20. joulukuuta 2011

20.12.2011

Tein nyt sellasen  päätöksen ettei läppäri lähe huomenna mun mukaan joululomalle. Keskityn koko joululoman siis jouluun ja läheisiini. Tämä siis jää vuoden viimeiseks postaukseks tänä vuonna.
Kiitos kaikille lukijoille, tavataan taas vuoden vaihteen jälkeen.
Oikein hyvää joulua ja mukavaa uutta vuotta kaikille! < 3

Vuosi 2011

Tää vuosi lähenee loppuaan joten on hyvä kertailla vuoden tapahtumia. Itekin yllätyin kaiken tekemisen määrästä kun näitä kalenterista ylös bongailin.

Tammikuu:
Tammikuiseen tapaan koulu jatku tänäkin vuonna siinä loppiaisen nurkilla, Ammattistartillahan mä viime vuonna ahersin. Ja niin kun Startin opetussuunnitelmaankin kai kuuluu, oli luvassa työharjoittelua ja pääsin kuin pääsinkin Forssan seurakunnalle katsomaan millainen meno on lasten päiväkerhoissa.

Helmikuu:
Oon koko ikäni unelmoinu Wanhojen tanssimisesta ja vaikka lukion lopettaminen 2010 oli täysin mun oma päätös, en voi kiistää ettenkö olis kokenu mustasukkasuutta, kun helmikuussa kävin kattomassa parhaan kaverin tansseja. Lisäks käytin koko talvilomani vuoden ekalla riparilla minkä takia lomailu jäi haaveeks (mutt tilin saldo tuli hetkellisesti näyttämään 75e paremmalta).

Maaliskuu:
Riparin lopuks tuli tieto, ett Forssan srk:lla on vähän työntekijä pula, joten leirin jälkeen tuli mukavasti kevään muutkin työharjottelut kuitattua jo tutuksi käyneessä ympäristössä. Kouluun palattua alkokin pitkään jatkanu tappelu seuraavasta työharjoittelusta Englannissa, mutta loppukuusta pääsin kyllä astumaan elämäni ensimmäisen kerran lentokoneeseen-ja matkustamaan ilman sukulaisia.

Huhtikuu:
Huhtikuun alusta tosiaan parisen viikko kului vieraalla maalla tallustaessa. Kotiin palattua odottikin kovasti harjoitellun pääsiäisnäytelmän esitykset ja onnistuin (ainakin suurimmalta osalta) pääseen eroon esiintymispelostani :) Tulipahan sitä myös Sirkus Finlandiassakin käytyä n. 10 vuoden tauon jälkeen. 
Some love one. Some love two. I love one and that is you.

Toukokuu: 
Toukokuussa mun sydän koki ehkä elämänsä kovimman kolauksen, kun löysin rakkaan Aatu-gerbiilini kuolleena =( Mun pieni kultapoika ei ehtiny täyttää ees kahta vuotta... Samoihin aikoihin Suomi voitti MM-kultaa enkä oikein tienny itkeekö vai nauraako. Pitkästä aikaa mä pääsin kummitädilleni yökylään ja nautin suunnattomasti, kun sain siellä haravoida sydämeni kyllyydestä. Ehin olla viikon taas töissäkin Forssassa-minkä aikana sain Miskalle kaveriks pari pienen pientä ja aivan ylisöpöä tyttögerbua < 3


Kesäkuu:
Kesäkuun alussa koulut loppu tuttuun tapaan (sain elämäni ensimmäisen STIPENDIN!), muistin ensimmäistä kertaa käydä Kesäloma Expressissä ja innostuin jopa koripallon pelaamisesta. Jotta elämä ei kävis tylsäks saati lomailusta ehtis nauttia, hoidin äitin seurana mun veljenlapsia ennen kahta riparia. 

Heinäkuu: 
Toinen noista ripareista loppukin vasta heinäkuun puolella. Jälkimmäisellä leirillä sairastin ilmeisesti kurkunpään tulehduksen, mikäpä sen mukavampaa kun yrittää pitää porukkaa kurissa ilman ääntä. Ihan niin mahtava auktoriteetti mulle sentään oo :P Jälkimmäiseltä leiriltä kotiuduttua kävin mitä parhaimmassa seurassa (myöskin elämäni ensimmäisen kerran) Linnanmäellä ja sain yheks viikonlopuks dogsitterkeikankin pitkästä aikaa.
Miten mä voin tulla sun elämääs, kun et päästä lähellekään...

Elokuu: 
Kesäloman loppuun vielä vuoden viimenen ripari ennen, kun alko opiskelut Lahdessa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaks. Kolmessa vuodessa olis tarkotus saada lopultakin joku ammatti, kattoo sit vasta tulevaisuutta uudestaan. Heräsin tohon asunnon hakemiseen vähän myöhässä joten muutin koulun alkaessa erääseen vaatehuoneeseen alivuokralaiseks... Hoidin heinäkuussa tutuksi käyneitä koiria vielä toisenkin viikonlopun ja yllätyin, kun yheksi yöksi tuli kutsu veljenlapsia hoitamaan. Mikä kunnia :P Bilettämiseltäkään ei voinu välttyä, kun 18 vuotta kilahti (lopultakin) mittariin ;)


Syyskuu:
Koska asunnosta ei edelleenkään ollut tietoa ja totesin gerbujeni kärsivän iskän hoidossa, tein raskaan päätöksen luopua pikkuisista. Nyt niillä on (toivon mukaan) paremmat oltavat kaverillani... Pääsin vielä toisenkin kerran vahtimaan veljenlapsia Turenkiin ja HML:n isoskoulutuskausi päätettiin tuttuun tapaan leireilemällä viikonloppu. Oon siellä siis apuohjaajana, kertoilemassa omia kokemuksia isosuralta :)

Lokakuu: 
Muutin kuukauden alussa virallisesti omilleni, löytäessäni aivan ihanan ullakkohuoneiston. Ilmottauduin autokouluunkin ennen kun kaikki iskän säästämät rahat menee johonkin vähemmän tärkeeseen. Syysloma kulu oikeestaan lepäillessä, tukka lyhenty ja sai vähän uutta väriä siinä sivussa. Juhlimisen tunnelmaankin päästiin kun yks serkuista täytti 30vee. 

Marraskuu: 
Lähdin viimeinkin toteuttaan yhtä unelmistani, nimittäin osallistuin MLL:n lastenhoitokurssille. Isoskoulutuskausi alko mun osalta myöskin Forssassa, iskoleiriltä tehtiin tuttuun tapaan retki Maata Näkyvissä tapahtumaan Turkuun. Siellä näin yhen HML:n nuorisotyöntekijöistä ja aika kulu mukavasti kuulumisia vaihtaessa. Kummitytön, mun pikku enkelin, täyttäessä 2 vuotta ei voinut olla kuin ihmettelemättä miten nopeesti aika on taas menny... Vastahan mä olin tytön ristiäisissä :o

Joulukuu: 
Kuun vaihteessa jännitin ajokortin saamista, inssi ei menny ekalla läpi, mutt tokalla yrittämällä onnisti :D Forssan srk:n järjestämälle joululeirille osallistuttua jouluinen fiilis alkoikin mukavasti puskea pintaan ja omaan kämppään ilmesty koriste, jos toinenkin sopivin väliajoin. Taas tuli "pikkasen" juhlittua, kaveri järkkäs uskomattomat tuparit tossa viime viikonloppuna. Muutama päivä olis vielä odottelua jouluun (=lahjoihin) eikä sitä ikinä tiiä mitä tekemistä uudeks vuodeks tulee keksittyä :)


Vuoden aikana...
...luin 34 kirjaa
...katsoin 44 elokuvaa
...kävin elokuvissa 6 kertaa
...ja kiinnostuin teatterista 4 kertaa.

18. joulukuuta 2011

18.12.2011

Eilen illalla tuli lähdettyä kaverin tupareihin vaikka alkuun jännittikin, kun en muista vieraista tuntenu yhtäkään etukäteen enkä muutenkaan ikinä aiemmin ollu käyny tupareissa. Tietenkin olin unohtanu ostaa omia juomia, mutt heti löyty kaveri joka piti huolen, ett mulla oli aina jonkin sortin drinkki hyppysissä. Kenenkään on turha kysyä mitä kaikkee tuli juotua... Illan aikana tuli nähtyä Mario jalkapalloo, lukuisia Singstar-vetoja ennen, kun oma uskallus (=humalatila) oli tarpeeks korkeella tarttuakseni itekin mikkiin ja päästyä jonkin sortin juomapelin makuun. Lahden yöelämäänkin pääsin tutustuun :D
-Pidä tota ja voit juodakin mutt älä kaikkee 
-Ok, jätän sulle jääpalat
Kierrettiin koko suurehko baari jossain vaiheessa porukalla ja onnistuin tyylikkäästi kompastuun kynnykseen mistä sain muistoksi himmeet mustelmat kumpaankin polveen-en tosin läheskään niin hienon violetteja mitkä illan emännän jalkoja tällä hetkellä koristaa. Baarissa olon aikana mun syliin tupsahti varsin mukavan oloinen miekkonen meidän seurueesta-jonka kaa tuli vielä neljän jälkeen tuparikohteeseen palattua vielä hoilattua Singstariakin. Lauleskelun ohessa tuli vedettyä vähän mäkkärimättöö enkä mä tietenkään muistanu ett mun vatsa ei tykkää siitä. Huonompi olo mulle tuli roskaruuasta, kun veressä virtaavista prosenteista. Vaan eipä mahakipukaan siinä vaiheessa enään kauheesti haitannu, kun pääsi lopultakin kuuden aikaan nukkuun ja tämä Eräs veti kainaloonsa :) En tunnu ees löytävän oikeita sanoja kuvaamaan kuinka onnellinen mä sillä hetkellä olin....Nukuin yllättävän hyvin satunnaisista häiriöistä (kuten kissan oksentamisesta) huolimatta. Kakskyt yli yks tais kello lopultakin olla, kun porukka alko heräillä enemmän tai vähemmän krapulaisena. Ite kuuluin jälkimmäiseen joukkoon mitä kovasti ihmettelen itekin. Ja parempi näin; nyt kekkereistä jäi hyvä loppumakukin enkä pane ollenkaan pahakseni, jos joskus toistekin tulee kutsu illanviettoon about samojen tyyppien kaa :)

12. joulukuuta 2011

12.12.2011

Kirjotin jo eilen illalla viikonlopun fiiliksistä, mutt netin tiltatessa kirjotuskin poistu enkä sit enään jaksanu kirjottaa kaikkee uudestaan. Sunnuntaiseen tapaan yleisfiiliskin oli sen verran matalalla, ett ehkä tänään kirjotettuna asioihin tulee enemmän valoisuutta-tai jotain.
Iskä jutteli perjantaina, jos se ostais keväällä uuden auton ja antais mulle ton nykysen enkä mä tietenkään kehdannu sanoo ei kiitos. Mä en vaan tarvi autoo mihinkään; kouluun/kaupungille/rautatieasemalle on matkaa n. 2km ja lähikauppaan n. 500-600m. Työmatka nyt on pidempi, mutt yhen arki-illan takia viikon seittemästä päivästä ei kannata autoo pitää. On se kumminkin sen verran rahanreikä-muutenkin opiskelijabudjetilla ei pääse herroiks elään. 
Olin viikonloppuna myös yhen yön joululeirillä. Olin oottanu, ett nään parhaan kaverini ja päästään juoruun pitkästä aikaa, mutt eipähän tullu tilaisuutta. Enkä tiiä miks, taidan tulla vanhaks tai jotain, mutt väsähdin taas ihan kesken illan. Tarvii tarkkaa harkita haenko ees ens vuonna enään isoseks, kun saan nykyään mennä viimeistään kaheltatoista sänkyyn, jos en haluu nukahtaa pystyyn. Muutamaan otteeseen mietin tunnenko ees bestistä kunnolla...
Tänään aattelin viettää koti-illan; pakkailla joululahjoja, kirjotella joulukortteja, siivoilla ja vaan levätä viikonlopun jäljiltä. Joihinkin ihmissuhteisiinkin vois antaa oman panoksensa, ei oo mitenkään viihtyisää jos välit tiettyjen ihmisten kanssa viilenee.
Miska gerbiilini parisen joulua sitten. Voi olla ett oon julkassa kuvan ennenkin,mutt tässä vaan on sitä jotain... :)
Ja jos joku ei oo vielä heränny ajatukseen niin jouluaatto on ens viikolla! :)

