22. helmikuuta 2015

Harmaan monet sävyt

Käytiin Setämiehen kanssa eilen katsomassa Fifty Shades of Grey enkä näin vielä vuorokaudenkaan jälkeen tunnu tietävän mitä mieltä leffasta oikeastaan olenkaan. Visuaalisesti hienosti toteutettu, toki, ja jo ennalta pitkälti kuulemani soundtrack sopi leffaan kuin nyrkki silmään-eli mainiosti. Muutama leffa-arvostelu tuli netistä luettua ennen omaa elokuvakokemusta ja kaikki tuntu kritisoivat kuinka vähän elokuvassa loppujen lopuksi oli suoranaista seksiä. Omasta mielestäni se mitä kaksituntiseen koettelemukseen oli onnistuttu upottaa, oli täysin riittävästi.
Kuten monen kirjan ja monen elokuvan kohdalla aiemminkin, samaistun johonkin tiettyyn hahmoon jossain määrin. FSOG ei ollut tässäkään poikkeus vaan löysin itseäni päähenkilönaisesta. Jokainen joka on kyseisiä kirjoja lukenut tai muuten juonta kuullut, tietää ettei herra Greyn seksimaku ole ihan kevyimmästä päästä ja kun elokuvan naispäähahmo alkoi piiskasta saada, mun teki todella fyysisesti pahaa. Tuntu kuin oisin ite saanu kaikki nuo iskut. Elokuvan loputtua en ollut täysin varma enään siitä mikä oli todellista ja mikä ei. Jo ajatus pelkästä Setämiehen halaamisesta tai jo tälle puhumisestakin teki pahaa ja vasta teekupposen jälkeen aloin taas hahmottamaan todellisuutta. Vasta teekupin jälkeen palasin siihen todellisuuteen ettei kukaan oo hakannu mua (vaikka siltä tuntui) eikä mun tartte pelätä Setämiestä.
Kuvat: Google

14. helmikuuta 2015

Vielä juurillensa palaa, vahvinkin

Koska viime mulla oli vielä viime viikon lähiopetustunteja Lahdessa, oon ehtiny vasta viikon varsinaisesti asua Porissa. Varsin ymmärrettävästi olen monesti kuullut kysymyksen mikä tänne veti ja vastauksen (parisuhde) saatuaan lähes aina jatkokysymys on miksi ei Setämiehen kanssa sitten saman katon alla kotia pidetä. Syitä on useampiakin, mutta eilisissä illanistujaisissa tuli jälleen se tärkein esille-Suomen byrokratia. Setämiehen luona asuessani en saisi itse enään asumistukia tms. enkä voi velvoittaa ketään elättämään mua. Asia on kenties eri, jos valmistuttuani saan töitä ja pystyisin sen myötä tasaisemmin osallistumaan yhteisiin kuluihin. Katsellaan asiaa siis uudestaan viimeistään toukokuun lopussa, kun mun vuokrasopimus umpeutuu.
Vaikka virallisesti osoite on (vielä) eri, oon kuluneen viikon aikana useammin kulkenu avaimilla Setämiehen kotiin kuin omaani. Oikeastaan vasta vain yhden yön viettäny omassa kodissani... Pieni muutos lienee nyt tiedossa, sillä tiedostan kaipaavani enemmän omaa aikaa. Erilaista tasapainoa yksinolon ja yhdessä olemisen välille. Aikaa istua hetkeksi alas päivittämään blogia tai katsomaan Pakoa rauhassa. Kunnon yöunia, sitä että voin nukkua koska huvittaa ja miten paljon huvittaa. Ei Setämies tietenkään kiellä mua nukkumasta, mutta en yksinkertaisesti esim.kesken illanistujaisten kehtaa vetäytyä nukkumaan.

Tällä viikolla on alkanut myös opintoihin liittyvä viimeinen harjoittelujakso ja oon töihini tyytyväinen. Yhteisö on ottanu mut lämpimästi vastaan ja monille jutuille on jo yhdessä ehditty naureskellakin. Työtehtävät on sopivan monipuolisia vaikkakin pääosin aika vierähtää (venäjänkielisten) lastenkerhojen parissa. Venäjää en osaa, mikä välillä pistää oikein vituttamaan, mutta askarteluja yms. on helppo neuvoa jo pelkästään näyttämälläkin. Ja kuinka virkistäviä sitten onkaan ne kahvitauot suomenkielisten työkaverien parissa, kun on pari tuntia kuunnellut ymmärtämättä mitään!
Pääosin teen iltapäivävuoroa (n. 12-19) mikä sopii paremmin kun täydellisesti mulle; aamusti saa nukkua pitkään ja illalla on vielä aikaa sekä energiaa tehdä jotain. Nukkumaanmenoa ei tarvi stressata, kun aamulla saa joka tapauksessa nukkua. Oon laittanu itselleni sen rajan etten esim.Pakoa kattelis klo 18 jälkeen, eli en siis harkan aikana lainkaan arkisin, mutta oon löytänyt vaikka mitä muuta mukavaa ajanvietettä. Lukenu paljon, pelaillu ja kiinnostunu erilaisista urheilulajeista. Korttelin päähän mun kämpältä avattiin tänään ryhmäliikuntasali joka lupaili mm.saunajoogaa ja pistinpä eilen jopa paikalliseen nyrkkeilyseuraan viestiä, josko lopulta pääsisin aloittamaan senkin. Jahka rahatilanne ehtii hieman tasoittua, aion ainakin uimahallikortin hankkia-sekin kun nykyään löytyy alta kilometrin päästä, niin ei voi matkaa pitää esteenä aktiiviharrastukselle!

