28. kesäkuuta 2012

...ja samaa unta nään



Juttelin eilen facebookissa pitkän aikaa, varmaankin useemman tunnin, yläasteajoilta tutun TL:n kaa. Aattelin, ett ois kiva nähä ens viikolla, kun on taas suuntaamassa Hämeenlinnaan-ja yllätyinkin kun TL kysy voisko hän tulla mun luo saman tien. Ajaa keskellä yötä tunnin, viipyä muutaman tunnin mun yöseurana ja aamulla herätä aikasin ehtiäkseen seittemäks töihin. Jos tollanen miekkonen kerta löytyy, niin paha siinä on eitäkään sanoo.

Ihan pienesti kyllä kaduttaa nyt. Olihan se kiva päästä kainaloon, saada läheisyyttä, mutt mitä nyt? Ainakin eilen TL oli sitä mieltä ettei haluu ennen armeijaa mitään seksi-/irtosuhdetta vakavampaa ja mä taas en haluu mitään sellasta. Suhteen pitää olla sit ihan kunnollinen, jos sellanen on. Haluun olla enemmän kuin hetken huuma.

P.S.
Kyseessä ei ole biisin TL

27. kesäkuuta 2012

Älähä hättäile!

Kiireitä pitänee näin kesälomalaisesella. On ollu Provinssia, leiriä, juhannusta, leiriä,... Nyt on muutama päivä rauhallista oleilua kotona. Uudessa kodissa. Pyysin eilen yhtä tuttua heittään jokusen pahvilaatikollisen mun tavaroita uuteen kotiin, pääsisin ees alkuun täällä, ja kuinkas sitten kävikään. Roudattiinkin kaikki tavarat ja torstaiks suunnitellun muuton saikin unohtaa. Lauantaihin asti maltan pysyä kotona ja nää muutama päivä kuluukin ahkerasti pahvilaatikoita purkaen ja tavaroille paikkoja ettien. Sopeutumista vaatii myös kerrostaloelämä, täällä on ääniä paljon enemmän kun edellisessä omakotitalon ullakkohuoneistossa.
Lähes ensi töikseni sainkin tutustua huoltoyhtiöläisiin, kun totesin ettei vessanpönttöö noin vaan vedetäkään. Hanoista yms. kyllä tuli vettä mutta auta armias, jos kuvittelit vetäväs vessan. Ei onnistunu. Soitin sit tosiaan huoltofirmaan ja puhelusta 11 minuuttia eteenpäin, niin huoltomies oli tullu ja menny-ja tietenkin korjannu pöntön siinä välissä. Sanoisinko ett ei paha! :D
Kohta puoliin suuntana on juoksevat asiat kaupungilla ja vanhan kodin loppusiivous. Mitään  vapaa-ajankäyttöongelmia ei siis näy.

19. kesäkuuta 2012

Perhonen

Luonto-opaskaan ei tunnistanu perhosta,
joka pöydälleni jokunen viikko sit pyrähti. 
Nyt olento on jo jatkanut matkaa, 
saanut uuden kodin.

12. kesäkuuta 2012

Mysteerimiehiä

Tällä hetkellä, muuton lisäks, mulle aiheuttaa päänvaivaa parikin miespuolista henkilöö. Mitä mun pitäs ajatella heiän käytöksestä? Missä me kenties mennään?

Ensimmäinen olkoon Ässä. Hän on varattu "hengailee", mua reilusti vanhempi enkä oo ees aatellu missään vaiheessa olevani kiinnostunu tästä "siinä mielessä". Pystyn kertoon Ässälle melkeinpä mitä vaan ja useimmiten hän onkin ensimmäisiä kelle jostain asiasta kerron. Voin soittaa hänelle mikäli tarvin kyytiä johonkin tms. mutt en esim. uskalla mennä hänen luo suihkuun (nyt kun kotona ei siihen mahdollisuutta oo). Välillä, kaiken sen asiallisen ja ymmärtäväisen käytöksen lomassa, saatan saada läpsyn pyllylle tms.

Toista miekkosta voidaan kutsuu sit vaikka Nopsuks. Eräs ilta käytiin pitkä/pitkiä keskusteluja koneella ja sen jälkeen tekstareilla Nyt en saa kumminkaan vastausta. Joo joo, ymmärrän ett oon joskus liian takertuvainen eikä taaskaan ois pitäny maalailla heti niitä kuuluisia pilvilinnoja, mutt vois nyt sit vastaa vaikka ettei kiinnosta enään. Sekin ois parempi kun totaalinen hiljasuus.

