermann)</b></u><br />
Runot ei oo mun suosikkikirjallisuuden lajeja ja tämä oli taas hyvä muistutus siitä. Yhdeltä istumalta luettu teos, joiden vertauskuvat ei kerta kaikkiaan auennut mulle. 1/5<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEAZ_hykbLQgJ6hS60BdRqge18vyE3IJ0Aw9IwDMS5QO-IWv5pwNtGb8lQNVFcaUxqN1JXz5Z0QkjSTec9K2XFV6epcCEX5p5mR8PwR1vT9HnfKOeGtszwSav5EA8m8SukAfrQBPpr5IM/s1600/_20200106_163239.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="402" data-original-width="1080" height="238" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEAZ_hykbLQgJ6hS60BdRqge18vyE3IJ0Aw9IwDMS5QO-IWv5pwNtGb8lQNVFcaUxqN1JXz5Z0QkjSTec9K2XFV6epcCEX5p5mR8PwR1vT9HnfKOeGtszwSav5EA8m8SukAfrQBPpr5IM/s640/_20200106_163239.JPG" width="640" /></a></div>
<u><b>16. Rasmus ja kulkuri (Astrid Lindgren)</b></u><br />
Mielenkiintoinen tarina orpokodista karkaavasta Rasmuksesta ja Paratiisi-Oskarista joka ei olekaan niin maantiekiertäjä kuin ehkä antaa ymmärtää. Jännitystä piisasi, tämäkään ei ehkä pyssykohtauksineen välttämättä olisi ollut ihan 3v:n iltasatukamaa, mutta saduille tyypilliseen tapaan loppu hyvin, kaikki hyvin. 3/5<br />
<br />
<b><u>17. Nojoud, 10 vuotta, eronnut (Nojoud Ali)</u></b><br />
Mielenkiintoinen ja vakavaksi vetävä omaelämäkerrallinen teos 10-vuotiaasta Nojoudista, joka joutuu perheensä köyhyyden vuoksi liian nuorena naimisiin. Kirjoitustyyli osin hieman lapsellinen ja ontuva, se menköön kertojan nuoren iän piikkiin. Tämä antoi ajateltavaa pitkäksi aikaa, vuoden parhaita kirjoja. 4/5<br />
<br />
<b>18. Ei kenenkään äiti (toim. Hanna Parviainen)</b><br />
Kokoelmateos lapsettomuudesta kärsivien tarinoista. Monen lapsettomuuden taustalla oli esim. endometrioosi, josta olin jo ennen tätä lukenut suht paljon ja tämä johti jopa näiden tarinoiden tylsyyteen. Mieleen jäi kumminkin kirjan ainoan miehen kertomus, ajatukset siitä miten hän kokee olevansa huono puoliso, kun ei voi "antaa" lapsia puolisolleen sekä erään kohduttomana syntyneen naisen tarina. Vaikka aihe oli raskas, tämä oli helpohkoa luettavaa arjen keskellä - riitti kun kerralla oli aikaa yhteen tarinaan. 3/5<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmGaa21HLgst4h83TYJSImQ4lWRFRkNxvhJyrWcprNbO_6CeunpWp9vw9UQwSI98lyFqQUjvlJEgEjEWsjE8U9wkXunWYV6_NN5xvD_G2C8cd-y390ZfHvJw7EzkpO4QZm7NCzvYW6b6g/s1600/_20200106_163258.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="511" data-original-width="1080" height="302" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmGaa21HLgst4h83TYJSImQ4lWRFRkNxvhJyrWcprNbO_6CeunpWp9vw9UQwSI98lyFqQUjvlJEgEjEWsjE8U9wkXunWYV6_NN5xvD_G2C8cd-y390ZfHvJw7EzkpO4QZm7NCzvYW6b6g/s640/_20200106_163258.JPG" width="640" /></a></div>
<b><u>19. Fanny Hill-ilotytön muistelmat (John Cleland)</u></b><br />
Jos en olisi muutama vuosi sitten lukenut Fifty Shades of Grey-sarjaa, aihe olisi voinut olla poskia kuumottava. Kirja oli vanha (70-luvun alusta) ja sen huomasi monin paikoin: vertauskuvat oli todella kökköjä ja lauseet olivat paikka paikoin jopa puolen sivun pituisia. Mielenkiintoa oli vaikea pitää yllä, kun tarina "toisti" itseään. 2/5<br />
<br />
<b>20. Pieruperse3-Mä en vedä enää kertaakaan</b><br />
Hilpeä loppukevennys vuodelle. Pieruperseet on tuttuja jo Instagrammin kautta, kirjaan onneksi mahtui paljon sellaisia "strippejä" mitä en ollut ennen nähnyt. 4/5<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7IFms3yMigtiisApj6UUq92ke_TmV96vL1cHFGVB1TTDmZ1bhFP3LrW21nizJqcHz50ek4xMesV07ZXB2SbgQzks08vpnce6uqRCdIMYSQCjnwi2bDqK4SMyvr7IpVRRHWcvGQlYnZJg/s1600/_20200106_163322.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="315" data-original-width="1080" height="186" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7IFms3yMigtiisApj6UUq92ke_TmV96vL1cHFGVB1TTDmZ1bhFP3LrW21nizJqcHz50ek4xMesV07ZXB2SbgQzks08vpnce6uqRCdIMYSQCjnwi2bDqK4SMyvr7IpVRRHWcvGQlYnZJg/s640/_20200106_163322.JPG" width="640" /></a></div>
Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-73557689675325773482019-12-30T21:14:00.002+02:002019-12-30T21:14:46.675+02:00TonttupussitP:llä oli tänä vuonna joulukalenterina kummisetänsä ostama <a href="https://www.tammi.fi/kirja/disney-joulukalenteri.-tarinoiden-taikamaailma./9789520410308">kirjakalenteri</a> sekä "tontun" tekemä pussikalenteri. Jo viime jouluksi etsin joulukalenteripusseja, silloin mistään löytämättä ja kun viime kesänä Wishillä tuli vastaan, tilasin ne jo hyvissä ajoin.<br />
Yllättävän paljon tällainen helpoksi ajateltu pussikalenteri vaatikin suunnittelua! Mitä sisällöksi, kun joka päivä ei viitsisi makeaa eikä antaa montaa samantyylistä pussia, budjettikaan ei ollut mikään järin suuri... "Luukkuja" täyttäessä oli lisäksi katsottava kalenteria ja esim. sellaisille päiville kun itse olin pois, varata jotain helppoa (ei leffailtaa/leipomista tms).<br />
<br />
Kalenteri sisälsi loppuen lopuksi 3 lakua, 3 duplo-eläintä, saippuakuplat, lumisadepallon, piparimuotin (sinä päivänä leivottiin piparit), hiuspinnejä, 3 sleich-koiraa, 3 värityskuvaa, muistipelin, joulukuusenkoristeen (sinä päivänä koristeltiin kuusi), 3 tarra-arkkia, elokuvakortin (illan elokuvana toimi Angry Birds), kynsilakka ja...jonkin mitä et millään muista...<br />
