28. helmikuuta 2012

Festarikesä!!!!

Ootan kesää ja etenkin Summer Upia. Miks ihmeessä lähtee merta edemmäs kalaan, siis Hämeenlinnaan Wanajafestareille, kun omassa kotikaupungissakin järkätään festarit. Vielä kun esiintyjälistaan kuuluu mun suosikkeja: Jare ja VilleGalle, Mikael Gabriel, Cheek, Jukka Poika,...
Fiilistelynä kattelin pari vuotta sit (2010) Wanajafestareilla ottamiani kuvia, ei uskois ett siitäkin on jo niin kauan. Viime vuonna en päässy paikalle, kun olin leirillä just siihen aikaan...
Tästä pääset Summer Upin sivuille :)

27. helmikuuta 2012

Toivottavasti oot siinä vielä aamullakin...

1.
2.
3.
4.
5.

1. Näin lomalla ei oo kiire minnekään, en kulje ns. kello kaulassa ja päivinä joina saa herätä oman aikataulun mukaan, jaksaa kiinnittää enemmän huomioo omaan ulkonäköönsä ja/tai nauttia kunnon aamupalan. Kuva on eilisestä aamupalasta; kaks lauantaimakkara-kurkku-voileipää, lasi appelsiinimehua ja lautasellinen marjamuromysliä maidolla.

2. Eilen suuntasin siskolleni yökylään, mukana Googlen kuvaa vastaava hiusväripaketti. Pää sai uutta väriä viimeks syyslomalla joten oli korkee aika värjäillä juurikasvu piiloon. Kuparinruskeen valitsin jo viimeks joten samoilla linjoilla oli turvallista jatkaa.

3. Vaan eipähän ne värit aina koskaan päässä näytä samalta kun paketin kyljessä. Jopa näin illan hämyssä väri näyttää enemmän paketin sävyltä mitä oikeesti, päivänvalossa on. Mutt en valita, muutama pesu ja väri on se mikä pitäis-sitä paitsi tää punertavakin on kiva. Moni on sanonu ett mulle sopi ne räikeen punaset hiukset about vuosi sitten ja osa ett kuparinruskee kehystää kivasti mun kasvoja-olkoon tää nyt sit se kultainen keskitie :)

4. Siskon perheeseen kuuluu täälläkin muutaman kerran mainittu poitsu, joka tuntu olevan ilonen kun sai leffaseuraa-kyllä mulle kelpaa kun tenava pomppaa aamulla sänkyyn ja laittoo leffan pyöriin-ja myöhemmin päivällä käytiin "papan pihassa" vallottamassa vuoria. Harmitti kun kamera jäi sisälle niin en saanu mitään laadukkaita kuvia...

5. Tätä sunnuntailta tuntuvaa iltaa piristää hieman Jumbopussi Panttereita. Iskän kaa käytiin tsekkaan Sittarissa euron tarjouksia, matkaan tarttu vaikko mitä ruokaa keskiviikkosta kotiutumista ennakoiden. Kun vielä muistais ottaa ne sit lähtiessä mukaankin niin ois hyvä :P

26. helmikuuta 2012

Joskus



"...joskus sitä miettii ett rakastaaks mua kukaan
tän päivän horoskooppi ei paljon lupaa
mutt kai mä oon tottunu ettei mikään oo luvattua..."

"...joskus mä mietin vaan hauraasti menneitä
en sano sanaakaan yhellekään frendeistä
jos me koitettas muuttaa meiän välejämme
tuhottais kaikki mikään tänään on tärkeintä..."
Flowboysfam: Joskus

25. helmikuuta 2012

Aarteita koneen kätköistä osa 5

Rento ja rakastettava hobitti
Tolkienin fantasiamaailman hobitit ovat iloluontoisia pikkuolentoja, jotka rakastavat syöminkejä, juominkeja ja riehakasta juhlintaa. He eivät loista sotasankareina eivätkä tunne taikavoimia kuten velhot ja haltiat, mutta sinnikkyydellään ja tahdonvoimallaan he saavat ihmeitä aikaan. Nautit hobittien tapaan yksinkertaisesta, leppoisasta oleskelusta kotikonnuilla perheen ja hyvien kamujen seurassa. Kokkaat mielelläsi ja järjestät illanistujaisia, joihin jokainen saa tulla sellaisena kuin on. Myönteinen elämänasenteesi ja aurinkoinen hymysi valloittavat tehokkaammin kuin missimitat tai trendikuteet. Luota siis luontaiseen viehätysvoimaasi äläkä stressaa pienistä!