Älynväläys

Tajusin just jotain tosi kamalaa. Nimittäis mulla pitää olla TÄNÄÄN kaikki tavarat pakattu, siis ns. muuttokuorma valmis. Hehe, onhan mulla jo yks jätesäkki pakattuna...  Lähen huomenna heti aamusta äitille, mennään sieltä sit torstaina mun kummitädille Kangasalle. En tiiä monelta ehin kotiin ja sit perjantaina onkin puolen päivän jälkeen lähtö Provinssiin. Sieltä kotiudun jossain vaiheessa maanantaita, käyn tyhjentään kirppispöydän ja suuntaan jo tiistaiaamuks Hämeenlinnaan leirille. Leirin loputtua koittaakin sit jo muutto. Auts!

Vaikka ajatus uudesta, ihanasta kodista poltteleekin kovasti, mulla ei oo minkäänlaista motivaatioo pakata tavaroita. Mieluiten veisin uuteen kotiin vaikka yhen maton kerrallaan paikoilleen, kun täyttäisin kenties kymmeniä pahvilaatikoita ja jätesäkkejä. Hetken päästä on kaikki tavarat hukassa ja toisaalla menee aikaa ennen kun kaikille löytyy ne omat paikat. Paljon mieluummin oisin tälläkin hetkellä maauimalassa porskuttelemassa (mikäli tatuointi ei estäs sitä...) tai ihan vaan istusin pihakeinussa syömässä jätskiä...

11. kesäkuuta 2012

Ota off!

Viikonloppu suju leirillä Asikkalan Rismalahdessa. Paikka oli mulle ihan uus ja osottautukin ihan kivaks-mikäli hyttyset jätettäis pois. Mulla oli kamerakin mukana, mutt eipä tullu siinä vauhdissa kuvia otettua. Just ennen lähtöö nappasin puhelimella parit kuvat muistoks. En haluu valittaa, mutt kyllä sitä taas ihan eri lailla arvostaa esim. juoksevaa vettä ja sisävessaa kolmen päivän jälkeen.
Tulevana viikonloppuna suuntana on työt Provinssirockissa. Sitä ennen pitäis lyödä tavaroita pahvilaatikoihin (ja jätesäkkeihin) sekä kantaa ylimääräset kirpparille. Perjantaina mulla on virallinen muuttopäivä, mutt saa nähä koska uudessa kodissa ehtii ensimmäisen yön viettää.

7. kesäkuuta 2012

Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea

Kaikki alko mokomasta biologian kurssista jolle meitä oli sekotettu useemmasta eri luokasta. Jonna istu mun takana ja mä hyvää hyvyyttäni lainasin kirjaani-sillä seurauksella ettei myöhemmin sit ollu itellä materiaalia mistä lukee kokeisiin. Heh. Muistan yhen lähistöllä istuneen ikätoverin sanoneen ettei meistä ikinä Jonnan kaa tuu kavereita, mutt toisin kumminkin kävi.
Mihinkään ikuiseen ystävyyteen, bestiksiin, mä en usko, mutt ainakin tiiän, ett on olemassa ihminen jolle voi jutella ihan mistä tahansa. Joka herää vaikka keskellä yötä vastaan puheluun eikä naura vaikken mä aina osaakaan sitä tennispalloo tähdätä sinne minne pitäis. Yhessä ollaan seikkailtu polvia myöten lumessa, luultu tarpovamme Somerolle-vaikka oikeesti oltiin Vieremän perämettissä. Ideoitu mitä ihmeellisimpiä kuvausideoita joista osa on vielä toteuttamattakin. Nälissämme kokattu pizzaa täytteenä pelkkää ketsuppia ja ananasta. Katottu ties kuinka monta kymmentä (ties vaikka satoja) elokuvia ja kuinka monet kerrat nukahdettu toistemme huoneisiin. .
Pariin vuoteen on mahtunu myös ajanjaksoja jollon ei olla juurikaan pidetty yhteyttä, mutt silti aina ollaan jatkettu siitä mihin edelliskerralla jäätiin. Ei oo tarvinnu ujostella, kertailla menneitä. Mitään isompia riitoja mä en koe, ett meillä ois ikinä ollu-enkä kyllä sellasia haluukaan. Tiedetään toisistamme paljon asioita, toistemme heikot kohdat joita riitojen tullessa vois käyttää hyväks-ja loukata toista verisesti.
On tietenkin juttuja, joissa ei aina ymmärretä toisiamme. Pienet vastakohdat kumminkin täydentäköön toisiaan. Mikäli meistä molemmat ei olis täysin omia itsejämme, ei varmaan olis ystävyyttäkään. Mitä väliä, jos mä en aina ymmärrä Matti-kiveä tai intohimoista suhtautumista MFA:ahan. Yhtä lailla mulla saattaa olla mielipiteitä sellasia asioita kohtaan minkä päälle Jonna ei vuorostaan ymmärrä.
Se, että mä tällasen postauksen nyt teen, ei tietenkään tarkota, ett meiän ystävyys ois mitenkään kariutunu. Ett velloisin itsesäälissä ja haikailisin menneisiin. Ehei, meiän ystävyys on kenties vasta alussa. Meillä on vielä monen monta seikkailua kokematta yhdessä, ystävinä. Monet itkut vielä itkemättä, kuvaussessiot kuvaamatta ja naurut nauramatta.
Ylioppilasmörkö ja amispossu, kaikella rakkaudella < 3
"Ei etäisyys, ei vuodetkaan.
Ei mikään meitä erota
Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea."
Tehosekoitin-Hetken tie on kevyt