Setämies osti sleichit (n. 18e), hiuspinnit saatiin kaverilta ja duplot jemmasin synttärilahjaksi tulleesta isosta paketista. Muistipelin, värityskuvat ja leffaillasta kertovan kortin askartelin itse, leffa lainattiin naapurista. Loput yllärit ostin Tigerista, Talouspörssistä, Tokmannilta ja Citymarketista. Joulukalenterin hinnaksi pusseineen muodostui (mielestäni kohtuullinen) n. 20-25e.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoHSzemLWjV27FXpeolZOH9S13Y3L_5F6UDFMurTaDk9B_v2Z8J-S3zV_UVR-JpUU3aQmtyWtjlvnAmVihfQpJA8RZ5kGwv6IsrQ9kwUNsvKx5F14P6YT6ShQ0UnoaFo_n4uXNdtfTMFs/s1600/kalenteri.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1178" data-original-width="1600" height="470" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoHSzemLWjV27FXpeolZOH9S13Y3L_5F6UDFMurTaDk9B_v2Z8J-S3zV_UVR-JpUU3aQmtyWtjlvnAmVihfQpJA8RZ5kGwv6IsrQ9kwUNsvKx5F14P6YT6ShQ0UnoaFo_n4uXNdtfTMFs/s640/kalenteri.JPG" width="640" /></a></div>
Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-65521603901106827532019-11-18T20:18:00.002+02:002019-11-18T20:22:05.067+02:00Joulu tulla jolkottaa<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-family: "verdana" , sans-serif;">Joulukuu lähenee joka vuotisella varmuudella ja </span></b></div>
<div style="text-align: center;">
<b><span style="font-family: "verdana" , sans-serif;">lähes viikottain joku pukin pikkuapureista kyseleekin lahjatoiveita. </span></b></div>
<br />
P:lle on meistä ehkä helpoin keksiä toiveita; kaikki odotus- ja vauva-aikana hamstratut vaatteet ovat alkaneet käydä pieneksi ja aktiviteettipuolella kaivataan jo selkeästi isompien tyttöjen juttuja. Tähän mennessä P on esittänyt toiveiksi mm. muovailuvahaa, sormivärit ja piirustuspaperia. Lisäksi tarvetta olisi esim. villa- ja fleecekerrastoille (92cm) sekä uusille peleille (muisti- ja palapelejä, Choco ja Eläinpyramidi löytyy jo).<br />
<br />
V:lle onkin jo huomattavasti hankalampi keksiä, "kaikkea" kun on jo isosiskon jäljiltä. Jo esitettyihin toiveisiin lukeutuu mm. jokin kiva kovakantinen kirja ja Little People-hahmoja. Vaatteissa tarvitaan jo 74cm, niitä on hämmentävän vähän säästynyt unisex-väreissä isosiskolta. Hernepussit ja pallo voisivat olla kivoja, yöunia saattaisi parantaa 50/50 Swaddle Up (L-koko).<br />
<br />
Omalla toivelistalla on mm. <a href="https://www.adlibris.com/fi/kirja/jalkikasvukausi-9789523005396">Roope Lipastin Jälkikasvukausi</a>-kirja, lukupäiväkirja, esi-isä aiheinen muumimuki ja toinen muffinssipelti. Setämies toivoo froteista kylpytakkia (L) sekä työhuoneeseen sopivaa valko-/tussitaulua. Parisuhdetta voisimme hoitaa esimerkiksi ravintolaillallisen (lahjakortti) tai elokuvaillan (leffaliput) muodossa.Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-18140163885810809122019-11-03T21:00:00.001+02:002019-11-03T21:00:37.535+02:00Hengähdystauko ennen uutta viikkoaNäin sunnuntai-iltaisin kun tytöt ovat menneet nukkumaan, alkaa kulunut viikko olla muutenkin pulkassa. Tuosta tyttöjen nukkumaanmenoajasta, n. klo 20, alkaa hassuhko välitila; tämä viikko on jo suoritettu, mutta seuraava ei ole vielä alkanut. Tämän viikon stressit on stressattu eikä seuraava viikko (useinkaan) vielä stressaa.<br />
<br />
Tällä viikolla mm. käytiin molempien tyttöjen neuvolakäynnillä (eri päivinä), P:n kanssa parturissa, naapurissa kahvilla, toisen naapurin kanssa kahdesti lenkillä ja ainakin kerran puistossa, oltiin tyttöjen kesken yökylässä mun isällä ja kestittiin (kahtena eri päivänä) vielä viimeisiä P:n synttärivieraita. Siis sen kaiken arkisen pyykkäys-tiskaus-vaipanvaihto-ruuanlaitto rumban lisäksi...<br />
<br />
Nyt nautin kaikessa hiljaisuudessa muutaman palan suklaata ja lasin viiniä (reilun vuoden tauon jälkeen!) ennen nukkumaanmenoa. Ensi viikko tuo tullessaan mm. vieraita, yhden verkkolehtihaastattelu (tästä todennäköisesti lisää myöhemmin), yhden aamupäivän mittaisen käynnin Turussa, V:n neuvolan ja isänpäiväpuuhia.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaOpR8SfkTA-vJAYYnYQkrpa9k-vztdPDVDYsL1ry8fMuzGTXUoCPPN9xoNTnEmDL8N37bLlF4eL_U-LIK7Gh88n7dv2fqhy2jNIXL00uymwkbty4ySEh79-Lr-ADY34vil4yBbgDN5TM/s1600/viint%25C3%25A4.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaOpR8SfkTA-vJAYYnYQkrpa9k-vztdPDVDYsL1ry8fMuzGTXUoCPPN9xoNTnEmDL8N37bLlF4eL_U-LIK7Gh88n7dv2fqhy2jNIXL00uymwkbty4ySEh79-Lr-ADY34vil4yBbgDN5TM/s640/viint%25C3%25A4.JPG" width="360" /></a></div>
Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-11520126326036024812019-10-01T21:29:00.000+03:002019-10-01T21:29:17.316+03:00Viime viikon positiivisetEräässä seuraamassani Facebook-ryhmässä kysellään joka päivä kuulumisia ja kun jo huomattavan useana päivänä olin valitellut milloin mitäkin, totesin että syksy on saapunut. Samaa tahtia kuin illat pimenee ja lehdet kellastuu, myös mieli harmaantuu. Kääntääkseni asennetta edes hieman positiiviseen suuntaan päätin kirjata joka ilta ylös kolme positiivista asiaa kustakin päivästä.<br />
<br />
Ma: Kokeilemastani luumu-toscapiirakasta tuli hyvää, sain hetken (tunnin?) lapsivapaata kotipalvelutyöntekijän ulkoiluttaessa tyttöjä ja illalla katsottiin Setämiehen kanssa jakso Masterchefiä.<br />
<br />
Ti: Ehdin pelailla täbillä jonkin verran päivän aikana, käytiin koko perheen voimin lähikirppiksellä (löysin mm. yhden uuden kirjan) ja illalla sauna lämmitti kehoa ja mieltä.<br />
<br />
Ke: V nukkui 3h päiväunet, uusi (hyvä) siivooja kävi ja illalla kokoustettiin MLL:n jutuista.<br />
<br />
To: Rakentelin hyvän tovin P:n kanssa Duploilla, sain V:n vaatekaapin järjestettyä ja nukahdin aikaisin (19.30).<br />
<br />
Pe: Söin hyvää jäätelöä (<a href="https://www.valio.fi/tuotteet/jaatelot/valio-jaatelofabriikki-passion-kookos/">passion-kookos</a>), saunottiin yhdessä Setämiehen kanssa (anoppilassa) ja tv:stä tuli hyvä<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Medusan_isku"> Bourne-leffa</a>.<br />