Aarteita koneen kätköistä osa 4

"Vaikuttaa siltä, etä olet saanut uuden mahdollisuuden, tai toisen, tai kolmannen... Jokin tietty ajanjakso tuntuu läheiseltä sinulle, ja jälleensyntymään uskovien mielestä se merkitsee, että olet elänyt edellisen elämäsi silloin. Vaikka uskotkin elämän moninkertaisuuteen, varo, ettet jätä elämättä täysillä tätä nykyistäsi. Jokaisella elämällä on tarkoitus, ja on vaikea uskoa, että elämätarkoitus milloinkaan olisi pelkkä haaveilu ja ympäriinsä haahuilu. Vaikka sinulla on ollut jo monta tilaisuutta, teet oikein, jos tartut tähän, joka eteesi on nyt ojennettu.
Pahimmillaan sorrut laiskotteluun, koska tiedät saavasi vielä uuden mahdollisuuden. Parhaimmillaan yrität elää ja tuntea niin syvästi, että muistat tulevaisuudessa eläneesi myös 2000-luvun alussa."
Sopivaa kuvaa ettiessä löysin jonkun psykologin listaamat 8 asiaa, jotka on kuulemma onnellisen elämän salaisuus. Alla kyseinen lista lyhennettynä.
1. Ilmaise kiitollisuuttasi.
2. Vaali elämänmyönteisyyttä
3. Vältä vertailua ja liikojen miettimistä

4. Tee hyvää
5. Hoivaa ihmissuhteitasi
6. Kehitä selviytymissuunnitelma
7. Opi antamaan anteeksi
8. Pidä huolta kehostasi

Aarteita koneen kätköistä osa 3

Google

Aarteita koneen kätköistä osa 2


Kun kasvamme, opimme, että se ihminen kenen ei koskaan pitänyt pettää meitä, luultavasti tekee sen. Tulet särkemään sydämesi luultavasti useammin kuin kerran ja se on rankempaa joka kerta. Tulet myös särkemään sydämiä, joten muista miltä tuntui kun omasi oli särkynyt. Tulet taistelemaan parhaiden ystäviesi kanssa ja syyttämään rakastasi asioista mitä entinen rakkaasi teki. Tulet itkemään koska aika menee liian nopeasti ja menetät jonkun ketä rakastat. 
Joten ota kuvia, naura liikaa ja rakasta niin kuin sinua ei olisi koskaan loukattu. Koska jokainen 60 sekuntia, jotka vietät vihaisena on minuutti onnellisuudesta pois jota et koskaan tule saamaan takaisin. Rakkaus on voiman antamista ärsyttääkseen sinua, mutta luottamaan siihen ettei hän tee sitä.
Oikeilla rakkaustarinoilla ei ole onnellista loppua, koska oikea rakkaustarina ei koskaan lopu. Tiedät olevasi rakastunut, kun vaikein asia on sanoa hyvästi. Älä koskaan anna kenellekään kaikkeasi, sillä kun hän on poissa, on sydämesi viety. Kun elämäsi rakkaus jättää sinut ja sanoo "voimme edelleen olla ystäviä" se on sama asia kun koirasi kuolisi ja äitisi sanoisi "voit edelleen pitää sen". Jos et saa jotain ihmistä ajatuksistasi pois, ehkä hänen kuuluukin olla siellä. Kun todella rakastat jotain, olet valmis päästämään irti ja jos hän tulee takaisin se on tosi rakkautta. Koska tosi rakkaus on aina vaivan arvoista. Älä koskaan luovu asioista jotka saavat sinut hymyilemään. Se satuttaa kun rakastat jotain, mutta et saa pitää häntä sylissäsi. 
Elämän suurin haaste on löytää joku, joka tietää kaikki virheesi, eroavaisuutesi ja mokasi, mutta edelleen rakastaa sinua. Rakkaus on kuin sota, helppo aloittaa, vaikea lopettaa ja mahdoton unohtaa. Maailman hienointa ja kauneinta asiaa ei voi tuntea, eikä nähdä, vaan se pitää kokea sydämellä.
Älä koskaan riko sydäntä joka oikeasti rakastaa sinua. Mutta muista et tule olemaan rakkaasi ensimmäinen, viimeinen tai ainoa. Hän on rakastanut aiemmin ja tulee rakastamaan uudelleen. Mutta jos hän rakastaa sinua nyt, niin millä muulla on väliä. Hän ei ole täydellinen, mutta et ole sinäkään ja te ette tule olemaan koskaan täydellisiä. Mutta jos hän saa sinut nauramaan, koska joudut miettimään kaksi kertaa ollaksesi ihminen ja tekemään virheitä. Pidä hänestä kiinni ja anna hänelle osa itsestäsi. Hän ei tule ajattelemaan sinua joka hetki, mutta hän antaa sinulle osan itsestään, jonka tietää sinun pystyvän rikkomaan. Älä satuta häntä tai vaihda toiseen. Älä odota enempää kuin hän voi antaa. Hymyile kun hän tekee sinut onnelliseksi, huuda kun hän tekee sinut vihaiseksi ja kaipaa kun hän ei ole kanssasi.