7. joulukuuta 2011

7.12.2011

Päivän postauksen aika :) Olin suunnitellu, ett väkerrän illan nättiä videon viime joulun valokuvista ja laulan taustalle rakastamani Joulumaa-biisin, mutt matkaan tuli tunnetusti mutkia. Youtubesta ei löytyny Joulumaasta laulutonta versioo eikä joulukuviakaan löytyny montaa koneelta. Minne lie yli 100 kuvaa hävinny... Onneks hätä ei oo tämän näköinen, löysin veikeän muiston yläasteajoilta:

6. joulukuuta 2011

Viikonloppuni

Kuvat puhukoon puolestaan, kertokoon tarinaani viikonlopusta...
Pajunkissoja joulukuussa? :o
"You are very hot, grrr..."
*pus*

5. joulukuuta 2011

5.12.2011



Välillä alan miettiin minne kiitollisuus kadonnu ja tänään on yks sellanen päivä. Mulla on aina ongelmia keksiä äipälle mitään lahjoja, se rakastaa kaikkii koriste-esineitä mutt ei haluu mitään krääsää. Koska äippä kattelee talvella paljon esim.mäkihyppyä ja kannustaa välillä niin ett koko kämppä raikuu, keksin mielestäni mahtavan idean:ostan hänelle synttärilahjaks liput Salpausselän kisoihin. Koska lippuja ei viel lokakuussa ollu myynnissä, tein kauniin kortin missä kerroin myöhemmin tulevasta lahjasta. Tänä aamuna sit aattelin tilata lopultakin ne liput ja asiaa vielä varmistellessa, äiti ilmotti ettei haluukaan sinne. Kuulemma liikaa ihmisiä, ei nää mitään ja on kylmä ilma. Mistä hemmetistä se tietää kuinka kylmä maaliskuussa on! Ei tietenkään väkisin, säästypähän mullakin melkein 60e. Sen verran kumminkin tuohduin, ett tokasin äitillekin ett jotain muuta synttärilahjaa on enään turha oottaa. Pukinkontissa äitiä oottaa ite tehty ruusutaulu "Elämä ei ole aina mustavalkoista-De la vie pas toujours en noir et blanc" lausahduksella, mutta mahtaakohan edes itsetehty lahja aattona kelvata...
Vaikka tollanen kommentti onnistukin pilaan mun päivästä puolet, en malttais oottaa iltaan. Sitä hetkee kun nään täällä blogissakin lähiaikoina moneen kertaan mainitun Ystävän... :)

4. joulukuuta 2011

4.12.2011

Mulle jää aika helposti joistakin tilanteista joku biisi mieleen, muodostuu sellasia muistobiisejä mitkä herättää erilaisia tunteita. Aina kun joku se tietty biisi alkaa soimaan radiosta, mun mieleen tulee siinä silmän räpäyksessä se tietty hetki menneestä. Alla luetellut kappaleen on vaan poimintoja...

"Suuttumaan 
et sä mua saa,
suuttumaan 
et saa mua milloinkaan..."
Janne Hurme:Suuttumaan-ehdottomasti mun ja mun nuoremman isosiskon biisi :D Sisko tiesi varsin hyvin pienempänä millä mut sai suuttumaan, mutt aina sitä oli pakko härnätä laulamalla tätä. Varsinkin niillä älyttömän pitkiltä tuntuvilla mummola-reissuilla (matkaa mummolaan oli sillon joku 15km :P).

"Sinä lähdit pois,
minä katselin parvekkeelta 
loittonevaa selkääsi,
kiersit vesilammikot..."
Ultra Bran Sinä lähdit pois biisi ei yllättäen liity minkään suhteen loppumiseen-tavallaan... Kyseinen biisi herättää haikean muiston ala-aste ajoista, siitä kun tytöt ja pojat pysty oleen kavereita kenenkään kuvittelematta mitään enempää. Olin hakemassa yhtä luokkalaistani poikaa ulos leikkiin ja siinä kun venasin rappukäytävässä, kuulin sisältä ton biisin ja jotenkin se vaan jäi mieleen. Ehkä senkin takia, kun se oli ainoo kerta kun uskalsin hakee ko.poikaa ulos.

"Hei mummo,
mitä kuuluu sinne teille,
me lomalla taas tullan pohjoiseen,..."
Suvi Teräsniskan Mummo-biisi on yks koskettavimmista biiseistä mitä tiiän. Eikä vaan sen takii ett se tuo mieleen yhen mun parhaista kavereista. Yhteen aikaan yökyläilin tosi tiiviistä hänen luonaan ja saatettiin lähtee yhtäkkiä ihan päämäärättömästi ajeleen. Eräskin kerta kun oltiin tulossa jos takasin päin, oli aika pimeetä jo, just tällästa lumetonta talviaikaa kun toi biisi tuli radiosta. Kaveri käänsi vähän lisää volumee ja siinä me sit ajeltiin kolmisen minuuttia ihan hiljaa. Mä kuuntelin biisin sanoja ja nielin kyyneliä, kaveri tais keskittyä ajamiseen.

"Olla onnellinen saan hetken sen,
kun kuulla sun äänesi saan.
Silloin silmäni sulkea tahdon
ja kulkea jaksan mun polkua vaan..."
Yön Parrasvalot biisi muistuttaa mua suhteesta Juden kaa. Ekaa kertaa olin rakastunu ja nautin jo pelkän suhteen salailunkin takia siitä vähäisestä ajasta minkä me ehittiin jakaa. Oltiin tuon Mummo-biisin ihmisen kodissa tämän ollessa töissä, kuunneltiin musaa ja katteltiin telkkaa. Jätkä söi nälkäänsä suklaakonvehteja, kun mä ne muka takavarikoin (vedoten jääkaapissa olevaan kunnon ruokaan) niin sain kerjättyä itelleni kutitushyökkäyksen-ja meinasin pudota sohvalta :D

"Kaksi maailman kauneinta, 
 kaksi maailman herkintä
Kaksi maailman pienintä 

ja tärkeintä sydäntä..."
Jipun Kaksi kauneinta muistuttaa pienestä kaveriporukasta lukioajoilta-ja etenkin porukan toisesta tytöstä. Välillä oltiin niin hyvää pataa, sillonkin kun juostiin Euromarketin käytävillä hoilaamassa tätä biisiä, mutt välillä ystävyyteen tuli syviä railoja. Tällä hetkellä railo on niin syvä, ett tuskin koskaan arpeutuu.

"Oot aamulla poissa, 
illalla kuppiloissa.
Sieltä löydät sä onnen 
tai menetät sen..."
Tää biisi (Protoni: Petollinen) muistuttaa mua yhestä poitsusta kenen kaa oli pientä sutinaa jossain vaiheessa. Suhdetta ei kumminkaan ikinä rakentunu kun jätkä oli just täyttäny 18 ja oleili vaan baareissa minne mä en sillon viel päässy. Toisten on vaan kauheen vaikee ymmärtää ett jos on sovittu tapaaminen, sinne tullaan ettei tarvi soitella perään-ja selitykseks ei kelpaa just tilattu olut.

"Toni viikinki halme,
tahdon kuulla ne irtoperkeleet.
Toni viikinki halme,
mömmöt kurkkuun ja piikki perseeseen..."
Viime lukukaudesta Ammattistartilla muistuttaa paljon sillon luukutettu Matin Keho-biisi. Aina kun ope lähti luokasta niin eikö meillä ollu jamit pystyssä, välillä musaa tuli kaheltakin koneelta ja mankasta yhtäaikaa xD Erityisesti luokallani olleet kaksoset jäi tän biisin myötä mieleen, siskokset kun jatkuvasti tappeli millon mistäkin mutta kun oli aika kuunnella musaa, johan löyty rauha ja yhteiset musiikkivalinnat.

"Joko perustetaan hamppukaupunki,
missä talot on hamppua tietenki,
josko perustetaan kauniimpi kaupunki,
ku turku tampere tai helsinki..."
Toinen viime lukukaudesta muistuttava biisi on Kapteeni Ä-änen Hamppukaupunki biisi. Kuten oon jo aiemmissa teksteissä kertonu, meille muodostu aika tiivis kaveriporukka mikä sai opelta nimityksen Volvojengi. Pitkästä aikaa tunsin kuuluvani johonkin, koin oloni hyväksytyks :) Löysin uusia puolia musamakuuni kun vajaa vuosi popitettiin jatkuvasti Jukka Poikaa, Raappanaa, Junoo yms.

"Yhtenä iltana vannoisi rakkauttaan.
Yhtenä iltana maailma ois kohdallaan.
Yhtenä iltana aikuiset lapsia ois..."
Alkuperäsesti Hectorin, mutt Saran Roskisprinssissä esittämä Yhtenä iltana muistuttaa mua ehkä petollisestakin kesäromanssista. Taas kerran tuli lähdettyä suhteeseen väärältä pohjalta, uskoteltua itelle ett kyll tää tästä viel (joskus) ja lopulta oli todettava ettei suhde toiminu pitkän välimatkan takii. Mä en yksinkertaisesti jaksa, jos nään kumppania kerran kolmessa viikossa tunnin ajan. Toiset siihen pystyy, niille se sopii, mutt mulle ei.