<br />
La: Käytiin taas koko perheen voimin parilla kirppiksellä (mm. pari kirjaa lisää), nukuin päiväunet P:n kanssa ja sain rauhallisen lukuhetken ulkokeinussa.<br />
<br />
Su: Palattiin hyvissä ajoin (lounaan jälkeen) anoppilasta, Setämies teki ruuan ja muistin kuinka hyvä ja osuva <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ScJPpUiaT8U">Jujun Onnelliseksi-biisi</a> onkaan.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWxpIc5p7fAVhUmyE5A8cP80UxrLbd-GmUtMQLfayEkaayZxsPiSMOLU2LSFL0FyBt8By4OZt4tdt4Pn-99ajgiSPZZtYFr0lkt_CmyvSBH4iElJyeah8TWhQh48Vz0S0OfixH2MiNcxs/s1600/sukat.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWxpIc5p7fAVhUmyE5A8cP80UxrLbd-GmUtMQLfayEkaayZxsPiSMOLU2LSFL0FyBt8By4OZt4tdt4Pn-99ajgiSPZZtYFr0lkt_CmyvSBH4iElJyeah8TWhQh48Vz0S0OfixH2MiNcxs/s640/sukat.JPG" width="360" /></a></div>Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-90545210664184004502019-09-27T14:36:00.002+03:002019-09-27T14:36:17.926+03:00MummoristeilyMun äiti täyttää tässä syksyn aikana pyöreitä ja aikamme siskon kanssa suunniteltuamme, päätettiin viedä äiti kaipaamalleen Tallinnan risteilylle. Hän luuli lähtevänsä reissuun vain mun siskon kanssa, mutta me ooteltiin P:n ja V:n kanssa satamassa yllärinä. Ilme oli kyllä näkemisen (ja kuvaamisen!) arvoinen, kun huomasi meidän liukuportaiden yläpäässä ja tajusi meidän lähtevän mukaan (ensin toki ihmetteli mitä me siellä tehdään).<br />
<br />
Laiva lähti meidän pikkutyttöjen vuorokausirytmiin nähden sen verran myöhään, että käytiin siinä illalla vain pieni kierros kaupoilla ja iltapalalla ennen kuin rauhoituttiin iltatoimiin/nukkumaan. V nukahti suht nopeasti/nätisti, mutta P ei meinannut saada unta, kun viereisellä sängyllä pelattiin Unoa. Hieman ennen yhdeksää todettiin, että lienee parempi että otan V:n ja siirrytään siskon kanssa omaan hyttiimme käytävän toiselle puolelle. P olikin nukahtanut pian tämän jälkeen, V heräsi siirtoon ja nukahti vasta n.22.<br />
<br />
Poikkeuksellisesti oltiin varattu buffet-aamiainen ja rauhassa syödyn aamupalan jälkeen päästiin aurinkoiseen Tallinnaan shoppailemaan. Itse ostin mm. <a href="https://www.lautapelit.fi/Oball/Oball_Original_-_reikapallo_iso">reikäpallon</a> V:lle ja P:lle sormikkaita. Laivalle palattiin lounaalle ja päikkäreille. Sisko jäi P:n kanssa nukkumaan, kun mä suuntasin äidin ja V:n kanssa bingoon. Bingon jälkeen käytiin vielä pikaisesti kaupoilla ennen kuin suunnattiin koko seurueen voimin välipalalle. Viimeinen tunti ennen tavaroiden pakkaamista käytettiin laivan monipuolisella leikkipaikalla.<br />
<br />
Jännitin reissua aika paljon etukäteen ("yksin" kahden alle kolmevuotiaan kanssa) mutta huonosti nukuttua yötä lukuunottamatta kaikki meni mainiosti. Mitä olen jäkikäteen kuullut, oli meidän mukana olo äitille mieluisa yllätys.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVP2jmJIlqCx1uKH1BbK_YFFFZtgOl37yu6J5EFMuxLEnwMmPV8C2zI1Aod78K2AL5gpZLat7IXJ578Bv5jijXU-d91SSK5bI84TCLRxxj-mYwnzkkqOz6mwWVIpBq8fIGopkkijPMda4/s1600/taxfree.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1459" data-original-width="1600" height="583" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVP2jmJIlqCx1uKH1BbK_YFFFZtgOl37yu6J5EFMuxLEnwMmPV8C2zI1Aod78K2AL5gpZLat7IXJ578Bv5jijXU-d91SSK5bI84TCLRxxj-mYwnzkkqOz6mwWVIpBq8fIGopkkijPMda4/s640/taxfree.JPG" width="640" /></a></div>
Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-69653631536634305802019-08-28T21:21:00.001+03:002019-08-28T21:21:41.758+03:00Äidin vai lapsen harrastusViime viikon tavoin jouduin tänään mielestäni aivan liian aikaisin kääntämään tuplavaunujen suunnan muskarista kotiin... Kolmisen viikkoa sitten, ensimmäisellä kerralla, P jäi hyvin touhuamaan muiden kanssa, mutta nämä kaksi jälkimmäistä kertaa ovat päätyneet korvia huumaavaan huutoon ja totaalikieltäytymiseen ennen kuin koko muskari on oikeastaan ehtinyt edes kunnolla alkaa. Tunnen oloni voimattomaksi, kun en tiedä mikä hommassa mättää... Miksi ensimmäisellä kerralla oli kivaa, mutta ei sen jälkeen? P itsekin puhuu muskarissa käymisestä, tänään selitti koko päivän tohkeissaan tietäen, että illalla harrastetaan, mutta kun muskarin ovesta pitäisi mennä sisälle, kääntyy kelkka täysin...<br />
<br />
Totesin, että tämä sai olla viimeinen kerta tällä erää. En jaksa joka viikko lähtemisen vaivaa kahden lapsen kanssa-ja lähes samantien paluuta kotiin. Ryhmä on tarkoitettu P:n ikäisille lapsille, joten 45min erossaolo äidistä ei pitäisi olla mahdoton-ja tarkoituksena kumminkin oli odotella oven toisella puolella, jos jokin hätä kumminkin syntyisi. Kotimatkalla kyyneleitä nieleskellessä mietin onko tämä sitä paljon puhuttua; äiti haluaa lapsensa harrastavan jotain mitä ei itse aikoinaan pystynyt/saanut/voinut harrastaa. Myönnettävä on, että osittain sitäkin, mutta ehdottomasti enemmän P:n mielenkiinnon mukaan. Tyttö rakastaa laulamista ja tanssimista!<br />
<br />