(Teksti ei ole oma.)

Aarteita koneen kätköistä osa 1


Usein ihmiset kertovat valheita, joko toisistaan tai itsestään. Koskaan toki ei voi olla liian rehellinen, mutta yritystä pitäisi sentään olla. Liian usein korvani kuulevat haukkumasanoja toisista, liian harvoin ihmiset enää kunnioittavat toisiaan, minne on kadonnut lähimmäisen rakkaus tässä itsekeskeisyydessä. Liian myöhään opimme ymmärtämään toisiamme, liian myöhään ihmiset ymmärtävät rakkauden merkityksen. Liian usein ihmiset ovat kateellisia, liian usein ihmiset ovat katkeria pienistä asioista, minne on kadonnut kunnioitus jokaista päivää kohti, jonka saa elää. Eikä ihmiset osaa olla enään kiitollisia mistään muusta kuin rahasta, omasta menestyksestä. Minne on kadonnut kunnioitus ja tietty rakkaus elämää kohtaan, jokainen päivä, joka menee hyvin, siitä pitäisi kiittää, jokainen päivä, joka menee huonosti, siitäkin pitäisi kiittää, koska opimme jatkuvasti uutta, siitä että menee huonosti. Onko tekopyhyys ja panettelu uusia uria elämässämme? Unohtuuko lojaalisuus ja rakkaus toisiamme kohtaan vallanhalun kasvaessa? Eikö ketään oikeasti enään kiinnosta lähimmäisensä vointi? Voiko tämä olla otta? Miksi pitää olla kateellinen toisen menestyksestä, kauneudesta tai jostain muusta, eikö siitä voisi nauttia että toinen menestyy ja olla tyytyväinen samalla itseensä. Miksi kaiken pitäisi olla itsellään juuri hyvin? Miksi nyky-ajan maailmassa saa enää harvoin toivoa onnea toiselle?
Lähes aina nykyään kuulee kateellisten panettelua ja pahan puhumista selän takana. Ettekö uskalla mennä enää suoraan sanomaan? Minne on kadonnut tämän maailman hyveet?
Vai onko tässä maailmassa ollut koskaan kunnioitettavia hyveitä, muuta kuin menestys, itsekeskeisyys ja vallanhimo ylitse muiden. Mikä meihin ihmisiin on mennyt? Minne on kadonnut kaikki siitä, mitä me joskus olimme? Missä on lapsenmielisyytenne, rakkautenne, sielunne, omatuntonne? Mitä tietä kävelette? Vai olenko se minä, joka on eksynyt hyveitten polulta väärälle puolelle? Opetelkaa kertomaan uudestaan rakkaudestanne, opetelkaa uudestaan ymmärtämään toisianne, oppikaa, että voi iloita pelkästään elämästä, eikä aina vain siitä jos jollekin toiselle käy huonosti. Opetelkaa kunnioittamaan ja kiittämään jokaisesta päivästä, jonka saatte elää, jokaisesta hetkestä jonka saatte olla täällä, jokaisesta aamusta kun avaatte silmänne uuteen auringon nousuun. Muistakaa, aina on toivoa, aina on uskoa ja aina on rakkautta. Rakkautta ei kannata etsiä kaukaa, sillä löydät sen lähempää kuin luuletkaan, löydät sen itsestäsi. Opi rakastamaan itseäsi, niin voit rakastaa toista enemmän kuin itseäsi. Muista rakastaa jokaista asiaa, jonka saat kokea, jokaista asiaa jonka saat tuntea, sillä kokemuksiasi ja muistojasi, ei voi riistää kukaan sinulta pois, ellet niistä itse halua luopua. Ja muista vielä tämä, pidä sielustasi hyvää huolta, sielu asuu sinun ympärilläsi, eikä keho sielun ympärillä. Tunne itsesi, tunne koko maailma.