6. kesäkuuta 2012

Lapsellinen?

Aloin miettiin vakavissani voisinko seurustella sellasen ihmisen kaa jolla on jo jälkikasvua. Ennen moista ei oo tarvinu miettii, mutt nyt kun ikätovereille on syntyny useempiakin muksuja, koen asian ajankohtaseks. Ja ei, Jube ei liity tähän millään tavalla ;)

Itehän musta ei äidiks viel olis, haluun opiskelut loppuun eka ihan rauhassa ja muutenkin elämän vakaaks. Mikäli varteenotettavalla seurustelukumppanilla lapsi/lapsia ois, haluisin tutustuu niihinkin ennen suhteen alottamista-jos lapsen kaa ei synkkaa niin ei varmaan seurustelu tämän vanhemman/huoltajan kaa kanna kauas.

Iso muutoshan se ois, jos parisuhteeseen tulis "kaupan päällisiä". Tuskin mitään ongelmia tulis, jos lapsi viettäis olis vanhemmallaan yhen tai kaks viikonloppua kuussa. Pidemmät oleskelut, kenties vakituinen asuminenkin vaatis enemmän sopeutumista. Outoahan se olis, jos tossa oliskin yhtäkkiä pieni ihminen jolle kenties joutuis vaihtaan vaippoja. Ainakin huolehtiin ettei nälkää nää.

Pelkäisin, ett muksu pitää mua kivempana kun omaa äitiään. En välttämättä haluis ett tää "kolmas" (tai neljäs, miten se sit lasketaankaan...) osapuoli, lapsen toinen vanhempi, sais tietää jatkuvasti mun tekemisistäni.

Toisaalta osaisin kyllä varmaan olla helpottunukin. Jos suhteen toisella osapuolella on jo jälkikasvua, tuskin hän sitä ihan heti haluis lisää. Mulla olis aikaa opiskella rauhassa. Omaa aikaakaan ei välttämättä tarvis kauheesti pyytää saati perustella. Sen verran toisen ois ymmärrettävä ett tilanne on mulle uus enkä välttämättä sopeudu kovin helposti.

"Kukaan muu ei nää ei huomaa
Ei kukaan tuu häntä mukaan hakemaan
Kukaan muu ei nää ei huomaa
Siksi paperille jakaa tunteitaan"
Robin-Hiljainen tyttö

5. kesäkuuta 2012

Totuuksia pöytään!

Just eilen kun pääsin sanomasta, niin rapsahti toinenkin haaste :D Kiitoksia Millalle, tällä kertaa tehtävänä on kertoa 100 totuutta itestäni.

1. Mun etunimet on Jenni Karoliina
2. Oon syntyny Forssassa (-93 siel viel oli oma synnäri...)
3. Oon eläny suurimman osan elämästäni kaksistaan äitin kaa
4. Oon muuttanu elämäni aikana 9-10 kertaa ja taas ois muutto edessä
5. Mulla on kaks velipuolta ja kaks siskopuolta, kaikki mua vanhempia
6. Mulla on ollu 4 gerbiiliä
7. Olin peruskoulun jälkeen vuoden lukiossa
8. Oon käyny Ammattistartti-luokan
9. Olin viime keväänä (vuosi sitten) kaks viikkoo "vaihdossa" Englannissa
10. Rakastan risteilyjä!