"Hei Dodo-sorsa, 
olet kadonnut keskellä yötä,
räpylöittesi läpse vaimeni lähtösi myötä.
Hei Dodo-sorsa, 
jäi karttasi yöpöydän alle, 
sinun pelkään eksyvän yksin maailmalle...."
Robotti Vipusen Dodo-sorsa  on yks niistä biiseistä mikä soi lukukauden alkaessa aika paljonkin meiän luokan keskuudessa. Ihanimpia hetkiä oli kun chillattiin lähes koko luokka sisällä ja muutama meiän luokan likka alko laulaan mukana kun tää laitettiin soimaan Youtubesta. Uskomattoman hyvä lastenlaulu :)

2. joulukuuta 2011

2.12.2011

Pimeimmänkin myrskyn jälkeen paistaa aurinko-niinhän sitä sanotaan ja kyllähän se paikkansa pitää. Kuten eilisestä postauksesta on luettavissa, eilinen ei ollu mun elämän parhaimpia päiviä mutt tänään on fiilis ihan toinen. Aamulla en ois jaksanu millään nousta, olin nukkunu vaan jotain 6h kun yritin saada illalla viel joulukortit valmiiks, mutt nousin kumminkin ja pitkästä aikaa kävelin kouluun. Välillä tuntuu tosi ankeelta kävellä aamulla kouluun, kun on ihan pimeetä, mutt tänä aamuna jaksoin nauttia katulamppujen luomasta kelpeästä valosta. Meillä oli Työprosessin tentti minkä takii yritin siirtää inssini ens viikolle, mutt ei se sit oikein onnistunu-oisin joutunu maksaan siirrosta 30e. Kävin sit osallistumassa ryhmätenttiin, autoin voitavani ja lähin ajotunnille/inssiin sillä asenteelle, ett hyvä jos kortti tulis kun ei oo rahaa enään maksaa lisää opetusta-enkä sillä päättäväisellä, itsevarmalla asenteella millä olis pitäny olla ajossa. Opekin oli se josta vähiten pidän, tuntuu ettei se ihminen osaa sanoo kehua tai kiitosta kellekään mistään. Inssi oli yllättävän lyhyt, olin muutaman pienen virheen takii ihan varma ettei korttia tälläkään kertaa irronnu ja hyvä etten alkanu suorastaan itkeen kun valvoja kätteli kortin saamisen kunniaks. :D 
Nyt edessä on pitkä viikonloppu, seuraavan kerran kouluun tarvii raahautua vasta keskiviikkona. Tiedossa on laatuaikaa iskän kaa, synttärikakkua, lapsenhoitamista, leffailua, matkustelua, roskaruokaa, ...ja ehkä mahdollisesti rakkauttakin ;)

"On tänään onnenpäivä 
ei murheesta häivää, 
on tänään onnenpäivä. 
Ja onnellinen oon.
En iloisempi koskaan. 
En koskaan, 
en koskaan. 
En iloisempi koskaan 
kuin tänään olla voin."
Alfred J.Kwak tunnari

1. joulukuuta 2011

1.12.2011 part 2

Tänään ei oo mun päivä. Yleensä jaksan olla positiivinen, ettii asioista ne valoisat puolet, mutt tänään... Ensinnäkin oisin saanu aamulla nukkua ties kuinka pitkään, kun koulu alko vasta 12.30. Enköhän mä heränny jo ysin aikaan ja tajusin niskani niin kipeeks ettei päätä oo oikein koko päivänä käännetty mihkään suuntaan. Jumituin koneelle ja kouluun lähdön lähestyessä totesin etten syö mitään aamupalaa, meen kouluun sen verran aiemmin, ett ehin käydä rauhassa syömässä lounaan. Ovesta ulos lähdettyä totesin, ett on ihan hemmetin liukasta ja meinasinkin rynästä jonkun 5 kertaa ennen kun ehin koululle asti. Ruokana oli jotain lapinukonkeittoo ja koska mä en syö mitään minkä alkuperästä en tiiä, siinä meni se lounas.
Hetken menikin tunnilla hyvin, kunnes lähin ajotunnille. Eilen ei menny inssi läpi joten jouduin ottaan muutaman lisätunnin ja yrittää uudestaan. Ajotunti meni muuten ihan jees, mitä nyt kerran meinasin olla tunnelin seinässä-ja ope kommentoi ihanasti, ett ajokokeesta olis tullu sillä perusteella hylätty. Tosi rohkasevaa. Ja ajotunnin takii mulla jäi lauluharkat välistä-mitkä olis ollu ihan kivat kun illalla lauleskeltiin DILAn opettajille, ei oikein laulu luistanu. Sit aamulla koneella ollessa tajusin ettei mulla oo varaa maksaa huomista uusintainssiä ja soitin paniikissa äitille joka lupas laittaa rahaa tilille. Ja laittokin niin, hetken olin jo tyytyväinen elämääni kunnes muistin 50e:n nosto- /maksurajan... Milläs sitten maksat 55e:n inssin, kun raja on 50e. Et millään.
Päivä oli menny jo sen verran penkin alle, ett ei ois kiinnostanu lähtee käymään patarissa,moikkaamassa entistä vuokraemäntää ja tän lapsii. Aattelin kumminkin ett Tintti on hyvä piristään mua eikä siel tarvi olla kauaa jos rupee väsyttään. Noh,arvatkaapa ihan huviksenne oliko Tintti ees kotona koko sen reilun parin tunnin aikana minkä siel istuin. Ei. Kaiken tän lisäks mulla on kaikista kolmesta liittymästä saldo loppu niin en voi soittaa kellekään ja purkaa pahaa oloo.

29. marraskuuta 2011

29.11.2011

Yks erikoisimmista asioista itessäni mihin oon nyt lähiaikoina kiinnittäny huomioo, on se kuinka kovasti haluisin viettää yön jonkun kanssa. Enkä nyt todellakaan tarkota mitään seksijuttuja. Mä koen olevani eniten oma itteni illalla just ennen nukkumaan menoo ja aamulla herätessä ja haluisin mahd.kumppaninkin näkevän nää hetket heti alusta asti ettei esim.puolen vuoden seurustelun jälkeen tuu yllätyksiä:
Ai,miten niin telkkarin valo häiritsee sua?
Miks aamulla pitää köllötellä?
Iltasin muutenkin ois aikaa sille toiselle, aikaa keskustella, tutustua ja aamullakin ois kivempi herätä jonkun vierestä. Kaipaan läheisyyttä, yhteisiä rutiineja ja sitä kun joku on oikeesti kiinnostunu mun tekemisistä, jonkun jonka seurassa vois olla täysin oma ittensä.

Jollain tasolla mä koen olevani suhderiippuvainen. Onhan se kiva seurustella, vaihtaa kaveria muutaman viikon jälkeen kun löytyy liikaa "vikoja", mutt oon saanu kantapään kautta kokee kuinka nopeesti sillä saa maineensa pilattua. Oon siis pystyny aina opiskelujen takia kaupunkia vaihtaessa huokasemaan helpotuksesta; uudessa kaupungissa kukaan ei tiiä mun taustoja ja oon voinu alottaa aina puhtaalta pöydältä. Toisaalta ei oo enään juuri ketään kelle vois kertoo henk.koht juttuja-ja nekin kenelle voi, juttu on aloitettava mahdollisesti vuosien takaa jotta kaveri ymmärtäis.

Tässä vaiheessa elämääni oon päättäny ettei mitään sekoiluja tuu enään. Alan suhteeseen vasta, kun oon täysin varma asiasta. Jokainen tietty määrittelee ite, mikä tekee suhteen, mutt mä voin ihan hyvin viettää öitä yhdessä ilman sen kummempaa seurustelua. Ja toisaalta, jos en pysty edes yökyläilyn vertaa luottamaan vastapuoleen, suhteestakaan tuskin tulis kannattava.

28. marraskuuta 2011

28.11.2011

On se jännä juttu.
Nimittäin seksuaalisuus.
Mutt on kasvatettu uskomaan,
ett hyi hyi homous on sairaus.
Voi sitä yläasteaikaa,
kun nenän eteen iskettii terveystiedon kirja
missä sanottiin olevan ihmisiä moneen eri junaan.
Eikä mun vaunu ollukaan se mihin olin aina luullu kuuluvani.

Siitä sitten riittikin ajateltavaa pitkäks aikaa,
jopa useammaks vuodeks.
Vähitellen kumminkin alan tottuun ajatukseen bi-seksuaalisuudestani,
siihen ettei kukaan hylkää mua vaikka tykkäänkin välillä tytöistä.

Matkassa on kumminkin vielä yks raskas kivi.
Miten kertoa sille ihanalle, tärkeälle kasvattajalla,
etten oo sairas vaikka oma itteni...

26. marraskuuta 2011

26.11.2011

Tää viikko olikin taas yhtä hulinaa vaikka mitään erikoista ei ees tapahtunu. Autokoulu on loppu suoralla; torstaina läpäsin teoriakokeen, maanantaina on viel ajotunti ja keskiviikkona jännätään miten inssin käy. Teorian läpäsemisen jälkeen oon ollu ihmeellisen onnellinen-tiedä mihkä sfääreihin mä sit nousen kun inssikin menee läpi... Kouluhommia on jääny jonkun verran rästiin, mutt nyt on viikonloppu aikaa tehä niitä siivoilun ohella. En oikeestaan ees ymmärrä kuinka yksin elävä opiskelija saa näin paljon esim. pyykkiä aikaan. No, pesemällähän niistä selviää :) Lisäks tossa tunnin päästä lähen seikkaileen busseilla perheharjoitteluun (mikä tarvii suorittaa ett saan MLL:n lastenhoitokurssilta todistuksen). Saas nähä minne taas saan itteni eksyyn, noi bussireitit ei oo mulle vieläkään kauheen selkeitä. Onneks yks kaveri lupas varmistella, ett pääsen perille soittamalla jossain vaiheessa. Siitä kaverista puheen ollen... En oo ihan varma,mutt musta tuntuu ett se on kiinnostunu musta... =)

21. marraskuuta 2011

21.11.2011 part 2

Päätin pitkästä aikaa (lue:ensimmäisen kerran) kuvata viikonloppuni. Tiedossa oli bussimatkustelua, ruokaa, patjalla nukkumista Klemelän (leirikeskuksen) lattialla, eväitä, vähän lisää matkustelua, vähän lisää ruokaa, uusia tuttuja, haleja mutta ennen kaikkea Turussa järjestetyt Maata Näkyvissä festarit. Ensimmäinen kuvausongelma tuli Hämeenlinnasta lähtiessä:
Vaikka kello ei ollu kun viis,oli niin pirskatin pimeetä etten saanu kuvia onnistuun (liikkuvasta bussista on myös hieman hankala ottaa niitä kuvia...). Leirille saavuttua sitten en nähnyt missään mitään kuvaamisen arvoista, kyllähän nyt jokainen tietää että leireillä on ihmisiä ja ruokaa yms. Iltaohjelmassa ajttelin napata muutaman kuvan, mutt sekin sit jäi kun ois tarvinnu kaikilta kysyä lupa-samoin bussimatka kuvat jäi julkasulupien takia ottamatta. Ja kuinka ollakaan, mun tuurilla, festareille päästessä ja show´n alkaessa, kamera alko vilkuttaan akun tyhjenemistä -.- Siispä jouduin tarkasti miettimään missä välissä otan ne muutamat kuvan mitkä pystyn ennen akun loppumista...
"Pari" ihmistä paikalla. Mitä, 10 000?
Oltiin forssan porukalla vaan lauantain iltakonsertissa enkä oikein innostunu mistään muusta kun Axl Smithistä (mikä ei kyllä mun mielestä liittyny teemaan mitenkään...). En sano etteikö illan pääesiintyjä Skillet ois ollu hyvä, mutt mä vaan tykkään enemmän HB/The Rain/No Man´s Band-tyylisistä bändeistä. Ehkä ens vuonna sit on mullekin jotain :)

21.11.2011

Onko mitään kauniimpaa kuin hiljalleen maahan leijuva ensilumi? Ihmeellinen maanantai, kun hymyilyttää koko ajan :)
"Sataa lunta hiljalleen,
on valkoinen jo maa
Tyttö kulkee mietteineen
Ja häntä paleltaa
Lämpimikseen lumeen hän
tekee enkelin
Se poistaa huolet ikävän
Siks tekee toisenkin

 
Lumienkeleitä, lumienkeleitä
Hiljaa kristallihelmat helisee
Tuli niitä kun hyväilee
Lumienkeleitä, lumienkeleitä
Ympärillä on tuhat kynttilää
Niitä enkelit sytyttää