Viime keväänä käytiin muutamia kertoja seurakunnan vanhempi-lapsi-muskarissa ja siellä meni kivasti. Nyt tilanne on kumminkin se, että nuo muskarit ovat meille huonoon aikaan eikä opistonkaan vastaava tunnu sopivan kalenteriin. Mä koen tällä hetkellä hankalaksi mennä muskariin kahden lapsen kanssa ja aika harvoin keskiviikkoisin Setämies olisi tarpeeksi ajoissa kotona. Harmittaa, mutta nyt on vain ajateltava, että muskariin ehtii myöhemminkin. Ehkä jo keväällä löytyy rohkeutta harrastaa itse tai sitten ensi syksynä, vuotta vanhempana. Eikä muskari tietenkään mikään pakollinen harrastus ole, mutta itselle mukavimmasta (ja edullisimmasta!) päästä.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCzkrB8rV8-gJJ83nINUkaqmGpUrGFo2p2sBUJ2pywR7KZO3GK_RiqnfI2MxpGppFsuK2ypCZMBASyiOD1fR1vgnwPApwAsoxmd0zwXMmThCz0LIcu0zOairqtpYrXg2-blfyvSBINHxQ/s1600/musk.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1042" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCzkrB8rV8-gJJ83nINUkaqmGpUrGFo2p2sBUJ2pywR7KZO3GK_RiqnfI2MxpGppFsuK2ypCZMBASyiOD1fR1vgnwPApwAsoxmd0zwXMmThCz0LIcu0zOairqtpYrXg2-blfyvSBINHxQ/s640/musk.JPG" width="416" /></a></div>
Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-77337115935561026782019-07-14T10:13:00.001+03:002019-07-14T10:13:36.957+03:00Koliikkivauva tuli taloonViimeiset pari kuukautta on mennyt aikamoisessa sumussa, en edes muista aina mikä viikonpäivä on... Jo senkin takia, että arki on aika vilkasta 2,5v taaperon ja vauvan kanssa, on vauva tuonut koliikkisuudellaan omat haasteensa. Koliikin oireet, tuntikausien itkeminen ja päiväunettomuus, alkoi 2-3 viikon iässä. Pahimpina aikoina päiväunet ovat olleet n. 3x5min ja huutoa kuunneltu arviolta 10h/vrk. Osittain entistä raskaammaksi huudon kestämisestä on tehnyt se, että iltahuuto on voinut kestää viisi-kuusikin tuntia ennen nukahtamista-ja koko ajan on ollut huolehdittava, että esikoinen saisi nukuttua. En suoraan sanottuna tiedä miten olisin näistä viikoista ja kuukausista selvinnyt, mikäli Setämies ei olisi ollut ensin kolmea viikkoa isyyslomalla ja nyttemmin neljää viikkoa kesälomalla.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAD2Tl5WEGCkAosS1XQaDUfynJbRywf1dEnUwbS75YtZcjkWYT_9FOGOXIFn_ZLO_cSfnKlZVPWaFuJdlNa3-cDQBe1MQaOLgmGK5WodaAISF-LDxIFt8EV3LF0cgs53X1qyThBBCXreY/s1600/koliikki.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="823" data-original-width="633" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAD2Tl5WEGCkAosS1XQaDUfynJbRywf1dEnUwbS75YtZcjkWYT_9FOGOXIFn_ZLO_cSfnKlZVPWaFuJdlNa3-cDQBe1MQaOLgmGK5WodaAISF-LDxIFt8EV3LF0cgs53X1qyThBBCXreY/s640/koliikki.jpg" width="492" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvakaappaus Väestöliiton julkaisemasta Itkuinen vauva ja koliikki-oppaasta. Pahimmillaan 10-11 kohtaa näistä oli meidän arkea.</td></tr>
</tbody></table><br />
Jostain luin, että koliikin pahin "piikki" ajoittuu 6-8vk iän kohdalle. Nyt meidän vauva on reilu kaksi kuukautta ja näyttäisikin, että pahin on ohi. Iltahuudoista ollaan päästy oikeastaan kokonaan, mutta päiviin mahtuu edelleen huutoa n. 3-4h. Vauva on alkanut hymyilemään, seurustelemaan ja selkeästi kiinnostumaan leluista. Päiväunille rauhoittuminen on edelleen haaste, mutta Manduca on muodostunut suureksi avuksi.<br />
Huomenna alkaa "erilainen" arki, kun Setämies palaa töihin ja päivät on pärjättävä tyttöjen kesken. Menee varmasti jokunen päivä, ehkä jokunen viikkokin, että löydetään meille sopivat rutiinit ja saadaan arki soljumaan kivasti. Tänään kumminkin vielä nautitaan viimeisestä yhteisestä kesälomapäivästä grillaillen ja puistoillen, sääkin kun näyttää suosivan.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEge3Lzqo88sTTUhripjteePEmcp3hqq06fHJBL_u-ksF9h6g3FzjwDvp9z4BCbunVFEp3f-FMTjKjJFD2qPcCd8WSWzECc2hFDpHa8QcwwlWV9I_w_GkVJDVQf05DgQxjG-Of0TAQfjSik/s1600/v.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1501" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEge3Lzqo88sTTUhripjteePEmcp3hqq06fHJBL_u-ksF9h6g3FzjwDvp9z4BCbunVFEp3f-FMTjKjJFD2qPcCd8WSWzECc2hFDpHa8QcwwlWV9I_w_GkVJDVQf05DgQxjG-Of0TAQfjSik/s640/v.JPG" width="600" /></a></div>Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-30700078821056172022019-07-04T09:20:00.001+03:002019-07-04T09:20:30.716+03:00Kuinka hyvin tunnet minut?Blogimaailmassa pyörii jos jonkinmoista kysymyspostausta liittyen siihen miten kaveri(t) tuntevat blogin kirjoittajan ja nytpä itsekin nappasin kiinni yhdestä tällaisesta. Kysymyksiin vastasi Kettu (K) ja Setämies (S). Ketun kanssa on tunnettu reilu kymmenen vuotta. Mun teinivuosina tuli paljonkin nähtyä, mutta jossain vaiheessa elämä vei erilleen. Silti pitkäkään fyysinen välimatka ei ole antanut ystävyyden himmetä ja yhteyttä on pidetty vähintään viikottain. Setämiehen kanssa tutustuttiin noin kuusi vuotta sitten ja nyt tulee jaettua yhteinen arki, kahden lapsen vanhempina. Oletin, että vastauksissa olisi ollut enemmänkin eroja, mutta näemmä molemmat tuntee mut aika hyvin.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b>1. Nauranko vitseille, joita en oikeasti tajua?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Naurat</div>
<div style="text-align: center;">
S: Et</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Molemmat oikeassa; joskus nauran ja joskus en. En halua esimerkiksi porukassa antaa tyhmää kuvaa, jos kaikki muut nauravat.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>2. Pidänkö halailusta?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Et kaikkien ihmisten halailusta</div>
<div style="text-align: center;">
S: Pidät</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Molemmat jälleen oikeassa; tykkään yleisesti ottaen halailusta, mutta en kenen tahansa kanssa.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>3. Haluaisinko pienet vai isot häät?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Pienet</div>
<div style="text-align: center;">
