Väneilyä

Olin viikonloppuna pitkästä aikaa siskollani lapsenvahtina. Lihapiirakan lämmitysapu ei enään pojalle kelvannu. Tietokone, pleikkari ja telkka boksin nauhotuksineen menee päälle tosta noin vaan. Nukkumaan mennessä kyseltiin miksen mä käy useemmin kylässä/oo kerralla pidempiä aikoja. Siinä kun toinen kattoo sinisillä (?) silmillään ihan vakavana mua silmiin, en voinu kun luvata joskus tulevani 2-3 yöksi kylään... Vaikka en saanu oikein nukuttua, en ainakaan voi väittää unettomuuden johtuvan yksinäisyydestä. Poika tuhisi toisella puolella ja mäyris piti huolen siitä ett toinen kainalo pysy varattuna-vaikka kuinka yritti hätistellä pois.