Seisomaan niin moni jää
Ja kiireet mennä saa
Katsoo tytön näytelmää,
se kaikki lumoaa
Jokainen nyt heistä kai
lapsen sisältään
Jos tuokioksi löytää sai
Sen silmistänsä nään"
Juulia-Lumienkeleitä

17. marraskuuta 2011

17.11.2011

"Heii... On niin helppoo olla onnellinen
Heii... Ja tyytyy siihen mitä on
Heii... On niin helppoo elää nyt ja tässä
Heii... Ja tyytyy siihen mitä on"

Olavi Uusivirta: On niin helppoo olla onnellinen

Heti aamulla herätessä mulla oli hyvä fiilis, tunne siitä ett tää päivä vielä onnistuu. On huomattavasti helpompi herätä kymmeneks kun kaheksaks kouluun, ei ollu enään niin pimeetäkään kun lähti ovesta ulos. Mulla oli aamupäivällä puoltoista tuntia koulua (taksvärkkipäivän suunnittelua) ja ruokailussa oli kerrankin hyvää salaattia perunamuusin ja leivän kaveriks. Ruuan jälkeen lääkäristä tuli ainoo päivän pettymys, mun epäihmismäisesti muljuvaa olkapäätä ei vaivaa mikään muu kun yliliikkuvuus. Sain viikon särkylääke kuurin (vaikka särky on satunnaista :o) ja kuurin jälkeen uudestaan terkan juttusille, jos ei olo oo helpottanu. Koska opelta oli lupa olla pois tunnilta, päätin ett voin käydä asioillakin sit samalla ja mennä vasta atk:n tenttiin. Pikasesti siis hakeen lompakko kotoo, kirjastosta hakeen varaukset ja sieltä postiin noutaan jouluvaloja. Kirjastolta postiin kävellessä tajusin, ett mun pienet tyttövauvat (syyskuussa myydyt tyttögerbiilit) täyttää lähiaikoina puoli vuotta. Voi pieniä... Postista tulikin sit kiire takasin kouluun...
Tietotekniikan koe oli ihan iisi (PowerPointin perusteita) ja sain tehtyä koko jutun jossain kymmenessä minuutissa. Ei kun jatkaan asioiden hoitoo, apteekista hakeen lääkärin määräämät lääkkeet ja kauppaan. Kaupasta vähän evästä matkaan ja koululle kattoon Aaro Arka Orava-näytöstä. Ihan suoraan sanottuna en ois uskonu "amatöörien" tekevän noin laadukasta näytelmää. Reilun tunnin aikana, mitä näytös siis kesti, mulla valu muutaman kerran kyyneleet ilman mitään oikeeta syytä eikä mun tapauksessa niiltä naurun purskauksiltakaan säästytty. Sen jälkeen kun mielialat on heitelly erittäin rajusti vuoristo rataa tunnin ajan, on yllättävän...levollinen olo. Seesteinen. Rauhallinen. Tyhjentyny. 
Kinuskikakkukahvien jälkeen tulinkin sit kotiin rauhottuun, sytyttelin kynttilöitä ja alottelen vähitellen viikonlopun viettämistä :P Tiedossa olis shoppailua, bussissa istumista, valokuvaamista ja ennen kaikkea Turussa odottavat Maata Näkyvissä festarit.

15. marraskuuta 2011

15.11.2011

Tylsän atk-tunnin kunniaks aloin lukeen facebookista vanhoja muistiinpanojani ja sieltä löyty vaikka mitä ihanaa-ja vähemmänkin ihanaa. Poimintona otan tähän 2009 syksynä täyttämäni kyselyn edellisestä kesästä-ja alle vertailun vuoks samainen kysely täytettynä nyt menneestä kesästä.

Kesällä 2009 olen...
[x] saanut uuden kaverin

[ ] suudellut
[x] syönyt grillimakkaraa
[ ] uinut meressä
[ ] uinut joessa
[ ] kalastanut
[ x] kirjoittanut postikortin
[ ] ollut lentokoneessa

[ ] käynyt lääkärissä
[ ] sairastanut flunssan
[ ] lukenut Harry Potteria

[x ] lähettänyt tekstiviestin väärään numeroon
[x] palellut
[ ] kerännyt simpukoita
[ ] syönyt ravintolassa
[ ] palanut olkapäistä

[x ] kävellyt paljain jaloin asfaltilla
[ ] ostanut kengät
[ ] tuhlannut yli 200e vaatteisiin
[x] käynyt kahvilassa
[x] matkustanut autolla yli 300 km (en tosin yhtä soittoa...)

[ ] rullaluistellut
[ ] tappanut ampiaisen
[x] puhunut mummolleni
[ ] ollut häissä
[ ] käynyt hammaslääkärissä

[ ] ostanut farkut
[ ] käynyt Helsingissä
[x] juonut alkoholia
[ ] uinut alasti
[ ] patikoinut metsässä

[ ] ollut kuumeessa
[x] vahtinut lapsia
[x] kastellut kukkia
[ ] ajanut nurmikkoa
[ ] ollut piknikillä

[ ] käyttänyt Lacosten paitaa
[x] suuttunut kaverille
[ ] ollut vaahtokylvyssä
[x] syönyt herneitä
[ ] käynyt naapurin pihalla

[ ] käynyt Espanjassa, Kreikassa tai Italiassa
[x] käynyt yöuinnilla
[ ] matkustanut ratikalla
[ ] käyttänyt korkokenkiä
[x] leiponut

[x] saanut uuden puhelimen
[x] viettänyt synttäreitäni
[x] ollut mustasukkainen
[ ] ollut krapulassa
[x] ostanut Demikalenterin

[ ] käynyt Lapissa 

[ ] marjastanut
[x] kävellyt unissaan
[ ] puhunut tyhmiä humalassa
[ ] oksentanut

[ ] karannut kotoa
[ ] ajanut mopolla
[ ] ollut ulkona kavereiden kanssa yli 01:00
[ ] ruskettunut selkeästi
[x] antanut hyttysen pistää

[ ] ajanut autoa
[x] nähnyt hirven
[x] nähnyt kyyn (tapettuna)
[x] pelännyt pimeää
[x] katsellut tähtiä

[x] kiikaroinut
[ ] ollut stadikalla uimassa
[x] valokuvannut
[ ] katsonut Conan O'Brienia
[ ] sammunut

[ ] myöhästynyt junasta
[ ] juossut yli 5km putkeen
[x] hengästynyt
[ ] rikkonut lakia
[ ] käynyt turvatarkastuksessa

[x] hukannut avaimeni
[x] käynyt ruokaostoksilla
[x] pelannut pelikoneella
[ ] hävinnyt vedonlyönnin
[ ] pelannut koripalloa

[x] lukenut jotain koulukirjaa
[ ] saanut syvän haavan jalkaani
[ ] meikannut
[ ] ostanut minihameen
[x] syönyt irtojäätelöä

[x] pelästyttänyt kaverini (tahattomasti)
[ ] laittanut uusia kuvia galleriaan
[ ] ampunut vesipyssyllä
[ ] heitellyt vesi-ilmapalloja
[x] ollut onnellinen

[x] ollut masentunut
[ ] soittanut nuortenpuhelimeen
[x] kirjoittanut päiväkirjaan
[ ] ollut kuumailmapallon kyydissä
[ ] käynyt Serenassa

[ ] ostanut kumisaappaat
[x] vältellyt jonkun ihmisen seuraa
[x] ollut vainoharhainen
[x] pelannut biljardia
[ ] sytyttänyt tulipalon 

[ ] soittanut hätänumeroon
[ ] syönyt banaanin 


Kesällä 2011 olen...
[x] saanut uuden kaverin
[x] suudellut
[x] syönyt grillimakkaraa
[ ] uinut meressä
[ ] uinut joessa
[ ] kalastanut
[x] kirjoittanut postikortin 

[ ] ollut lentokoneessa 
[ ] käynyt lääkärissä
[x] sairastanut flunssan
[x] lukenut Harry Potteria
[x] lähettänyt tekstiviestin väärään numeroon
[x] palellut
[ ] kerännyt simpukoita
[x] syönyt ravintolassa
[x] palanut olkapäistä
[x] kävellyt paljain jaloin asfaltilla
[x] ostanut kengät
[x] tuhlannut yli 200e vaatteisiin
[x] käynyt kahvilassa
[x] matkustanut autolla yli 300 km
[x] rullaluistellut
[x] tappanut ampiaisen
[ ] puhunut mummolleni
[ ] ollut häissä
[x] käynyt hammaslääkärissä
[ ] ostanut farkut
[ ] käynyt Helsingissä
[x] juonut alkoholia
[ ] uinut alasti
[ ] patikoinut metsässä
[ ] ollut kuumeessa
[x] vahtinut lapsia
[x] kastellut kukkia
[ ] ajanut nurmikkoa
[ ] ollut piknikillä
[ ] käyttänyt Lacosten paitaa
[x] suuttunut kaverille
[ ] ollut vaahtokylvyssä
[x] syönyt herneitä
[x] käynyt naapurin pihalla
[ ] käynyt Espanjassa, Kreikassa tai Italiassa
[x] käynyt yöuinnilla
[ ] matkustanut ratikalla
[x] käyttänyt korkokenkiä
[x] leiponut
[ ] saanut uuden puhelimen
[x] viettänyt synttäreitäni
[x] ollut mustasukkainen
[x] ollut krapulassa
[ ] ostanut Demikalenterin
[ ] käynyt Lapissa
[x] marjastanut
[x] kävellyt unissaan
[x] puhunut tyhmiä humalassa
[ ] oksentanut
[ ] karannut kotoa
[ ] ajanut mopolla
[ ] ollut ulkona kavereiden kanssa yli 01:00
[x] ruskettunut selkeästi
[x] antanut hyttysen pistää
[ ] ajanut autoa
[ ] nähnyt hirven
[ ] nähnyt kyyn
[x] pelännyt pimeää
[x] katsellut tähtiä
[ ] kiikaroinut
[ ] ollut stadikalla uimassa
[x] valokuvannut
[ ] katsonut Conan O'Brienia
[ ] sammunut
[ ] myöhästynyt junasta
[ ] juossut yli 5km putkeen
[x] hengästynyt
[x] rikkonut lakia
[ ] käynyt turvatarkastuksessa
[ ] hukannut avaimeni
[x] käynyt ruokaostoksilla
[x] pelannut pelikoneella
[x] hävinnyt vedonlyönnin
[x] pelannut koripalloa
[x] lukenut jotain koulukirjaa
[ ] saanut syvän haavan jalkaani
[x] meikannut
[ ] ostanut minihameen
[x] syönyt irtojäätelöä
[x] pelästyttänyt kaverini
[x] laittanut uusia kuvia galleriaan
[ ] ampunut vesipyssyllä
[ ] heitellyt vesi-ilmapalloja
[x] ollut onnellinen
[x] ollut masentunut
[ ] soittanut nuortenpuhelimeen
[x] kirjoittanut päiväkirjaan
[ ] ollut kuumailmapallon kyydissä
[ ] käynyt Serenassa
[ ] ostanut kumisaappaat
[x] vältellyt jonkun ihmisen seuraa
[x] ollut vainoharhainen
[ ] pelannut biljardia
[ ] sytyttänyt tulipalon
[ ] soittanut hätänumeroon
[x] syönyt banaanin



Musta on ihan hassua,kun ei oo oikein enään syksy mutt ei oo talvikaan vielä. Ihan kun kaikki (varsinkin mä) elettäis jotain välivaihetta...