S: Pienet</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Kyllä vain. Tosin tämä oli hassu kysymys, sillä häät on jo pidetty. Vieraita oli n. 50.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>4. Olenko koskaan rikkonut lakia?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Ihan varmasti joskus jotain pientä</div>
<div style="text-align: center;">
S: Olet</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Jotain pientä ja vaaratonta joo (molemmat oikeassa).</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>5. Millainen on voileipäni?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Sellainen joka on nopea tehdä ja syödä</div>
<div style="text-align: center;">
S: Juusto-kalkkuna</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Kalkkuna-juusto-kurkku, nopea tehdä ja syödä (molemmat jälleen oikeassa).</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>6. Millaista musiikkia kuuntelen?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Räppiä ainakin?</div>
<div style="text-align: center;">
S: Suomihölkkää eli suomipoppia</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Suomenkielistä räppiä ja suomipoppia, molemmat oikeassa.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>7. Mitä pelkään?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: En ole varma</div>
<div style="text-align: center;">
S: Et nauti muurahaisista, mutta ehkä se ei ole pelko… Mörkö-ohjelmia.</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Korkeita paikkoja (jyrkänteet, maailmanpyörä jne.) ja ampiaisia. Muistakaan ötököistä en pidä, mutta en niitä varsinaisesti pelkää. Mörkö-ohjelmilla Setämies tarkoitti esim. sci-fi-elokuvia, joita en pelkää, mutta joita en tykkää myöskään katsoa (näen helposti painajaisia). Ei suoranaisesti kumpikaan oikeassa.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>8. Kestänkö stressiä?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Kestät</div>
<div style="text-align: center;">
S: No joo, jonkun verran ainakin</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Juu, välillä vähän pakkokin. Nuorempana olin aikamoinen stressivatsa, mutta nykyään tulee otettua stressitkin rennommin.</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEis_7-9JV-PaVZLaszZz_izny0lrg5o3wIhXhxoZZKcl6w7XRjciyd2SXqlZeTdHmmnnCH2YRnVmtfqpblknrTjPZrcuYgsGgXX2ya3UdOBfyaSTbhpN857GimHNtS5Urhk3FUSeHGHOVE/s1600/DSC_0843.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEis_7-9JV-PaVZLaszZz_izny0lrg5o3wIhXhxoZZKcl6w7XRjciyd2SXqlZeTdHmmnnCH2YRnVmtfqpblknrTjPZrcuYgsGgXX2ya3UdOBfyaSTbhpN857GimHNtS5Urhk3FUSeHGHOVE/s640/DSC_0843.JPG" width="360" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<b>9. Oudoin tapani?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Niitä on paljon (ei nimennyt yhtään vaikka pyysin).</div>
<div style="text-align: center;">
S: Nukut oudoissa asennoissa</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Olen nukkunut kummallisissa asennoissa niin kauan kun muistan. Lisäksi syön esimerkiksi grillimakkaran mieluummin ketsupilla kuin sinapilla ja Kettu opetti joskus syömään jäätelöä saunassa.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>10. Mihin työhön et missään nimessä laittaisi minua?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: (ei vastausta)</div>
<div style="text-align: center;">
S: Vanhusten hoitajaksi</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Vanhustenhoito ei kiinnosta eikä mikään työ mitä joutuu tekemään 7-8h/pv paikallaan istuen.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>11. Jos saisin viettää päivän jonkun kuuluisan, elävän, kuolleen tai ihan kenen kanssa tahansa. Kuka se olisi?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Jonkun kuolleen rakkaan varmaan </div>
<div style="text-align: center;">
S: Jonkun artistin, en osaa nimetä yhtä</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Ensimmäinen hankala kysymys... Mummun ja kummitädin kuollessa olin aika pieni (n. 10v) eikä heihin ollut muodostunut niin tärkeää suhdetta, että yhteinen päivä innostaisi. Edesmennyttä veljeä on toki ikävä, mutta tuntuisi jotenkin kurjalta ajatukselta viettää vain yksi päivä hänen kanssaan... Ehkä joku kuuluisuus, mutta ei mikään artisti (keikkabussissa tuntikausia istuminen ja mahdolliset kosteat keikkapaikkojen takatilat ei nappaa)... Radio- tai tv-juontajan (esim. Sami Kuronen, Jaajo Linnonmaa, Janne Kataja, Heikki Paasonen) päivää olisi mielenkiintoista seurata.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>12. Jos voittaisin lotossa, mitä tekisin rahoilla?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Ostaisit kaikkea jännää ja matkustaisit</div>
<div style="text-align: center;">
S: Maksaisit pois opintovelan, ostaisit pienen kinniäisen ja säästäisit</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Opintolainan poismaksaminen olisi ykkösenä ja auto (pieni kinniäinen) kieltämättä helpottaisi arkea. Säästämään olen huono, mutta ehkä lapsille saisin jonkin verran sivuun... Matkustaminen olisi myös hyvä vaihtoehto, mutta ei yksin.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>13. Mikä väri vastaisi persoonaani ja miksi?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Oranssi, koska oot oranssi ihminen</div>
<div style="text-align: center;">
S: Punainen, koska se on lämmin väri ja oot lämmin ihminen</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Hankala kysymys, mutta ehkä tosiaan jokin lämmin väri... Piste molemmille.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>14. Mikä minua ärsyttää eniten muissa ihmisissä?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: (Ei vastausta)</div>