(Teksti ei ole oma.)

Kaupan käyntiä

Mä koen kaupassa käynnin aika intiimiks. 
Varsinkin ruokakauppa kyseenalaistaa periaatteita: Otatko luomua vai "tavallista"? 
Ulkomaalaista vai suomalaista? Täysjyvää vai vehnää? 
En siedä seuraa kaupassa, ihmistä joka kenties mielessään arvostelee mun valintoja ja kummastelee mun pyörimistä kun en osaa päättää haluunko paahtoleipää vai sämpylöitä.

24. helmikuuta 2012

Myrskyn silmässä vs. Viimeinen suudelma

 Ja nyt on aika juosta katoksen alle sateelta suojaan.
Miten mä jouduin myrskyn silmään? Miten mä jouduin tänne?
Ja nyt on aika juosta ja nyt on aika.
 
Koko maailma taantumas yhes sumas kaatumas.
Tunnen uuden myrskyn saapuvan ilmas eikä se oo laantumas.
Ei ja me kaks sen keskel pliis hei saammä takas sen hetken?
Ku oli viel selkeet ja tyyntä nyt noustaan lentoon melkeen.
Ihan sama mitä vastaan tulee kuljetaan vaik vastatuuleen.
Ihan sama mitä luulee muut ne huutelee mut aion sun kaa kulkee.
Täs myrskyn silmäs mut silti mun suu hymys yhes.
Pysytää pystys pystytää kestää nää myrskyt yhes.
Kertsi 
Repii kahtii kaupungin talot ja talojen katot.
Sammuu kaupungin valot sen mukan kaupungin varjot katoo.
Kesä päättyy liian nopee nopee mustaa mielen monen.
Mut mä uskon et joka syyspilveski on reunus hopeest.
Ihan sama mitä vastaan tulee kuljetaan vaik vastatuuleen.
Ja vasta ku tyyntyy tän sydämen äänen pystyy vasta kuuleen.
Annan sulle rotsin kaappaan sateenvarjon alle.
Juostaan katoksen alle ettei jäädä tän kaaoksen alle. 
Kertsi
Mä toivon että myrsky laantuu.
Kun katson ulos puut kaatuu.
Mä muistan vielä oli taivas pilvetön.
Mä muistan vielä.

Jos toisen käsistä päästää 
Aina tällanen arpiin jättää 
Ois pitäny jutella enemmän 
Miten se ois menny kaaoksen keskellä ? 
Vaan pahempaan suuntaan 
Ei se auta et haukkuu ja huutaa 
Väärään suuntaa molemman mentiin 
Kohdeltiin kaltoin, väärin tehtiin
Mä loukkasin, sä kusetit 
Revit auki mun sydämen useesti 
Miks syytetään toisii virheis? 
Miks meist on tullu näin hirvei? 
Niin ilkeit toisii kohtaa 
Ei pitäny erota koskaan 
Nyt meit ei ookaa 
Piti kestää iha mitä vaa 
Nyt mä oon yksin säkin oot yksin 
 Etkä paikaa mun sydämest saa 
Tiedän et sattuu molempiin 
Mikään ei kestä se todettiin 
Aina vaan uudestaan 
Nyt tää päättyy suudelmaan
Tää suudelma viimeinen satutaa 
Sä sanot: ”Oikeeta tekniikkaa ei olekaan ” 
Mä haluun kuulla asun äänen, ja siihen nukahtaa 
Toivon et nään sut uudestaan 
Stressi ja tunteiden puutostila 
Sai sisälläni aikaan ukonilman 
Ja huomaamatta tiemme alkoi eroomaan 
Se oli utopista, kun käveltiin kaksisteen 
Vaik suoraan myrskyn silmään 
Yhtäkkii viha meidän välillämme jatkoi vaan yhtymistään 
Enkä mä pääsy sun sateenvarjon alle suojaan 
Miks riidellään ja rähistään? 
Kaadetaan haavalle suolaa
Vanhanaikanen parannusmetodi 
 Niin arvet umpeutuu helpommin 
Ja helpommin toisen kadotaa 
Vanha suola voi alkaa janottaa 
Eikä mikään täs maailmas saa sitä sammumaan 
Ja nopeesti tehdyt päätökset, ne alkaa vaan kaduttaa 
 Nyt mä oon vapaa omaan suuntaan kulkemaan 
Tää tarina päättyy viimeiseen suudelmaan
kertsi 

Heikosti tajuan mä elämisen taikaa...