12. marraskuuta 2011

13.11.2011


Ensimmäisiä asioita mitä mä teen kotona herätessä, on ett laitan radion päälle. Tällä viikolla huomasin kuinka se aamun ensimmäinen biisi vaikuttaa koko päivän fiilikseen. Maanantaiseen tapaan mulla on tänkin viikon maanantaina tosi vaikee nousta ylös sängystä eikä radiosta kuuluva Tiktakin Samantekevää biisi mitenkään kannustanu päivään. Olin koulussa 8.15-12.30 ja yheltä kävin näyttään pitkään muljahdellutta kättäni terkkarille. Nainen ei osannu sanoo juuta eikä jaata, anto seuraavalle viikolle lääkäriajan ja käski ottaa särkylääkettä. En sit ollu mitenkään erityisen hyvällä tuulella kun pääsin kotiin. Neljän jälkeen lähin takasin liikenteeseen, kävin pikasesti kaupassa ja pitkän etsinnän jälkeen löysin Multi-Cultiin viettään leffailtaa.


Tiistaina mulla oli pitkästä aikaa mulla oli täys päivä (8.15-15.45) koulussa. Päälle vielä viimeiset autokoulun teoriatunnit ja töitä kerhossa, niin ei kyllä tarvinnu miettiä illaks tekemistä. Taisin mennä saman tien nukkuun kun vaan kotiuduin. Mun piti käydä ostaan bussikortti nyt vihdosta viimein, mutt iskä ei ollu laittanu ajoissa rahaa tilille, joten ostos siirty huomiselle....


Keskiviikkoaamu oli oikeestaan viikon ainoo, jollon radiosta soi joku vähän positiivisempi/vauhdikkaampi biisi. Fiiliksetkin oli sen mukaset esim.yleensä mulla menee 45 min valmistautua kouluun lähtöön ja nyt olin jossain 20 minuutissa valmis. Siinä ehti sit tarkistaa facebookin yms. ennen koulua. Koulupäivä oli aika turha, mulla oli aamulla vaan tieto- ja viestintätekniikan (=atk:n) tentti. Sen jälkeen oli ajotunti uuden open kaa (lue lisää Autokouluilua-blogikirjoituksesta). Kotiuduttua jaksoin tehä ruokaa ja tiskatakin puolet astioista, siis koneella istumisen lisäks, ennen kun viideltä oli lastenhoitokurssin päättärit. Purettiin kurssilla heränneitä ajatuksia ja suoritettuja perheharjotteluja parisen tuntia. Virallisten päättäreitten jälkeen mentiin pienemmällä porukalla Mamma Mariaan syömään ja illan venähdettyä olinkin vasta puol kymmenen kotona.


Torstaina oli taas pitkä koulupäivä, mutt jostain syystä oon alkanu nauttiin niistä. Aamulla tuntuu ettei millään jaksas, olis vaan kivempi jäädä koko päiväks kotiin nysvään, mutt se on aivan mahtava tunne, kun on opiskellu koko päivän ja voi palata kotiin fiiliksellä: Mä selvisin siitä! Jaksoin tehä ruokaakin koulun jälkeen (tää on jo joku ennätys, kaks kertaa ruuan laittoo samalla viikolla :P) ja illalla sain aivan ihanan lampun tohon sängyn päähän. Se varmaan näkyy joulukuvissa sit joskus...


Perjantaifiilis on jotain aivan mahtavaa. Se tunne kun on muutama tunti koulua ennen, kun alkaa koko viikon odotettu viikonloppu. Olin koulussa 8.15-11.30. Kotona söin eiliset ruuan jämät, tiskasin loput tiskit, siivosin ja pakkasin viikonlopun tavarat ennen, kun lähdin patikoimaan rautatieasemalle ja sieltä junalla edelleen Hämeenlinnaan.


Pitkästä aikaa mulla ei ollu MITÄÄN suunnitelmia viikonlopuks ja aattelin oottaa ihan rennosti, kerätä niitä kuuluisia voimia. Noh, eilen (lauantaina) päädyin siskolle siivousavuks ja illalla vietin rauhallisen koti-illan äitin ja tämän miesystävän kaa-kotoisasti sohvavuoroista kinastellen :D Hetken kaikki oli taas niin kuin ennen...
Tänään ohjelmassa olis mummolassa käyntiä, pitäähän sitä nyt isänpäivänä pappaa käydä moikkaan. Ihan rehellisesti sanoen mua ei kauheesti kiinnostais, eniten ootan ett näkisin mun serkut ja kummitädin. Kaipa se tarvis iskällekin jossain vaiheessa soittaa ja onnitella...

10. marraskuuta 2011

10.11.2011

Kaipaus
Kaipaan aikaa jollon jääkaapissa oli ruokaa.
Aikaa jollon sai syödä mahansa täyteen murehtimatta huomisen ruuasta.
Kaipaan telkkaria ja sen kaikkia hömppäohjelmia.
Mutta ennen kaikkea kaipaan teeveen katseluseuraa.
Kaipaan ihmisiä ympärilleni.
Etenkin ihmistä jolle voi kertoa miten koulupäivä meni,
kaiken sen mitä oon päivän aikana kokenu.

9. marraskuuta 2011

9.11.2011

Three Barrels Brandy selvitti 3 000 ihmisen parissa tehdyssä kyselyssä 50 elämän pientä suurta nautintoa (allekirjoitan tummennetut =)):
01. Setelin löytäminen vanhojen farkkujen taskusta
02. Lomalle lähteminen
03. Juuri vaihdetut lakanat sängyssä
04. Meressä uiminen
05. Herääminen aurinkoisena aamuna

06. Auringon ottaminen
07. Saada yllätyksenä kukkia tai suklaata
08. Mukavan viestin saaminen rakkaalta
09. Halaaminen
10. Kiitoskortin saaminen postissa

11. Vanhojen ihmisten näkeminen käsi kädessä
12. Auton ajaminen aurinkoisena päivänä ikkuna auki
13. Arvonnassa voittaminen
14. Loman varaaminen
15. Lempikappaleen kuunteleminen

16. Ostettavan löytäminen alennusmyynneistä
17. Vanhan ystävän tapaaminen
18. Puisto-piknik aurinkoisena päivänä
19. Ylennyksen saaminen töissä
20. Romanttinen yö ulkona

21. Vanhasta muistuttavan kappaleen kuuleminen
22. Vanhojen valokuvien katselu
23. Uuden ystävän saaminen
24. Hiljainen hetki itsekseen
25. Maaseudulla käveleminen

26. Vauvan naurun kuuleminen
27. Tyttöjen / poikien ilta
28. Herätä lauantaiaamuna ja tajuta, että on viikonloppu
29. Suklaa!!!
30. Kakun syöminen

31. Aiemmin liian pieniksi käyneisiin farkkuihin mahtuminen
32. Kehujen saaminen pomolta
33. Vasta leivottujen leivän tai keksien tuoksu
34. Lämmin kylpy stressaavan päivän päätteeksi
35. Kuulla joltain hoikistuneensa

36. Saada selville, että joku pitää sinusta
37. Sunnuntaipäivälliset
38. Vastaleikatun nurmikon tuoksu
39. Lomakohteeseen laskeutuminen
40. Hyvä hiuspäivä

41. Vapaapäivät
42. Ajokokeen läpäiseminen
43. Upea hotellihuone
44. Saada kuulla omien lapsien menestyneen koulussa
45. Nähdä jonkun tarjoavan penkkinsä vanhukselle bussissa tai junassa

46. Saada joltain aikaa sisältävä pysäköintilippu
47. Herääminen lumisateen jälkeen
48. Kylmä kalja töiden jälkeen
49. Hyvä ruoka
50. Suuteleminen

Yksinkertaisesti yhteenvetona:


5. marraskuuta 2011

5.11.2011 part 2

Äiti soitti keskiviikkoiltana ja kyseli voiko mulle tulla kahville huomenna (sunnuntaina) kahville. Mikäs siinä, tulkoon ja tuokoon tavaroita taas samalla. Yritän muutenkin viedä tavarat aina paikalle käytön jälkeen, mutt jostain syystä se tuntuu lipsuvan ja tällä viikolla oon vähän joka ilta sitten niitä oikeille paikoille kiikutellu. Eilen ja tänään tein pari isompaa juttua, keräsin pyykit ja tyhjensin vielä viimeisenkin pahvilaatikon tavarat kaappiin. Enään jäljellä ois minimaalisen vähän, mutta kumminkin niin uskomattoman suurelta ponnistukselta tuntuva loppusuora. Taas kerran tässä kumminkin kävi niin, ett avasin koneen muka taustalle ja tässä sitä on tullu koko ilta mukavasti kököttäessä. Ruutu.fistä löyty rästiin jääneet Talentin jaksot joten viihtyvyys oli taattu...

Aloinkin tossa miettiin, ett miks ihmeessä mä stressaan jossain siivoomisesta? Okei, onhan se kumminkin äiti (entinen siivooja) kuka kylään on tulossa, mutt tää on mun koti ja eikö mun oma viihtyvyys ole se pääasia. Ei mua häiritse nurkissa pyörivät villakoirat tai kaapin päälle kertyny pölykerros. Myönnän ett onhan se kivempi itekin mennä kylään paikkaan, jossa niitä pölypalleroita ei näy, mutt en aio lyhentää/menettää ens yön unia sen takia ett äiti tulee aamulla. Voin toki imuroida isommat, mutt tällä kertaa en pese lattioita enkä tiskaa yhtä kattilaa ja kahta mukia äidin takia.

"Miks äitin tullessa pitää siivota?"
"Siks ettei äitin tartte siivota! :)"

5.11.2011

Tein netissä tunnelukkotestin ja tässä rehellisesten vastausten (järkyttävä) seuraus. Tulokset anto mulle aika paljon ajattelemisen aihetta...

Tunnelukko Voimakkuus
Tunnevaje erittäin vahva
Alistuminen erittäin vahva
Emotionaalinen estyneisyys erittäin vahva
Hylkääminen erittäin vahva
Vajavuus vahva
Suojattomuus vahva
Ulkopuolisuus vahva
Riittämätön itsekontrolli vahva
Uhrautuminen vahva
Hyväksynnän haku vahva
Epäonnistuminen keskivahva
Vaativuus keskivahva
Riippuvuus keskivahva
Rankaisevuus keskivahva
Pessimistisyys keskivahva
Kietoutuneisuus keskivahva
Kaltoin kohtelu heikko
Oikeutus ei tunnelukkoa

Tunnevaje:
Sinusta tuntuu että kukaan ei tyydytä rakkauden ja huolenpidon tarvettasi, ja luultavasti uskot ettei kukaan todella kuuntele eikä ymmärrä sinua. Saatat välttää rakkaussuhteita, suhteet jäävät lyhyeksi tai sitten suojaat itseäsi ihastumalla henkilöön joka ei ole saatavilla. Saatat ihastua kylmiin, torjuviin, pidättyviin ja vähän antaviin henkilöihin. Jokin heissä viehättää sinua. Suhteet päättyvät usein alkuhuuman ja kovien odotusten jälkeen karvaaseen pettymykseen. Ehkä suuri toiveesi siitä että kumppanisi muuttuisi ja vielä joskus voisi täyttää tarpeesi pitää sinut suhteessa kylmän kumppanin kanssa. Saatat odottaa, että rakastettusi pitäisi lukea ajatuksesi ja osaisi automaattisesti tyydyttää hellyyden ja läheisyyden tarpeesi. Sinulle ei ole ehkä tullut mieleesikään ilmaista tarvettasi, sen sijaan saatat vetäytyä tai loukkaantua jos toinen ei pysty täyttämään rakastetuksi tulemisen kaipuutasi. Toistuvat vaille jäämiset vahvistavat tunnelukkoa ja uskot entistä vahvemmin ettet koskaan löydä elämäsi kumppania ja ettet ikinä saa tarvitsemaasi rakkautta.