<div style="text-align: center;">
S: Yltiönegatiivisuus ja ylimielisyys, varmaan muitakin.</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Setämiehelle piste. Lisäksi ärsyttää mm. taaperon tekoitkut ja jankuttaminen.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>15. Mikä on suosikkiroskaruokani?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Pitsa</div>
<div style="text-align: center;">
S: Oisko pitsa</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Pitsa on aika hyvä vastaus, klassisilla täytteillä kuten jauheliha-tomaatti, kinkku-ananas tai kana. Hampurilaisetkin on hyviä, kunhan ei ole mitään hesepullamössöä.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>16. Kun riitelemme, miten käyttäydyn?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Ei me oikeastaan riidellä</div>
<div style="text-align: center;">
S: Saatat alkaa tiuskimaan</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Tiuskin, kun kiihdyn mutta en juurikaan riitele kenenkään kanssa. Setämiehenkin kanssa ollaan kumpikin niin lepposia, että jompikumpi antaa periksi ennen kun kunnon riitaa ehtii syntyä.</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4RT_Y7gbcfIebucdpC5p2AMWeLI5lW3UgG_Gsw5TTdy-THg3aostPfWi4y0xaPWVGUM2GZkT3XyyjEyubg_L6hXsRRasSgLzNsuI-k8YFqsHsgPX8c5P9cBhQLx93Azs3yZqEg4MxSdY/s1600/IMG_20190618_172650_842.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1280" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4RT_Y7gbcfIebucdpC5p2AMWeLI5lW3UgG_Gsw5TTdy-THg3aostPfWi4y0xaPWVGUM2GZkT3XyyjEyubg_L6hXsRRasSgLzNsuI-k8YFqsHsgPX8c5P9cBhQLx93Azs3yZqEg4MxSdY/s640/IMG_20190618_172650_842.jpg" width="512" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<b>17. Menemme ravintolaan, mitä tilaan?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: (Ei vastausta)</div>
<div style="text-align: center;">
S: Yleensä joku pihvi/leike kypsänä</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Pihvi tai leike kypsänä oli pitkään valinta, mutta harmittavan harva ravintola osaa tehdä kypsän pihvin ilman että se on "purkkaa". Nykyään tulee valittua useammin kanaa jossain muodossa. Mieluummin menen jollain suht varmalla ja tuttuja raaka-aineita sisältävällä annoksella kuin lähden kokeilemaan mitään uutta.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>18. Minkä asian äärellä voisin viettää tuntikausia?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Käsityöjuttujen tai kirjojen</div>
<div style="text-align: center;">
S: Mobiilipelien esimerkiksi</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Mobiilipelit vaikkakin monessa pelissä ärsyttää esim. rajattu elämämäärä ja hidas eteneminen, mikäli ei ole valmis laittamaan oikeaa rahaa. Kirjat on hyvä vaihtoehto, vaikkakin jääneet huomattavasti paljon vähemmälle parisuhteen ja lapsien myötä. Kumpikaan ei muistanut esim. palapelejä tai nukkumista.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>19. Mikä saa minut todella vihastumaan?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Typerät ihmiset</div>
<div style="text-align: center;">
S: Paska astianpesukone</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Kumpikin oikeassa. Myös esimerkiksi ihmiset, jotka ajattelevat ettei yksi tai kaksi alkoholiannosta ole mitään ja lähtevät sen jälkeen ajamaan autolla, pahimmassa tapauksessa lapsi/lapset kyydissä.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>20. Entäs piristymään?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Kunnon yöunet</div>
<div style="text-align: center;">
S: Jos on tiedossa jotain vaihtelua arkeen esim. viikonloppu muualla tai kirppiskierros</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Molemmat oikeassa. Myös esimerkiksi auringonpaiste, yllätykset (esim. kukat) ja herkut.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>21. Mitä teen heti ensimmäiseksi aamulla?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: En minä tiiä!</div>
<div style="text-align: center;">
S: Kaurapuuroa</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Katson mitä somessa on tapahtunut, käyn vessassa ja useimpina aamuina keitän puuroa. Joskus saatan kipittää laittamaan pyykkikoneen päälle ennen aamupalaa, jos pyykkiä on useampi koneellinen tai ollaan esimerkiksi iltapäivä pois kotoa (pyykit saatava pestyä aamupäivän aikana).</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>22. Millaisia vaatteita käytän kotona?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Rentoja, collareita ja sellaisia</div>
<div style="text-align: center;">
S: Lötköttelyvaatteita eli collegeja ja rönttäpaitoja</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Kumpikin oikeassa; collegehousut ja t-paidat on valinta monena aamuna. Jos sää sallii, niin collegehousut vaihtuu collegeshortseihin.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>23. Mitä kotiaskaretta en osaa hoitaa?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Sä olet äiti, kyllä sä aikalailla osaat kaikkee. Ehkä jotain viemäriongelmia tai lamppujen asennuksia tai jotain tosi spesifiä et välttämättä osaa, mutta opit kyllä.</div>
<div style="text-align: center;">
S: Veikkaan että esim. säätää lattialämmitystä tai yö-päiväsähköä</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Kumpikin oikeassa; aika harva kodin ongelma on sellainen minkä osaisin hoitaa itsekseni. Viimeksi taisin soittaa Setämiehelle, kun en tiennyt mitä pitää tehdä kun tiskikone suolsi vettä lattialle...</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<b>24. Mikä on paras luonteenpiirteeni?</b></div>