...mutt onneks siitä huolimatta, tai ehkä just sen takii, voin olla onnellinen.
Eilen kävin pitkästä aikaa Forssan nuokkarilla ja viihdyin siel yllättävän hyvin. Meni varmaan puoli vuotta etten ois halunnu käydä/käyny siel kun jotenkin vaan alko ärsyttään tarpeeks tietyt ihmiset. Pari tuntia vierähti yllättävän nopeesti-varsinkin kun näki yhtä parhaista kavereista niin pikasesti, se kutale kun lähtee koko lomaks leirille-ja muutenkin on yhteinen aika vähissä satuneista syistä... Nuokkarilta hakiessa poikettiin iskän kaa Hesellä ja pystyin syömään koko aterian ilman mahakipua!

Tänään käytiin iskän kaa normaalilla kauppakierrokselle. Koska en kelpuuttanu jääkaapista mitään aamupalaks, poikettiin ekana yhessä kahvilassa jotta sain mahaani täytettä, hoidettiin ruokaostokset ja sit mentiinkin jo taas kahville :D  Illemmalla suunnitelmissa olis FoPSin kotiottelu eli laatuaikaa kahdestaan :D

Huomenna iskän naisystävä tulee joten mun mieliala taitaa kokee hetkellisen notkahduksen, en vaan pidä siitä ihmisestä. Toisaalta iltapäivällä on serkun pojan synttärit, pikkunen täyttää jo 9v :o Mä oon aina viihtyny mun serkun talossa joten tälläkin kertaa ootan sinne menemistä. Samalla nään mun muitakin sukulaisia, ne kun ei ikinä meillä (siis iskällä) käy.

Sunnuntaina suuntaan jossain vaiheessa mun siskolle Jokioisille yökylään ja tiedossa ois hiusten värjäysten lisäks laatuaikaa tämän pojan kaa. Mä haluisin tehä toooooooooosi ison lumiukon ihan vaan nostalgiasyistä ja poitsusta saa varmaan hyvä tekosyyn siihen ;P

Alkuviikon/talviloman suunnitelmat on vähän vielä auki; yhellä kaverilla ois keskiviikkona synttärit, mutt kutsua ei oo juhlimaan tullu joten taidan laittaa vaan kortin postitse. Iskä lupaili heittää mut kotiin sitten, kun sinne päin oon halukas lähteen ja jossain vaiheessa lupailin mennä työkaverin seuraks viettään iltaa kun sen miekkonen lähti etelän lämpöön.
Ja kuten tarkkasilmäset on jo saattanu huomatakin, blogin ulkoasu on muuttunu ja otan ilomielin vastaan risuja/ruusuja niin tekstien kun ulkonäön suhteen :)

22. helmikuuta 2012

Oma koti kullan kallis

Oon ottanu itteeni niskasta kiinni yhen sun toisen asian parissa lähiaikoina ja yks niistä on ollu mikäpä muukaan kun oma koti. Vähitellen oon ostellu tänne asioita joko käyttötarkotukseen tai ihan vaan koristeeks, toisinaan on vierailtu jopa äitin varastoilla (ja rahapussilla...). Suunnaton apu on ollu myös tuttavasta jolta onnistuu porakoneen käyttö.

Jotenkin en vaan osaa sanoo esim. "Tuutko mulle?" tai "Mun kodissa" vaan huulien välistä lipsahtaa meillä, meille tai meiän kotona. Kenen meidän? En sentään koe mitään sielujen sympatiaa sängyn alla lymyilevien villakoirien kaa... Lopulta, siis kun olin ties kuinka monta koriste-esinelaatikkoo kolunnu läpi, löysin joskus naperona saamani papukaijakoristeen ja päätin ett se on meistä se toinen osapuoli. Siihen saakka kunnes toisin todistetaan...
Oikeestaan nää on jo vähän vanhempia juttuja, mutt keittiön astiakaapin päälle on porukalla nikkaroitu pieni koroke. Näin sain mikron alkovista omalle paikalleen-ja kaikkee tarpeellista kuten sokerit sen päälle. Varaston ja alkovin edustalle on tullu kuparinruskeeta sävyä lähentelevät verhot, yksityisyydensuojaksi ja tarvittaessa piilottaan esim. pyykit :)

Edellinen mahti-idea oli pikkunen hylly tuohon pikkuisen ikkunan päälle. Mulla ei oikein ollu mitään missä säilyttää valokuvia ja etenkin noi suloset otokset mun sisaruksista (ja musta) ansaitsee olla näkyvillä. Parempi lukuvalokin löyty vahingossa.