Alistuminen:
Sinusta tuntuu että sinun pitää olla mieliksi läheisillesi, ystävillesi, työkavereillesi, jopa ventovieraille. Et halua olla hankala vaan kiltti ja mukava, niinpä myönnyt helposti asioihin jotka eivät tunnu sinusta erityisen tärkeiltä. Sinun voi olla vaikea pitää puoliasi niin pienissä kuin isoissa asioissa. Antaudut enemmän tai vähemmän toisten kontrolloitavaksi, koska haluat välttää ikävän seuraamuksen. Et ilmaise avoimesti tarpeitasi, koska et pidä niitä tärkeinä. Piilotat tunteitasi, varsinkin vihan tunnetta, mikä saa sinut välttelemään konflikteja. Vihan tukahduttaminen johtaa sen patoutumiseen, joka yleensä purkautuu joko passiivisena vihan ilmaisuna kuten pienimuotoisena kostamisena, juoruamisena, viivästelynä, kiukutteluna tai yllättävinä agressiivisina kiukunpurkauksina. Viha voi synnyttää myös halua kapinoida ja uhmata tahoja, jotka koet auktoriteetiksi (esim. esimiehet, viranomaiset, puoliso). Ihmissuhteissasi toiset ovat yleensä niskan päällä. Sinua saattavat kiehtoa ihmiset, jotka ovat hallitsevia ja määräileviä, jotka sanovat miten sinun kuuluu toimia, käyttäytyä tai tuntea.

Emotionaalinen estyneisyys:
Sinun on vaikea ilmaista tunteitasi spontaanisti. Sinusta on hämmentävää ilmaista positiivisia kiintymyksen tai välittämisen tunteita toisille ihmisille. Uskot että tunteet on parempi pitää sisällään ja siksi pyrit kontrolloimaan itseäsi, varsinkin muiden seurassa. Sisällesi on luultavasti kertynyt paljon vihaa ja mielipahaa, joka on ilmaisematta. Sinusta saattaa tuntua että olet kuin painetynnyri, joka saattaa purkautua milloin tahansa, siksi yrität hallita tekemisiäsi ja tunteitasi.

Hylkääminen:
Menetyksen pelko ohjaa elämääsi - olet huolissasi yksin jäämisestä. Uskot että läheisesi kuolevat tai jättävät sinut. Pelkäät jääväsi yksin ja luultavasti takerrut läheisiin ihmisiisi, mutta samalla karkotat heidät luotasi - pahin pelkosi on kuin itseään toteuttava ennuste. Menettämisen pelkoa seuraa luottamuksen puute joka tulee usein ilmi kontrollointina, omistushaluisuutena ja mustasukkaisuutena. Riippuvuudet voivat olla selviytymiskeinosi, joilla yksinolon aiheuttama ahdistus tuntuu siedettävämmältä. Koet suhteisiin kuuluvat tavalliset erotilanteet ahdistaviksi etkä luota siihen että suhde kestäisi erot. Tulkitset herkästi toisen tekemisiä tai tekemättä jättämisiä eroaikeiksi ja saatat ylireagoida niihin, vaikkapa siihen kun toinen ei vastaa puheluusi tai tekstiviestiisi. Vaikka suhde olisi vakaa, se luultavasti tuntuu vain väliaikaiselta - ikään kuin se olisi koko ajan vaakalaudalla. Saatat itse epätoivoissasi uhata erolla, ikään kuin testataksesi odotustasi - joko suhde nyt päättyy. Menetyksien myötä tunnelukko vahvistuu ja alat uskoa ettei mistään löydy kestävää suhdetta.

Kaltoin kohtelu:
Pelkäät, että ihmiset haavoittavat, huijaavat, loukkaavat, pahoinpitelevät tai käyttävät sinua jollain tavoin hyväkseen. Et luultavasti koe oloasi luottavaiseksi ja turvalliseksi vaan näet uhkakuvia ihmissuhteissasi. Sinun on yleensä vaikea luottaa ihmisiin. Saatat suhtautua epäillen toisten aikomuksiin ja uskot läheistesi pettävän sinut tavalla tai toisella. Et päästä ketään lähellesi etkä uskalla avautua ihmissuhteissasi. Olet varovainen ja saatat testata ovatko ihmiset luottamuksesi arvoisia. Saatat kuitenkin viehättyä ihmisistä jotka ovat hyväksikäyttäjiä ja annat heidän kohdella itseäsi huonosti. Toistuvat hyväksikäytön kokemukset vahvistavat tunnelukkoa ja syövät omanarvon tunnetta. Tämä voi johtaa siihen, että sinun on vaikea päästä suhteesta jossa sinua kohdellaan kaltoin.

4. marraskuuta 2011

4.11.2011

100:s postaus :D

Sinä tällä hetkellä
Miten pyyhkii? - Hyvin, viikonloppua hyvä alotella, kun sain jääkaappiin ruokaa ja jaksoin käydä kirjastossa+postissa
Oletko vapaa vai varattu? - Vapaa
Millaiset housut on tällä hetkellä jalassasi? - Tiukat tummat farkut
Onko käsissä jotain koruja/rannekkeita? - Ei
Minkä väriset hiuksesi ovat? - Tällä hetkellä ruskeet, mutt oikeesti vaaleet
Entä silmiesi väri? - Sinivihreet

Sitä ja tätä
Oletko ajanut ilman korttia? - Periaatteessa :P Eihän mulla vielä korttii oo ja ajotunneilla tarvii ajaa
Minkä värinen on hammasharjasi? - Oranssi-keltanen
Kenen kanssa tanssit viimeksi? - Siskoni :D

Villi puoli
Haastatko usein riitaa? - En, mutt on niitäkin ihmisiä ketä on hauska härnätä
Keikutko tuolilla? - En

Rakkaus
Oletko koskaan ollut rakastunut? - Oon
Onko joku ihastunut sinuun? - On ja kuulen asiasta lähes päivittäin
Mitä ovat tämän illan suunnitelmat? - Ruuan laittoa, pyykkien viikaamista kaappiin, pari jaksoo Roswellia mätön kaa ja aikasin nukkuun
Rehellisesti, mitä todella haluat juuri nyt? - Ruokaa ja halin

Muuta
Vietätkö tulevaisuutesi todennäköisesti yksin vai parisuhteessa? - Toivottavasti sellasessa parisuhteessa missä kumpikin uskaltaa olla oma ittensä
Mitä laitat kahviisi? - Maitoo ja joskus sokeria
Ovatko ikkunasi kaihtimet avoinna/suljettuna? - Ei oo kaihtimia
Vaihdatko helposti puhelinnumeroa uusien tuttavien kesken? -Riippuu missä tutustutaan, luokkakavereille numero tulee annettua helposti mutt jossain facessa randomeille harvemmin
Millainen olet aamuisin? - Väsynyt

Puhelin
Millainen puhelin sinulla on? - Toi mitä eniten käytän on valko-hopee Nokia 6730c
Onko sinulla tekstariliittymä? - Ei
Mikä on taustakuvasi? - Monkey-teeman apina
Soitatko vai tekstaatko mieluiten? - Tekstaan, mutt riippuu toki asian tärkeydestäkin
Kenelle soitit viimeksi? - Jollekkin Sakki ry:n tyypille
Kenelle tekstasit viimeksi? - Karpolle

Musiikki
Kuunteletko koneella musiikkia? - Joo
Onko sinulla oma iPod tai MP3-soitin? - On molemmat, ikivanha MuVon Mp3-soitin ja sininen iPod
Onko sinulla musiikkipuhelin - Ei
Kuunteletko musiikkia joka päivä? - Jep, ilman en voi elää =D
Soiko nyt joku biisi, mikä? - Soi, David Guetta-Memories
Mikä biisi soi ennen sitä? - Example-Changed the way you kissed me

Alkoholi
Käytätkö paljon alkoholia? - Sillon kun on hyvä syy, otan muutaman siiderin
Oletko usein humalassa? - En
Mikä on parasta alkoholijuomaa? - Päärynäsiideri
Kenelle tarjosit viimeksi? - En kellekään, olin serkun synttäreillä
Tuleeko sinulle helposti krapula? - Ei
Tupakoitko, kun olet humalassa? - En

Minkälainen...
Minkälainen matto on huoneessasi? - Kaikki kolme mattoo mitä mun kämpässä on, on tällä hetkellä sinisävysiä.
Minkälainen on unelmiesi seurustelukumppani? - Ehdottomasti luotettava, ymmärtää mun huumoria ja myös sen ettei aina voi olla hyvä päivä. Hyvä ulkonäkö ois plussaa ;)
Minkälainen perheesi on? - Äiti, iskä, kaks siskoo ja kaks veljee
Minkälainen lemmikkisi on? - Tällä hetkellä ei oo lemmikkiä/lemmikkejä
Minkälainen paras kaverisi on? - Hehe... Luotettava, hauska, rehellinen, nätti ja välillä vähän kierokin :D

Mikä, mitä...
Mikä on suosikkihedelmäsi? - Omena
Mitä ajattelit tehdä tämän kyselyn jälkeen? - Lukee äsken tulleen viestin ja tehä nuudeleita
Mikä on suosikkivuodenaikasi? - Alkukevät tai loppukesä
Mikä lahja ilahduttaa sinua eniten? - Kaikki itetehdyt tai oikeesti tarpeelliset jutut

Ihmiset
Kuka osaa aina piristää sinua? - Jonna :P
Kenen kanssa syntyy parasta läppää? - Luokkakavereitten ja siskojen
Kuka ystävistäsi luottaa sinuun todella paljon? - Varmaan ne samat keneen mä luotan
Keneen luotat? - Perheeseen, sukulaisiin ja tärkeimpiin kavereihin
Kenen kanssa viimeksi otit alkoholia? - Serkkujen, iskän ja Ärräpään
Kenen kanssa saunoit viimeksi? - Yksin
Kenen kanssa söit viimeksi? - En kenenkään
Vielä kun sais lisää lukijoita, 6 on aika mitätön saavutus puolessa toista vuodessa. Mut kiitos teille kuudelle ketä jaksatte lukee, ootte kaikki tärkeitä mulle :)

2. marraskuuta 2011

2.11.2011


Aloin pikku hiljaa huolestua, kun mun olkapää/lapaluu on muljunu nyt monta viikkoo jo. Ennen sitä ei särkeny joten oon antanu asian olla, mutt särky tuli tällä viikolla-pienellä viiveellä. Ensin särky tuli vaan muljahduksen yhteydessä, sit se levis koko selkään vasemmalle puolelle ja nyt tänään kipu kiiri hartioihin, päähän plus totesin tänään ennen atk-tuntia ett mun vasen käsivarsi on kosketusarka. Johtuuko kaikki samasta syystä, sitä en tiiä...
Soitin sit aamulla kouluterkalle jolle seuraava vapaa aika löyty vasta maanantaille-siihen saakka käskettiin pärjätä Buranalla. Koska kipu oli kova ja kaipasin mitä tahansa lievityskeinoo, joten apteekistahan mutt löysi hetken päästä shoppailemasta. Otin varoiks vaan puolikkaan Buranan-ja olo tuntu vaan pahenevan. Siinä sitten soitettiin äitille, ett mitä tää on ja ihanasti muistutti mun olevan Buranalle allerginen. Ei siinä sit muuta kun uudestaan apteekkiin, kun hädit tuskin pysyin kivun takia pystyssä... No onneks lopulta löyty sopivat lääkkeet eikä niitten avulla maanantaihin nyt ihan tajuttoman pitkä aika oo...

