5.12.2011

Välillä alan miettiin minne kiitollisuus kadonnu ja tänään on yks sellanen päivä. Mulla on aina ongelmia keksiä äipälle mitään lahjoja, se rakastaa kaikkii koriste-esineitä mutt ei haluu mitään krääsää. Koska äippä kattelee talvella paljon esim.mäkihyppyä ja kannustaa välillä niin ett koko kämppä raikuu, keksin mielestäni mahtavan idean:ostan hänelle synttärilahjaks liput Salpausselän kisoihin. Koska lippuja ei viel lokakuussa ollu myynnissä, tein kauniin kortin missä kerroin myöhemmin tulevasta lahjasta. Tänä aamuna sit aattelin tilata lopultakin ne liput ja asiaa vielä varmistellessa, äiti ilmotti ettei haluukaan sinne. Kuulemma liikaa ihmisiä, ei nää mitään ja on kylmä ilma. Mistä hemmetistä se tietää kuinka kylmä maaliskuussa on! Ei tietenkään väkisin, säästypähän mullakin melkein 60e. Sen verran kumminkin tuohduin, ett tokasin äitillekin ett jotain muuta synttärilahjaa on enään turha oottaa. Pukinkontissa äitiä oottaa ite tehty ruusutaulu "Elämä ei ole aina mustavalkoista-De la vie pas toujours en noir et blanc" lausahduksella, mutta mahtaakohan edes itsetehty lahja aattona kelvata...
Vaikka tollanen kommentti onnistukin pilaan mun päivästä puolet, en malttais oottaa iltaan. Sitä hetkee kun nään täällä blogissakin lähiaikoina moneen kertaan mainitun Ystävän... :)