Ja nyt on aika juosta katoksen alle sateelta suojaan.
Miten mä jouduin myrskyn silmään? Miten mä jouduin tänne?
Ja nyt on aika juosta ja nyt on aika.
Koko maailma taantumas yhes sumas kaatumas.
Tunnen uuden myrskyn saapuvan ilmas eikä se oo laantumas.
Ei ja me kaks sen keskel pliis hei saammä takas sen hetken?
Ku oli viel selkeet ja tyyntä nyt noustaan lentoon melkeen.
Ihan sama mitä vastaan tulee kuljetaan vaik vastatuuleen.
Ihan sama mitä luulee muut ne huutelee mut aion sun kaa kulkee.
Täs myrskyn silmäs mut silti mun suu hymys yhes.
Pysytää pystys pystytää kestää nää myrskyt yhes.
Kertsi
Repii kahtii kaupungin talot ja talojen katot.
Sammuu kaupungin valot sen mukan kaupungin varjot katoo.
Kesä päättyy liian nopee nopee mustaa mielen monen.
Mut mä uskon et joka syyspilveski on reunus hopeest.
Ihan sama mitä vastaan tulee kuljetaan vaik vastatuuleen.
Ja vasta ku tyyntyy tän sydämen äänen pystyy vasta kuuleen.
Annan sulle rotsin kaappaan sateenvarjon alle.
Juostaan katoksen alle ettei jäädä tän kaaoksen alle.
Kertsi
Mä toivon että myrsky laantuu.
Kun katson ulos puut kaatuu.
Mä muistan vielä oli taivas pilvetön.
Mä muistan vielä.
Jos toisen käsistä päästää
Aina tällanen arpiin jättää
Ois pitäny
jutella enemmän
Miten se ois menny kaaoksen keskellä ?
Vaan
pahempaan suuntaan
Ei se auta et haukkuu ja huutaa
Väärään
suuntaa molemman mentiin
Kohdeltiin kaltoin, väärin tehtiin
Mä loukkasin, sä kusetit
Revit auki mun sydämen useesti
Miks
syytetään toisii virheis?
Miks meist on tullu näin hirvei?
Niin
ilkeit toisii kohtaa
Ei pitäny erota koskaan
Nyt meit ei
ookaa
Piti kestää iha mitä vaa
Nyt mä oon yksin säkin oot yksin
Etkä paikaa mun sydämest saa
Tiedän et sattuu molempiin
Mikään ei
kestä se todettiin
Aina vaan uudestaan
Nyt tää päättyy suudelmaan
Tää suudelma viimeinen satutaa
Sä sanot: ”Oikeeta tekniikkaa ei
olekaan ”
Mä haluun kuulla asun äänen, ja siihen nukahtaa
Toivon et nään sut uudestaan
Stressi ja tunteiden puutostila
Sai sisälläni aikaan ukonilman
Ja
huomaamatta tiemme alkoi eroomaan
Se oli utopista, kun käveltiin kaksisteen
Vaik suoraan myrskyn
silmään
Yhtäkkii viha meidän
välillämme jatkoi vaan yhtymistään
Enkä mä pääsy sun sateenvarjon alle
suojaan
Miks riidellään ja rähistään?
Kaadetaan haavalle
suolaa
Vanhanaikanen parannusmetodi
Niin arvet umpeutuu helpommin
Ja
helpommin toisen kadotaa
Vanha suola voi alkaa janottaa
Eikä mikään täs maailmas
saa sitä sammumaan
Ja nopeesti tehdyt päätökset, ne alkaa vaan kaduttaa
Nyt mä oon vapaa omaan suuntaan
kulkemaan
Tää tarina päättyy viimeiseen suudelmaan
kertsi