30. lokakuuta 2011

Jokainen muuttuu, niin myös mä...

Ekan luokan luokkakuva :D
Joskus 4-5 vuotta sitten otettu kuva...
Viime syksynä (2010)
Tällä hetkellä, 2011

30.10.2011


"Lauantai-iltana ravintolaan 
oli tarkoitus lähteä juhlimaan."
Eilen oli mun serkun kolmekymppiset mistä olin pitkän aikaa innoissani. Kerrankin oli hyvä syy juoda eikä edes tarvinu maksaa mitään omasta pussista :P Serkku oli nättinä, niin kun aina, eikä voitu iskän kaa olla taas miettimättä miksei likka oo mallihommissa... Mä yllätyin itekin kuinka hyvin viihdyin tuntemattomien joukossa juhlissa, vieläpä joukon juniorina. Ikäni takia en päässy serkun mukaan jatkoille (niitten päämääräbaariin oli ikäraja 21v...), mutt mentiin sit iskän ja se naisen kaa hetkeks Tyykiin istuun. Siellä(kin) oli Halloween-bileet menossa normaalin karaokeillan lisäks.

"Siihen vaaleaan ihastuin
ja loppuillasta sanoin: "hei,
meille vai teille, kultasein?""
Illan aikana näin taas jotain todella kaunista ja sain kuulla jopa ulkopuolisilta katseeni tavoittaneen jotain suloista. Kotimatkalla (tai siis iskän kämpälle palatessa) mietinkin mistä kauniita naisia/tyttöjä nyt yhtäkkiä on ruvennu ilmestyyn. Oonko mä ollu jotenkin jumissa heteroroolissani, löysänny kriteerejä vai alkanu liikkuun eri paikoissa?

23. lokakuuta 2011

23.10.2011

Sitä vois vähitellen rauhoittua syysloman viettoon, viikonloppu on ollu/oli yhtä hulinaa. Perjantaina en jaksanu mennä kouluun yhen vaivaisen atk-tunnin takia. Piti saada kämppä viimeisteltyä, mutt enhän mä saanu mitään aikaseks. Iltapäivällä mä seikkailin kaks tuntia tohon naapurikuntaan Hollolaan. Matkaa multa sinne on jotain 6km minkä aina mä ehin oleen moneen kertaan hukassa. Seikkailin kahella bussilla, kävelin ja soittelin ihan paniikissa kavereille ett missä oon.... Eihän ne sitä tietenkään tienny. Lopulta löysin lääkärille mikä kirjotti mulle terveystodistuksen autokoulua varten. Maksoin pelkästä näöntarkastuksesta ja siitä paperista 25e-mitä rahastusta... Kauaa en ehtiny rauhassa kotiuduttua oleen kun Ihana Nainen tuli Tyttärensä ja Hengailukaverinsa kaa kahville. Tavaroita oli edelleen läjä lattialla enkä oo ikinä niin äkkiä siivonnu :D Tai no siivonnu ja siivonnu, heitin kaikki vaan yhteen kannelliseen laatikkoon ja oli siistiä :D Kahvittelun ja saunomisen jälkeen mä olinkin valmis nukkuun. Tai oisin ollu ellen ois ruvennu lukeen lehtiä ja todennu puol yhen aikaan, ett vois sitä kai oikeesti nukkuakin.
Lauantaiaamuna oli (muka) aikanen herätys, kello ois soinu yheksältä mutt heräsin jo puol ysi auringonpaisteeseen. Imuroin ja pyyhin pölyjä ennen, kun äiti tuli kymmenen aikaan miesystävänsä kaa tupatarkastukselle. Samalla sain loput Hämeenlinnaan muuton yhteydessä jääneet tavarat ja ruokaa :) Hyvin tuntu äitikin täällä viihtyvän, hyvä etten joutunu potkaseen sitä pihalle yhen aikaan kun piti lähtee Jonnaa vastaan linja-autoasemalle. Käytiin sen kaa kaupassa, tultiin mulle tekeen ruokaa ja sit alkokin vähitellen muitakin tuparivieraita valuun paikalle. Ilta meni siinä mukavasti eikä (mun mielestä) kellään näyttäny olevan tylsää. Nyyttärimeiningillä ruokaakin riitti-ja jäikin vielä kun porukka lähti vähitellen siinä kaheksan aikaan. Jonna jäi yökylään ja ilta meni sen kaa mukavasti tiskatessa yms. Mentiin puol yhentoista aikaan nukkuun mikä teki mullekkin vaan hyvää pitkästä aikaa.
Tänään heräsin taas puol ysi auringonpaisteeseen (sanoinkin Jonnalle, ett vaikka aurinko ei oikeesti ei paistais, täällä näyttää joka ikinen aamu siltä), mutt sain onneks uudestaan unen päästä kiinni. Lopulta molemmat heräs kymmeneltä herätyskellon pirinään, syötiin kunnon aamupalat ja lähettiin kaupungille pyöriin. Käytiin melkein järjestelmällisesti läpi Trion kauppoja ja syötiin subit ennen kun saatoin Jonnan linja-autoasemalle. Kaupoista mun mukaan tarttu henkareita, taulun kehykset, lahjapaperirullia, aivan ihana tunika, kirja,... Pitää sitä nyt välillä itteensä hemmotella vaikka rahaa ei oiskaan mihinkään ylimääräseen =)

"Isäni kirjoituspöydällä oli lumisadepallo ja sen sisällä pingviini,jolla oli punavalkoiraitainen kaulahuivi. Kun olin pieni,isä nosti minut monesti syliinsä ja otti lumisadepallon pöydältä. Hän käänsi sen ylösalaisin,antoi kaiken lumen kerääntyä kasaksi ja käänsi sitten pallon nopeasti oikeinpäin. Katselimme yhdessä, kuinka lumi leijui pingviinin ympärillä. Pingviini on siellä yksin,ajattelin,ja minua huolestutti sen vuoksi. Kun kerroin isälle,hän sanoi:Ei mitään hätää,Susie,se viihtyy siellä. Se on virheettömän maailman vanki."
Alice Sebold-Oma taivas

22. lokakuuta 2011

Home sweet home


Welcome to my home
Minikeittiö,vaatii vielä pientä fiksausta...
Tuleva varasto, tääkin vaatii vielä fiksausta
Ei, se ei ole koiranpeti!
ZzzzZzzz

19. lokakuuta 2011

Autokouluilua-eli mietteitä jokaisen ajotunnin jälkeen

18.10 Ensimmäinen ja toinen ajotunti
Tunnille ajaminen jännitti ihan törkeesti, mutt onneks sain opettajaks sen kenet olin salaa toivonutkin. Kaikki oli tietenkin vähän hakemista aluks enkä voinu muuta kun ihailla open kärsivällisyyttä mun ollessa aina mutkan jälkeen väärällä kaistalla tai yllättäen iskeneille nauruhepuleille. Ei sitä nyt kai aina niin kamalan vakava tarvi olla :D Muutaman kerran tein jätäjarrutuksen (paniikissa) ja onnistuin sammuttaan auton vahingossa.
Olin aika ylpee itestäni tunnin jälkeen, sillä en osunu yhteenkään teatterin parkkiksella olevaan autoon (enkä varsinkaan niihin aina niin palottavan lähellä oleviin mainostauluihin) ja sain opeltakin kehuja siitä kuinka nopeesti opin =)

19.10 Kolmas ja neljäs ajotunti
Ajoon alko löytyyn jo enemmän itsevarmuttaa teatterin pihan käydessä tutuks ympäristöks ja onnistuin jopa pysyyn käännösten jälkeen omalla kaistalla (siis suoristaan renkaat tarpeeks nopeesti). Jännitin edelleen aika paljon sillä tiesin ettei me kauaa pysyttäis teatterin turvallisella pihalla-eikä pysyttykään. Lähettiin opetteleen mäkilähtöjä (missä auto sammu parikin kertaa) ja samalla reissulla tuli opittua U-käännöskin kun ope ohjas väärälle tielle xD Loppuen lopuks liikenteessä ajaminen ei oo yhtään hassumpaa,siinä ehkä just oppii parhaiten kaikki niksit... Ajoin koko tunnin ihan ite, open ei tarvinnu kun kerran käyttää jarrua (mutt sekin oli risteys mikä yhdessä myöhemmin haukuttiin huonoks, pensaiden takaa ei nähny yhtään tuliko joku risteyksestä).

24.10 Viides ja kuudes ajotunti
Mikäpä sen ihanampaa kuin herätä ensimmäisenä loma-aamuna kaheksalta ajotunnille... Aamu-unisuuden kyllä huomas tunnin alussa, en meinannu muistaa ees niinkään yksinkertaista asiaa kuin miten auton saa käyntiin. Autokin oli erilainen millä oon ennen ajanu ja kun kaikki tää lasketaan yhteen, tunti oli...höm...aikas sekava :D Auto sammuili ihan kiitettävän monta kertaa (unohdin painaa kaasua risteyksistä lähtiessä...) ja vahingossa meni se vilkku pari kertaa oikeelle kun piti kääntyä vasemmalle...  En ymmärrä kuinka kukaan uskaltaa ajaa jossain motarilla kun mä oon ihan paniikissa kun ajetaan neljääkymppiä xD Ajeltiin Mukkulassa missä ei ollu niin vilkasta liikennettä häiritsemässä ja osasinkin ajaa siel tosi hyvin (opekin kehu), mutt heti keskustaan palattua tuntu taas kaikki yksinkertasetkin asiat unohtuvat... Sain kumminkin hyvää palautetta mikä ehdotomasti piristi päivää =)

31.10 Seitsemäs ja kahdeksas ajotunti
Alan saada jo itsevarmutta ajamiseen, se alkaa tuntuu jopa kivalta :) Eikä viidenkympinkään vauhti enään hirvitä-pikemminkin tuntuu turhalta köröttelemiseltä :P En tehny enään kun kaks virhettä, nekin oli ihan puhtaasti vahinkoja. En meinannu yhessä vaiheessa saada kolmosvaihdetta päälle joten jouduin hetkeks irrottaan katseeni tiestä ja siinä vaiheessa ope autto ohjauksessa ettei menty pitkin pensaita. Toinen moka tuli ihan tunnin lopussa kun oltiin kääntymässä jo autokoulun pihaan; laitoin vilkun vasemmalle vaikka piti kääntyä oikeelle. Tajusin asian heti ja korjasin tilanteen saman tien. Tuli juttelun ohessa heitettyä vähän huonoo läppää opelle, mutt eihän se sen takii voi olla korttia antamatta :D

4.11.2011 Yhdeksäs ja kymmenes ajotunti
Tarvii varmaan ensin esittää pahoittelut sille papalle ja sille keski-ikäiselle miehellä kenet yli meinasin ajaa... Lisäks auto sammu kerran liikennevaloihin ja pysäytin joka kerta kun piti HILJENTÄÄ. No aina ei voi osata :P Mutt niin kun opettajillekin sanoin, niin huomaan jännittäväni enemmän miesopen kaa kun naisen. Tiiä sit mistä johtuu, mutt tänäänkin Jykyn kaa ajaessa, virheet voi laskee kahella kädellä... Onneks Jykykin ymmärtää jännityksen ja osaa antaa myös sitä positiivista palautetta kun siihen aihetta tulee-mihin takertuessa mun päivä paranee huomattavasti =)

9.11.2011 Yhdestoista ja kahdestoista ajotunti
Huomasin heti aamulla ett musta jää on tullu kuvioihin mukaan ja oli kutina siitä, ett saan tänään vielä just sen openkin kenen kaa en oo ennen ajanu. Ja niinhän se meni, alkujännityksessä meinas tulla parkkipaikan tolppa liiankin tutuks. Muuten tykkäsin tosi paljon ajamisesta ja opesta, autto mua ihan erilailla ongelmapaikoissa joten musta tuntu ett oisin oppinu tänään eniten koko ajotuntien aikana. Mun suurin ongelma on ihan tien oikeessa reunassa (rottvalleissa kiinni) ajaminen, mutt pikku hiljaa mä uskaltaudun lähemmäs vastaantulijoita.