<div style="text-align: center;">
K: Olet välittävä ja auttavainen</div>
<div style="text-align: center;">
S: En tiiä… Empaattisuus</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Kauhean hankala ite vastata! Oon aika rauhallinen ja tulen helposti kaikkien kanssa toimeen vaikka heidän ajatusmaailmansa ei täysin kohtaisi omani kanssa.</i></div>
Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-60315745993874115682019-05-12T19:01:00.000+03:002019-05-12T19:01:05.812+03:00Pitkä odotus on päättynyt ja perheemme täydentynyt neljännellä jäsenelläViime sunnuntai-maanantaiyönä P heräsi neljän aikoihin ja pyysi päästä "isoon sänkyyn". Tyttö pääsikin isänsä viereen ja mä siirryin viime aikoina tutuksi käyneelle sohvalle. En ehtinyt saada unen päästä kiinni, kun alkoi supistella. Muutamana edellisenä iltana oli supistellut ja ajattelin, että kyllä nämä tästä kohta ohi menee-ja ehdin vielä hetken nukkua ennen kun P herää seitsemän aikoihin. Puoli viiden aikaan makaaminen kumminkin kävi tukalaksi, koitin (turhaan) löytää hyvää istuma-asentoa ja lämmitin kauratyynyn alavatsalle. Supistuksia tuli tiheästi ja oli pakko pysyä jalkeilla. Hieman viiden jälkeen kävin herättämässä Setämiestä sen verran, että laittaa herätyksen pois päältä, tänään ei tarvi mennä töihin. Otin Panadolia ja siirryin alakertaan ajatuksena katsella rästiin jääneitä Sohvaperunoita kun ei kerran nukkumisesta tule mitään. Laitoin viestiä äidille, että lähtee ajelemaan meillepäin kun herää. <div>
<br /></div>
<div>
Kuuden aikaan olin jo niin kivuissani, että totesin parhaaksi lähteä kohti synnäriä. Setämies sai tulla perässä kunhan äiti ehtii n. 120 km:n päästä lastenvahdiksi. Taksi tuli n. 06.25, sairaalaan olen kirjautunut rannekkeen mukaan 07.05. Kipeitä supistuksia tuntui tulevan tauotta ja kätilö totesikin mun olevan jo 3-4cm auki. Ei muuta kuin suoraan saliin, 7.35 laitoin tilanneraportin kotiin ja doulalle. Doulalla oli sovittuna aamupäivään meno, mutta lupasi järjestää varadoulan paikalle. Setämies lupasi lähteä kotoa, äiti oli just tullut. Tuon jälkeen puhelin sai ihan rauhassa piippailla pöydällä, mulla oli täysi työ keskittyä kivun kestämiseen. Olin toivonut ensisijaisesti lääkkeettömiä kivunlievityksiä (aquarakkulat, akupunktio, tens, lämpötyyny,...) mutta tukijoukkojen puuttuessa iski paniikki päälle ja pyysin heti ilokaasua. Olin toivonut myös ammesynnytystä ja kätilö lähtikin jossain vaiheessa katsomaan mikä streptokokkinäytteen tilanne oli; 10min valmistumiseen, mutta mua alkoi jo ponnistuttaa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kätilö meinasi vähän toppuutella, mutta sisätutkimus kertoi että olin jo vaaditun 10cm auki ja sain luvan ponnistaa jos/kun tarve tulee. Muutaman supistuksen/ponnistuksen jälkeen salin ovi kävi, Setämies kurkkasi mutta huiskin hänet pois. Oltiin jo ennalta puhuttu ettei hän ole läsnä lapsen syntyessä, aivan kuten ei ollut P:nkään. Pari ponnistusta myöhemmin, 8.37, sain topakan tytön rinnalle. Doula ehti paikalle tässä vaiheessa ja hetken ehkä naureskelinkin, että tilanne taisi mennä jo. Jälkeisten jälkeen jäin kumminkin vuotamaan verta ja verenvuotoa koitettiin eri lääkkein ja kohdun painelulla saada hillittyä. Mulle tuli kauhea horkka ja hoin vaan tyyliin "pitäkää joku vauvasta kiinni", "saako se henkeä". Osan ajasta olin ihan muualla. <div>
<br /></div>
<div>
Nuo hetket tuntuivat pitkiltä ja kohdun painelu jopa kivuliaammalta kuin itse synnytys. Loppuen lopuksi menetin reilun litran verta ja sain pussillisen plasmaa tilannetta parantamaan. 11 aikoihin olin jo tolkuissani. Tähän asti rinnalla ollut tyttö mitattiin (53cm) ja punnittiin (4565g!), sain hieman välipalaa ja pääsin suihkuun heti kun vaan uskalsin nousta. Kahdentoista aikaan päästiin siirtymään osastolle. </div>
<div>
Suuren syntymäpainon takia vauvalle tehtiin 48h sokeriseurantaa. Kun sokeriarvot olivat hyviä, imetys onnistui eikä 2vrk lääkärin tarkastuksessakaan ilmennyt mitään poikkeuksellista, päästiin keskiviikkona kotiin. P on ottanut hienosti pikkusiskon vastaan vaikka hieman mustasukkaisuutta onkin ollut havaittavissa. </div>
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoby8KE0ggUixXJ3Ytl2Y4wzZsvq7iLd8_DMFhi39ATIjnsSVDWByf4zwGG4mya1KwUJB1MY3TuomglGy_uQEdc-vhR5ypTzK1f7ziPwJ5Pa_MTzRXIymhfsrmRDe4cz6z06nb62k73vg/s1600/v.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoby8KE0ggUixXJ3Ytl2Y4wzZsvq7iLd8_DMFhi39ATIjnsSVDWByf4zwGG4mya1KwUJB1MY3TuomglGy_uQEdc-vhR5ypTzK1f7ziPwJ5Pa_MTzRXIymhfsrmRDe4cz6z06nb62k73vg/s640/v.JPG" width="360" /></a></div>
Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3512293132559784123.post-89355638212997645272019-04-20T21:16:00.000+03:002019-04-20T21:16:41.338+03:00Viestejä menneisyydestäKaappeja kolutessa löysin kirjeen joka oli päivätty 06.04.2016-tai oikeastaan kirje oli päivätty vuotta aikaisemmin, mutta siinä oli kyllä käynyt kirjoitusvirhe. Tuon kirjeen olin kirjoittanut vuoden päähän itselleni, mutta jostain syystä olin ehtinyt unohtaa koko kirjeen olemassaolon ja vasta nyt, sen silmiin osuessa, palasin noihin ajatuksiin ja tunteisiin jolloin moni asia oli muuttumassa...<br />
<br />
<i>"Hei Minä!</i><br />