8. helmikuuta 2015

Lazy Sunday

Aamuisin heti herättyäni tsekkaan yön tapahtumat facebookista ja pelailen. Jos on kiire, nousen heti napsauttamaan kahvinkeittimen päälle ja kahvin valuessa vaihdan vaatteet jne. ennen kuin juoksen kouluun/töihin.
Tiedän, että päivästä tulee hyvä, kun herään auringonpaisteeseen. Tosin kellon pitää olla järkevästi siinä vaiheessa eikä esim. viisi aamuyöllä!
Olen ylpeä siitä, että opintoni ovat loppusuoralla. Yli neljä vuotta oon pakertanu ammattitutkinnon kanssa ja kohta voin sanoa sen kannattaneen.
Syön eineksiä todella harvoin, kiitos allergioiden...
Jos kuuntelisin kuukauden Herra Ylppöä ja Ihmisiä, oppisin ehkä ajattelemaan toisin. Monissa kyseisen artistin biiseissä on piilomerkityksiä joita on kiva välillä pohdiskella-ja joista saisi vaikka kuinka monta mainioo postausta aikaan!
Ystäväni ovat kirjavaa sakkia-mutta omituisuuksistaan huolimatta kaikki rakkaita! ;)
Autiolle saarelle ottaisin mukaan pelikortit.
Paras porukka jatkoilla on muutama itselle tärkeä ihminen.
Skippaan jatkot lähes aina sillä kaipaan jo juhlien jälkeen unta. En koe useinkaan menettäväni mitään.
Menen sanattomaksi, jos joku sanattomasti kertoo välittävänsä. Hyvä esimerkki tästä on muutama vuosi sitten, kun iskä tatuoi mun nimikirjaimen käsivarteensa.
Haluaisin oppia kokeilemaan rohkeammin uusia juttuja.
En hyväksy alentamista/alistumista.
Harva uskoisi elämässäni olleen jakson jollon levitin alastonkuviani nettiin.
Valitsen facebookin profiilikuvakseni tuoreen ja asiallisen kuvan itsestäni. Päivitän profiilikuvan muutaman kuukauden välein.
Tykkään facebook-statuksista, jotka laittavat ajattelemaan tai joissa on tilannekomiikkaa.
Jos en saa unta, noudatan päiväkodista tuttua tapaa eli mikäli kahteen tuntiin ei uni tule, saan nousta ylös. Yleensä uni tulee, kun vaan jaksaa olla rauhassa.
Viimeksi innostuin eilen illalla, kun tajusin nukkuvani kirjaimellisesti parin (Yucca-)palmun alla. Mukavaa vaihtelua viime viikon hakaristilippuun...
Haaveilen lomamatkasta jonnekkin lämpimään Setämiehen kanssa.
Lempipäiväni on ehkä perjantai. Todennäköisimmin silloin näen kavereita ja vaikka en näkisikään, on edessä pari päivää vapaata.

Kysymykset poimittu Cosmosta 07/14.

2. helmikuuta 2015

Mukavien asioiden tammikuu

Joululoman loppupuolella, siis siinä loppiaisen tienoilla, muuttopakatessa vastaan tuli toissa syksyltä (?) tuttu voimavarakirja tehtävineen. Selaillessa silmiin osu tehtävä, jonka perusteella loin tavoitteen aluillaan olevalle vuodelle. Listasin lempiasioitani ja päivittäin ruksailin mitä kaikkea mukavaa tuli tehtyä. Useampi mukava asia päivässä näkyi hyväntuulisuutena, tyytyväisyytenä omaan elämään, mutta liika on liikaa tässäkin. Liian moni mukava asia samana päivänä kuluttaa vie enemmän kuin antaa voimia.

Tilastoituja päiviä oli yhteensä 29 ja luku kunkin puuhaan perässä kertoo päivien määrän joina ko.puhdetta suoritin.
Pelasin (Wordbase, C.S.I Hidden Crime, Farm Heroes Saga,...): 29
Pukeuduin mukaviin vaatteisiin: 28
Kuuntelin musiikkia: 28
Join kahvia, teetä tai alkoholia: 26
Söin hyvän aterian: 23
Puhuin puhelimessa: 22
Katselin ihmisiä: 21
Tapasin ystävän/ystäviä: 20
Söin kasviksia: 19
Ulkoilin (väh.15min): 18
Luin kirjaa: 15
Olin aidosti kiinnostunut läheisteni/läheisen kuulumisista: 14
Tein palapeliä: 14
Nukuin yli 8h yöunet: 13
Neuvoin jotakuta: 13
Opin uuden asian: 12
Päivitin blogia: 6
Katsoin elokuvan: 5
Kävin kirpputorilla: 2
Askartelin/tein käsitöitä: 2
Saunoin: 1

Helmikuulle on oma, hieman erilaisempi lista. Saapi kuun vaihduttua taas nähdä miten hyvän mielen asiat on toteutunu.