15.11.2011 Kolmastoista ja neljästoista ajotunti
Sanotaanko nyt vaikka suoraan ettei ajotunti neljän ruuhkassa ollu mikään kovin miellyttävä kokemus... Kiireisen/stressaavan päivän takii myöhästyinkin tunnilta (tai siis tunnin aloitus venähti n.5min) ja kun ei ollu alussa aikaa rauhottua, ajatukset lenteli missä sattu koko tunnin. Vielä liikenteessä sattui olemaan ihan vain muutama muukin kun mä ja harjoituksen kohteena oli poikkeavat käännökset tms., niin lopputuloksen saattaa lähes arvata. Ekaa kertaa mä aloin itkeen ratissa, oisin vaan halunnu olla turvassa kotona peiton alla. Perään meinasin saada paniikkikohtauksenkin (pitkästä aikaa) -.- Liikaa asioita liian nopeesti... Oon sentään tyytyväinen ettei tänään lähdetty moottoritielle niin kun alkuperäsissä suunnitelmissa oli!

16.11.2011 Viidestoista ja kuudestoista ajotunti (liukas rata)
En oo varmaan ikinä pelänny niin paljoo kun sen tunnin aikana mitä jouduin oleen kyytiläisenä liukas radalla toisen oppilaan ajaessa. Hyvä etten saanu sydäriä joka kerta kun se auto lähti lapasesta. Sit viel ite puikkoihin siinä mielentilassa niin jee jee. Itse asiassa totesin ett kun kattelin tunnin vierestä ja kuuntelin täsmäohjeistusta, mulla ei lähteny auto läheskään niin montaa kertaa lapasesta kun toisella. Sain pidettyy hermonikin aika hyvin kurissa, kun oli vaan ne tietyt kohdat tiessä mitkä ihan selkeesti näki olevan liukkaita. Tosi tilanteessahan niin ei välttämättä oo... Vaikka tunti menikin kaikin puolin hyvin ja olin tyytyväinen, en oo kovin kiitollinen päänsärystä mikä on riivannu koko päivän-sen armottoman jarrupolkimen polkemisen takii.

21.11.2011 Seitsemästoista ja kahdeksastoista ajotunti
Ja taas vaihteeks uus ope. Tällä kertaa en jaksanu jännittää opee ja tunti menikin hyvin. Koin vauhdin hurmaa kun ajeltiin 80 ja 100 teillä :D Huomasin kyll heti ett vauhdin kiihtyessä tarvii keskittyä paljon enemmän. Mikäs sen ihanampaa, kun ajella ihan rauhassa kun alkaa yhtäkkiä leijaileen ensilumi maahan. Miinuksena meinas yks kolari tulla, mutt opekin sano ettei se ois ollu mun vika-toinen tuli kolmion takaa eteen. Onneks kolaria ei kumminkaan syntyny, kyllähän siinä selittämistä ois ollu miks autokoulun auto on mun jäljiltä kasassa xD Tän päivän jälkeen mulla on ollu sellanen fiilis, ett kyllähän mä sen kortin ens kuun alussa saan. Ehkä... Toivottavasti...

22.11.2011 Yhdeksästoista ja kahdeskymmenes ajotunti (pimeenajo simulaattorilla)
Korjailin vähän noita tuntimääriä, kun yks "tunti" on siis virallisesti 25 min, mutt niitä vedetään aina kaks putkeen. Aloin itekin ihmetellä miten mulla voi olla 30 tuntia ajoo täynnä, jos saan kortin ens viikolla :P Toi simulaattorilla ajaminen oli yllättävän hankalaa, en yhtään hahmottanu missä se auto meni ja missä tie oli. Peilit oli mustia ja niin kun opekin sano, perstuntuma puuttu kokonaan. Kone herjas kun en ajanu sen antamien ohjeitten mukaan (100km/h jäällä vesisateessa peuravaara-alueella :o) ja sit kumminkin kehu mun tilannenopeutta, kun jokseenkin kulmikas peura ei jääny alle. Hämärää...

23.11.2011 21-24. ajotunti
Tällä kertaa sit ajettiinkin ihan urakalla jotta tunnit saadaan täyteen ennen koetta. Ope lakkas antamasta ohjeita jotta saisin ajamiseen oma-alotteisuutta-ja mähän olin ihan paniikissa kun en muistanu mitä piti millonkin tehä... Haettiin yks likka katsastuskonttorilta (nyt tiiän missä sekin on) ja heitettiin torille, käytiin tekeen yks taskuparkkeeraus minkä jälkeen ope totes mun olevan siinä mielentilassa ett lähettiin maanteille rauhottuun. Ja sehän sopi, rauhotuin heti kun päästiin kaupungin ulkopuolelle-ja nautin siitä ett sai vaan porhaltaa 80-100km/h tavallaan päämäärättä. Ja sen aikaa sujukin hyvin, ohitukset yms, mutt taas kun palattiin kaupunkiin, tuntu ett kaikki tieto jäi taakse. Opekin sano ett mun ajotyylillä kyllä joskus kolahtaa-eikä se tainnu olla kehu...

24.11.2011 Kahdeskymmenesviides ja -kuudes ajotunti (+teoriakoe)
Sain opekseni pitkästä aikaa Maken jonka kaa oon kaikista rauhallisin, en tiiä miks mutt jännitän muita opettajia tosi paljon. Tunti vierähti mukavasti kaupunkirinksaa pyöriessä, tarkkailtiin mitkä risteyksen on tasa-arvoisia ja mitkä ei yms. Ja koska en heti kirjottanu, en muista tunnista enään oikeestaan mitään. Osittain voi johtua siitäkin ett päätettiin tunti katsastuskonttorille missä mulla oli teoriakoe (LÄPI!!!) ja jännitin sitä tosi paljon.

25.11.2011 Kahdeskymmenesseitsemän ja -kahdeksan ajotunti
Ja taas uus ope. Kyseinen miekkonenkin katteli mun ajotuntikorttia (?) ja naureskeli ett oon ajanu melkein kaikkien kaa :D Mikäs siinä... Inssin lähestyessä (uhkaavasti) jatkettiin kaupungissa kiertelyä ja kaartelua. Mun hermoja koeteltiin mm.kääntämällä musiikkia yhtäkkiä kovemmalle eikä sadekaan oikein halunnu päättää oisko ollu pientä tihkua vai kunnon kuuro. Harjoteltiin vielä vino- ja "normaali"parkkeeraus enkä voinu olla hymyilemättä kun ope kysy minkä Hannu Hanhi-tähtien alla mä oikein oon syntyny kun suju niin hyvin. Muutamassakin risteyksessä sain vapauden valita ajosuunnan (ja ryhmittyä itekseni sen mukaan) ja se oli aika kivaa :) Ajotunnin lopuks viel PERUUTIN auton katokseen ja sain kauheen määrän kehuja rauhallisuudestani :) Ope oli tosi kiva (kivoimpia mitä mulla on ollu) ja naureskelen varmaan pitkään erästä kommenttia ennen eräästä risteyksestä kääntymistä:"Mä haluisin kohta nähdä sun silmät." Ei se ope ihan kirjaimellisesti tietenkään tota tarkottanu, halus mun vaan vilkasevan olan yli ettei takaoikeelta tullu fillaristia alle.

28.11.2011 Kahdeskymmenesyhdeksäs ja kolmaskymmenes ajotunti
Tänään sit olikin viho viimeiset ajotunnit. Koko tunti mentiin vähäisillä ohjeilla (ajappa meiät sun kodin luo, nyt mä haluisin nähä missä Sokos on, käydäänpäs kattoon Sibeuliustaloo...) ja mä todellakin nautin ajamisesta. Lopultakin oli ihana päättää reitit täysin ite ja muutenkaan ope ei puuttunu juuri mihkään mitä tein (=en siis tehny kun ihan muutaman pikkiriikkisen virheen). Auto sammu pari kertaa risteykseen, mutt sit vaan uudestaan käyntiin ja liikkeelle-ei kuulemma (onneks) inssissäkään haittaa jos auto sammuu kerran. Onnistuneen tunnin jälkeen on sen verran hyvä ja itsevarma olo, ett eiköhän se kortti keskiviikkona tuu =)

12. lokakuuta 2011

12.10.2011

"Mä oon alkanu ymmärtään niitä aikuisia, ihmettelee mikä kiire nuorilla on muuttaa omaan kotiin. Mua ei haittaa kotityöt, onhan se kiva nähdä oman työn tulos kun astiat on puhtaina ja kämppä muutenkin siisti, mutt mua raastaa yksinäisyys. On mulla koulussa kavereita ja harrastuksia, mutt ne hetket kun illalla tulee kotiin eikä ookaan enään ketään kelle kertoo miten päivä on sujunu-tai aamulla herää eikä oo ketään kelle sanoo vaikka vaan hyvät huomenet.
Lemmikki ois sinänsä hyvä vaihtoehto, mutt oon aika paljon menossa ja se joutus sit niinä hetkinä kärsiin yksinäisyydestä. Tulis tavallaan kierre; mä en ois yksinäinen kotona mutt eläinraukka ois mun poissaollessa. Lisäks oon allerginen lähes kaikelle karvaselle ja jotkut kalat nyt tuskin välittää koska mä oon kotona...
Oikeestaan toissa syksynä alkaneesta psykologi/poliisi/Ankkuri-kierteestä pääsin syyskuun alussa lopultakin irti-eikä se tunnu houkuttelevalta uudestaan. Voisin mennä puhuun terkalle pahasta olosta, mutt se johtais siihen ett kävisin jälleen joka viikko kertomassa jollekkin keski-ikäiselle työhönsä kyllästyneelle ihmiselle miltä musta mahtaa juuri nyt tällä hetkellä tuntua. Ja eihän mua sillon ahdista, juuri ko.hetkellä kun en oo kotona, yksin.
"

Kirjotin viestiä Facebookissa eräälle tärkeälle ihmiselle näillä sanoilla... Jokainen sana tuli suoraan sydämestä ja nyt on tyhjä olo. Sain tiivistettyä ajatukset lopultakin sanoiks...