<i>Lähetän tämän kirjeen itselleni vuoden päähän. Kirjettä kirjoittaessa istun Turun Kriisikeskuksen Löydä oma tarinasi-ryhmän kokoontumiskerralla. Nämä ryhmäkerrat ovat loppumaisillaan, mutta moni asia elämässä on uuden sivun/alun vaiheessa.</i><br />
<i>Reilu viikko sitten <b>Setämies</b> osti meille rivitalokodin Paimiosta. Vaikka yhteistä asumista on takana nyt 8kk (epävirallisesti ehkä vuosi...), tuo muuttaminen ja uusi, molemmille tuntematon kaupunki varmasti kummallekin stressiä. Muuttopäivä on vielä auki, sekin tuottaa omat stressinsä, mutta ajoittuu jonnekkin touko-kesäkuun vaihteeseen.</i><br />
<i>Uusi sivu on kääntymässä perhe-elämänkin suhteen; olen seitsemännellä viikolla raskaana. Unentarve on 10-12 tuntia yössä ja jatkuva kuvotus on uusi "ystävä". Vielä ei monikaan tiedä alias Madosta, ajateltiin äitienpäivänä jakaa uutinen-ja toivoa, että ensimmäisen kolmanneksen viimeinen viikko menee riskeittä.</i><br />
<i>Vuoden päästä tähän aikaan, jos kaikki menee nykyisten suunnitelmien mukaan, me ollaan paimiolaisia ja liki puolen vuoden ikäisen lapsen vanhempia. Toivon, että kulunut vuosi on kasvattanut meitä molempia ihmisinä ja antanut eväitä vanhemmuuteen. Omalla kohdalla toivoisin löytäväni sisäisen rauhan ja hyväksymään itseni sellaisena kuin olen. Toivon myös sopeutuvani uuteen kotiin/kaupunkiin mutkattomasti-ja että henkisesti jaksan raskauden ja vauvavuoden. Ja että kaiken tämän paineen keskellä muistaisin olla itselleni armollinen."</i><br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij2ElzJgxae4PGyqbtCvm2jYeJxHA1aMZNCRXrDLxPbjdYOcaoFF9nRZMg7bGYfs_qURSkjyCQmwxgOCIoAerim6Km_VfKgRXJPFNWMCi11wqzFfeURjm8zgFgvuS3PJp0o-4-XI9dMZo/s1600/m%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEij2ElzJgxae4PGyqbtCvm2jYeJxHA1aMZNCRXrDLxPbjdYOcaoFF9nRZMg7bGYfs_qURSkjyCQmwxgOCIoAerim6Km_VfKgRXJPFNWMCi11wqzFfeURjm8zgFgvuS3PJp0o-4-XI9dMZo/s640/m%25C3%25A4.jpg" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">03.05.2016</td></tr>
</tbody></table>Aikamoisten muutosten edessä sitä tosiaan on tuolloin oltu, ei ihmekään että jossain vaiheessa elämä tuntui menevän liian lujaa. Muistan miettineeni olenko valmis tähän kaikkeen; vakiintuneeseen parisuhteeseen, äitiyteen, yhdessä asumiseen,... Epävarmoissa ajatuksissa jopa toivoin, että olisin löytänyt sen rauhan ja turvan, jota teinivuosina koin seurakuntanuorena. Suoranaisesti en ole koskaan Jumalaan uskonut, mutta johonkin suurempaan voimaan joka ohjaa meitä elämässä eteenpäin ja jolta ehkä voi pyytää apua sitä tarvittaessa. En ole löytänyt vieläkään, mutta tarvekaan ei ole yhtä suuri kuin tuolloin.<br />
Muutto taisi sijoittua mainittuun touko-kesäkuun vaihteeseen ja muistan kesän olleen pitkäveteinen. Setämiehellä ei ollut tuoreehkon työpaikan vaihdoksen myötä lainkaan kesälomaa ja kaikki täkäläiset palvelut viettivät jo kesälomakautta. Tosin en syksylläkään esim. perhetalon taas auetessa muista käyneeni siellä kuin ehkä kerran; ei nuo lapsiperheiden paikat vielä odottavana tuntuneet omilta. Kavereita oli hankala löytää, kun kaikki omanikäiset tuntuivat olevan joko vielä opiskelijoita tai jo työelämässä. Nuorisotiloille koin olevani jo liian vanha eikä uusien tuttavien etsiminen paikallisesta kuppilastakaan innostanut.<br />
Kuten joku saattaa ehkä muistaakin, vauvavuosi alkoi meillä kuukauden odotettua aikaisemmin; P:n syntyessä rv 35+5. Muutama kuukausi meni todellisessa vauvakuplassa, siinä oli nimiäiset, joulut ja kaikki. Vasta keväällä aktivoiduttiin ja käytiin mm. MLL:n järjestämässä Ensisynnyttäjien ryhmässä, jossa oli mukava jakaa omia ajatuksia, kysymyksiä ja arkea muiden nuorien, tuoreiden äitien kanssa. Vaikka koti oli tuossa vaiheessa jo hyvän tovin tuntunut kodilta, noista kaveri- ja ystävyyssuhteista alkoi vasta lopullinen kotiutuminen ja paikallinen verkostoituminen. Nykyään harva kauppareissu menee niin ettei tule yhtään tuttua vastaan ja esimerkiksi MLL:n hallituksessa olen mukana jo toista vuotta.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqJ_gNIGNUN3NQGV3eOWQik4QyJs2pKWh4aaInQYzqLKh7uB1TAZJmpgEbgt-iQYHTqabQtq2GeWU3cn4IXo_O-7S-XhyphenhyphenQAZcryhQN9v0Ca2IdlRXPklz67wmfeBKNx5l1QHTYhPNnPu8/s1600/pallomaha.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="918" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqJ_gNIGNUN3NQGV3eOWQik4QyJs2pKWh4aaInQYzqLKh7uB1TAZJmpgEbgt-iQYHTqabQtq2GeWU3cn4IXo_O-7S-XhyphenhyphenQAZcryhQN9v0Ca2IdlRXPklz67wmfeBKNx5l1QHTYhPNnPu8/s640/pallomaha.jpg" width="366" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva tänään 20.04.2019, rv 39+0</td></tr>
</tbody></table>Vaikka isoja muutoksia ei lähiaikoihin (onneksi) ole luvassa, on lähestyvä "Kuplan" syntyminen varmasti asia joka tulee mullistamaan perhe-elämän omalla tavallaan ja sekoittamaan totutut rutiinit hetkeksi. Raskaus on ollut huomattavasti helpompi, mitä edellinen oli; ensimmäisen kolmanneksen oikeastaan ainoa oire oli loputon väsynyt (nukuin kevyesti 14h/yö ja ehkä vielä 1-3h päiväunet päälle vapaapäivinä). Väsymys hävisi maagisesti toiselle kolmannekselle siirtyessä ja oikeastaan vasta nyt viimeisten viikkojen aikana olen kärsinyt närästyksestä, turvotuksesta ja muusta "pienestä". Kaikista isoimmalta "vaivalta" kumminkin tuntuu kärsivällisyyden puute; tässä kun on jo 35+ viikosta asti odotettu vauvaa saapuvaksi. Laskettuun aikaan on enään viikko ja kolmisen viikkoa maksimissaan siihen, että vauva saa yksiöstään luopua. Jänniä aikoja siis eletään, lähtö sairaalaan voi tulla koska vaan-ja toivottavasti tuleekin pian.Se_perinteinenhttp://www.blogger.com/profile/16007258615423318116noreply@blogger.com0