Mun vuokrasopimukseen kuuluu tollanen aulakin missä tosin kellariremonttia oottaa jonkun verran vuokrapariskunnan tavaroita. Mulla ei siis oo ollu kiirettä/tarvetta tilalle ennen kun päätin ostaa luokkakaverilta paremman sohvan ja kaipaamani ruokapöydän. Vanha sohva ja matala pöytä siis siirtää aulaan mikä nyt toimii vierashuoneena/varastona/eteisenä.

Kuten jo mainittua, oon saanu (=lue:ostanu) muutaman uuden huonekalun ja oon ollu ihan fiiliksissä. Ensin muutaman päivän jo siitä kuinka avaraa täällä oli, tiedosta ett kohta tapahtuu jotain ja nyt kun mulla lopultakin on kunnon ruokapöytä-eikä vieraitten tartte valittaa ett sohvalta valuis.
Tästä on hyvä lähtee talvilomille huomenna.

Ihania asioita maailmassa

Mä tuskin tiedän mitään ihanampaa kuin...
...suihkunraikkaus, niin omalla kuin muidenkin kohdalla
...aurinkoon herääminen kaikessa rauhassa
...pienen ihmisen hymy/ensiaskeleet/ekat sanat
...kullan kainaloon käpertyminen
...ylipäänsä hyvän yön toivotus, mahdollisesti jopa pusun/halin kera.

Eikö oo mitään hurmaavampia tuoksuja kuin...
...tuoreen/tuoreittein ruusujen hento tuoksu
...kaikki kevään tuoksut
...uunista tuleva pullan tuoksu
...puhdas pyykki
...tietyt saippuat kuten Sunlight Saunasaippua.
Google

20. helmikuuta 2012

Kiireinen viikko takana

Viime viikko oli normaalia vauhdikkaampi:
Maanantaina lähin luokkakaverin kaa kattomaan Lahtee uudesta näkökulmasta, kiivettiin sellasen tosi ison mäen päälle ja räpsittiin kuvia. Oli tosi upeita maisemii ja joskus on pakko jaksaa kuntoilla toistamiseenkin samaan paikkaan. Samalla tuli ulkoiltuakin/lenkkeiltyäkin ihan kunnolla pitkästä aikaa.
Tiistaina oltiin luokan keikalla Teemulassa ja illalla normaali kolmen tunnin rutistus töissä ja tuntuu, ett joka viikko porukka käy vaan entistä riehakkaammaks. Tällä viikolla tiensä päähän tuli yks biljardimaila ja kirkon eräs ulko-ovi, nähtiin painin seurauksena verta vuotava nenä ja juostiin kiinni mm. kioskin rahalipasta.
Keskiviikkona taas päätin koulun jälkeen lähtee asioille; hain viikonloppua varten junaliput ja kaverin innottamana käytiin parillakin kirpparilla. Pääsin lopultakin kirjastoonkin hakeen enkun kurssia varten tarvittavat aineistot-mitkä melkein samantien luinkin läpi. Ruokakaupasta mukaan tarttu Parrots´in (kalliita mutt älyttömän hyviä) irtotuotteita. Erityisesti rakastuin suklaakookosklöntteihin! :)

Torstaina lähin entisen vuokraemännän innottamana tämän perheen kaa Tampereelle missä meitä ootti Muistin varassa-nimisen ohjelman pilottijakson kuvaukset. Kokemuksena reissu oli tosi mahtava, mutta ohjelma tuskin tulee koskaan myymään itteensä telkkariin.
Perjantaina suuntasinkin edellisviikonlopun tavoin isoskoulutusleirille Hämeenlinnaan. Toimin koulutuksessa apuohjaajana muutamaan muun "vanhan" isosen kaa ja leiri oli ihan huippu. Kiva nähä pitkästä aikaa esim. viime kesän rippilapsia ja nauttia koko viikonloppu monipuolisista/terveellisistä ruuista.

15. helmikuuta 2012

Pikku enkelini

"Siinä kauheassa koulussa
kaikki molemmilta hukassa
oltiin yhdessä yksin joka paikassa
kunnes kerran vessassa alettiin tanssia

Oothan sä mun
pidä kii
lupaisitko
oothan mun huomennakin
mun on saatava tietää

 En päästä lähelleni ketään helpolla
mutt sä osasit mua kuunnella
annoit käytävillä yksin harhailla
mutta tulit kun tarvitsin sulta tukea

kertsi

Nukahda vaan
kuulut siihen viereeni
olet mun pieni enkelini
avaa silmät ja kerrot sen nyt
pidä kii
tahtoisitko olla mun huomennakin
mun on saatava tietää"
May Bee: Mun on saatava tietää

9. helmikuuta 2012

Palaset elämäni yhteen kokoan

En tiedä onko tää kuinka yleistä, mutt mä aattelen aika usein tulevaisuutta. En sillein ett mitä tapahtuu esim. 10 vuoden päästä vaan mietin esim. neljän tunnin sisällä tarvis tiskata, vajaan kuuden tunnin päästä pitäis olla nukkumassa, about 20 tunnin päästä olla Hämeenlinnassa,...

Meiän luokan keskuudesta kyllä niitä laskijoita jotka miettii minuutteja/tunteja ruokikseen, seuraavaan taukoon, kotiin pääsyyn ja montaa työssä käyvää/opiskelijaa ahdistaa pitkäks venyneen illan lopuks laskee kuinka kauan on aikaa nukkua. Eikä se uni ees sillon tuu, kun stressaa ehtiikö nukkua edes sitä vähää...

Äiti käväs tänään miekkosensa kaa ja loput mun joululahjat sekä muuton yhteydessä Hämeenlinnaan jääneet palapelit. Taidan viihtyä kotona normaalia tiiviimmin muutaman seuraavan viikon :P

Lopuksi vielä Jukka Pojan aivan ihana uus sinkku:

6. helmikuuta 2012

Uusi vuosi(ko)

Jostain syystä aloin miettiin uudenvuoden lupauksia. Viime uusvuos meni miten meni (kamalassa mustasukkasuus ja kateus puuskassa) enkä tehny mitään lupauksia tälle vuodelle. Ja yks syy oli sekin, etten kovinkaan usein pysty pitään niitä. Toissa uv:na, siis 2010-2011, mä tein monta lupausta mitkä listasin paperille ja pitkän aikaan se lappu oli mun huoneessa näkyvilläkin. Yritin ettii jos oisin tännekin lupaukset kirjottanu, oisin voinu raportoida miten ne toteutu, mutt en löytäny. Ainakin lupasin käydä kerran kuussa kirpparilla ja aatella kaikesta positiivisesti... Kirpparilupaus toimi aika hyvin, oliki ehkä pari kuukautta, kun en kirppiksille ehtiny ja ainakin jotenkin onnistuin aatteleen positiivisesti-tosin se taito on parantunu huomattavasti nyt, kun oon muuttanu omaan kämppään.

Eilen keksin aivan ihanan idean kummitytön synttärilahjaks! :) Ostan sellasen ison kankaan jolle joko maalaan tai ostan kankaana sellasen aavikkomaiseman ja päälle teen Hama-helmistä erilaisia villieläimiä. Innostuin taas noista helmistä, kun vuokraemännän tyttärentytär kävi näpertelemässä niitten kaa lauantaina-ja mulla on niitä ihan älyttömän paljon. Koruja en viitti/kehtaa tehä, ei niitä vanhojakaan oo tullu käytettyä. Tähän mennessä oon tehny jo yhen kirahvin ja seepran... Tai no... Lopullinen työ taitaa jäädä seepratta alustan mentyä pilalle silityksessä. En käsitä miten sille kävi noin!!!

5. helmikuuta 2012

Tähtipölyä

Koska en edelleenkään oo osannu päättää luonko kokonaan uuden blogin...
"Tyttö ja poika suutelee
Puiston penkillä elämä aukee
Tytön hiuksilla on tähtipölyä"
Samuli Edelmann: Tähtipölyä

En ees tykkää kyseisestä biisistä...

!!!!!!!!!!!!!!!!!

Luin just niin hämmentävän, riemastuttavan, mutt samalla kauhistuttavan viestin. Lähettäjä oli mun yks eksä, vastas mun viestiin jossa kyselin kuulumisia pitkästä aikaa. Ei olla moneen vuoteen nähty, sen jälkeen kun jätkä murskas mun pienen sydämen tuhansiks palasiks vuosia sitten. Nyt toivois mun soittelevan ja voitas vaikka nähä jossain vaiheessa.
Meni pitkän aikaa eron jälkeen ennen, kun pystyin päästään ees irti ko.henkilöstä-ja edelleenkään en pysty kuuntelemaan yhtä Yön biisiä tai lukeen seurusteluajan päiväkirjamerkintöjä liikuttumatta. Elämän viedessä eteenpäin aika kultas muistot, mutt nyt kaikki se palas taas mieleen.
Onko "olis kiva nähäkin" kaikessa viattomuudessa kirjotettu vai onko taustalla monen vuoden takaiset tunteet? Haluuko toinen olla vain kavereita vai (nyt munkin aikuistuttua) jotain enemmän? Ennen kaikkea, haluanko mä mitään miekkosen kaa joka jo kerran jätti mut toisen takia ja jolla on jo elämässään lapsikin?...
Google

3. helmikuuta 2012

Sydän sanoo räks

Tiedän ettei menneitä pitäis muistella, mutt...
"Kiitos tästä päivästä sullem mulla oli tosi mukavaa sun kaa ja toivoisin että jatkossakin voitais nähä sun kaa ja hengailla yhessä... Ei riitä sanat kuvailemaan kuinka ihanaa mul oli tänään sun kaa oikeesti, sä oot niin ihana ihminen ja mä tiiän että pitää edetä hitaasti ja niin aijon tehäkkin. Tänään tuli sellanen tunne, että mä pelkään menettää sut jollekkin toiselle... Sun hymy ja sun silmät ja kaikki sussa on niin täydellistä.... Mä en ite tiiä mitä sä oot ajatellu asiasta, mutta mä toivon että sä antaisisit mulle mahdollisuuden näyttää, että oon sun arvonen. Kiitos viel kerran tästä päivästä, sä sait mut piristymään ja nyt duuni-ilta menee paljon paremmin, kun mietin sua koko illan ♥"

Viestin lähettäjän tunteet viileni yhtä nopeesti kun kuumeni ja nyt ollaan ystäviä. Ite yritän tappaa tunteeni...
"Niih! Olen todella pahoillani. Todella. Mut mull oli noin voimakas ensivaikutelma susta. Se oli totta, enkä yhtää valehdellu tai kaunistellu asioita. Tilanne oli juuri tuo. Musta tuntui tuolta, tosi voimakkaalta, ehkä liikaakin, ehkä turhan voimakkaalta."

Vauvoista

Oon nyt jostain syystä innostunu kattoon dokumentteja ja viimesin oli Liv D:Tilauksessa tyttövauva . Eräälläkin dokumentin pariskunnalla oli 8 poikalasta ja silti he halusivat vielä tytön-eivät osanneet olla onnellisia siitä mitä olivat jo saaneet... Osa dokumentin pariskunnista oli valmis tekemään tytön saamiseksi mitä tahansa, esimerkiks käyttämällä PGD:tä hyväks, osa suosi luonnollisia menetelmiä. Kaikilla kuitenkin oli sama unelma, saada tyttövauva.

PGD herätti ristiriitasia ajatuksia; onhan se lohduttava tieto ett alkio on varmasti terve ja loput solut voi jättää pakastukseen mahdollista myöhempää käyttöä varten mutta onko oikein valita lapsen sukupuoli (ns. mittatilausvauvat). Kaikissa maissa PGD ei oo laillista, mutt mikäli oikein ymmärsin, Suomessa toimenpide on täysin laillinen.

Totta kai koko dokumentin aihekin herätti ajatuksii. En ymmärrä ihmisii jotka haluu vaan tiettyä sukupuolta olevan lapsen. En kiellä ettenkö joskus haluis itekin tyttövauvan, tytön kanssa ois helpompi touhuilla kaikkee (riippuu tietenkin tytöstä) ja sille vois ostella kaikkee tosi söpöö pinkkii/Hello Kittyy yms. mutta yhtä lailla rakastaisin poikaa. Lapsi ois kumminkin oma, äidin suuri rakkaus ja silmäterä. Eikä mulle oo mikään masennuksen aihe vaikkei niitä lapsia ikinä tuliskaan.
Kuva: Google

2. helmikuuta 2012