11. Kävin pienempänä useemman vuoden kokkikerhoo
12. Riparin jälkeen vedin ite vuoden sellasta
13. Oon ollu tulevan kesän jälkeen kaheksalla rippileirillä isosena
14. Muihin harrastuksiin kuuluu mm. perinteinen kirjeenvaihto ja erilaiset vapaaehtoishommat
15. Pelkään niinkin yksinkertasia asioita kun pimeetä, ötököitä ja ukonilmoja
16. Mulla on paljon allergioita (mm. siitepöly, pähkinät, mansikat,...)
17. En omista telkkaria
18. Meen amiksen tokalle syksyllä
19. Opiskelen nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi
20. Asun Lahdessa
21. Sain ajokortin (B) viime joulukuussa
22. Järjestyksenvalvoja kortin saan parin viikon sisällä
23. Mulla ei oo omaa autoo
24. En tykkää limsoista
25. Lasken ulkomaankäynneiksi myös Tallinnassa käynnit
26. Oon käyny kaks kertaa Kolmårdenissa
27. Kävin viime kesänä elämäni ensimmäisen kerran Linnanmäellä
28. Mun lempivärit on tällä hetkellä harmaa ja oranssi
29. Mulla on yks tatuointi
30. Silmälasit mulla on ollu jostain nelosluokasta asti
 
31. Oon seurustellu 7 kertaa
32. Oon bi-seksuaali
33. Valmistuttuani aion käydä konduktööri-koulutuksen
34. Oon ekalta luokalta asti koonnut leikekirjoja
35. Tykkään askarrella ja piirtää-vaikken oo kovin hyvä siinä
36. Oon saanu elämäni aikana yhen stipendin
37. Oon hukassa ilman puhelintani
38. Tykkään valokuvata
39. Palan ennemmin kun rusketun
40. Oon polttanut suht säännöllisesti tupakkaa
41. Mulla todettiin 2011 lievä masennus
42. Tykkään leipoa
43. Eksyn helposti
44. Oon ratsastanut elämäni aikana 3 kertaa
45. Kuulun edelleen Pollux-hevoskerhoon
46. Musta harvemmin saa otettua kuvii mihin oisin ite tyytyväinen
47. Siksi otankin 95% omista kuvistani ite
48. Siivoon mieluummin jossain muualla kun kotona
49. Tykkään pestä mattoja
50. Seurustelen yleensä niiden ihmisten kanssa joista muut eivät pidä

51. Oon keräillyt elämäni aikana vaikka mitä (mm. Smurffi-cd:itä, pinssejä, Pokémon-kortteja,...)
52. Mulla on PlayStation1
53. Ja Nintendo DS
54. Oon ehkä liiankin sinisilmäinen
55. Olin viime lauantaina elämäni ensimmäisen kerran yo-juhlissa
56. En ole ikinä ollut hautajaisissa
57. En pidä vanhuksista
58. Osaan viittomakielen alkeita
59. Bravuurini on kasvisrisotto
60. Rakastan mekkoja
61. Palkitsen blogini lukijoita (esim. kymmenes lukija sai postitse suklaata)
62. Pidän myös kirppisblogia
63. Mulle tulee helposti aftoja
64. Kirjotan päivittäin päiväkirjaa
65. Mun lempikirja on Alice Seboldin Oma taivas
66. Oon pikkutarkka
67. Tykkään uida sateella
68. Haluun joskus tulevaisuudessa lapsia, adoptoituja ja/tai biologisia
69. En pidä isoista kaupungeista kuten Helsingistä
70. Saan välillä paniikkikohtauksia

71. Tykkään tehä palapelejä
72. Haluisin joskus rastat
73. Jännitän hirveästi uusia tilanteita, tapaamisia yms.
74. Oon kerran karannut kotoa
75. En voi vastustaa ihmisiä joilla on rastat
76. Rakastan punaisia hiuksia
77. Oon suunnitellut käyväni lukio-opinnot joskus iltamuotoisena loppuun
78. Teen yleensä appelsiinituoremehun ite
79. Mielestäni joulu ei ole joulu, jos kuusi ei ole aito
80. Hermoillessani revin kynsinauhoja
81. Oon oppinu pitään monesta ruuasta mistä en pienenä tykänny (mm. banaanit)
82. Kummityttö on mulle kaikki kaikessa, en varmaankaan eläis enään ilman sitä
83. Oon ollut kerran häissä, morsiusneitona
84. En osaa kävellä korkokengillä
85. Mun lemppari kouluaineisiin kuuluu ruotsi ja äikkä
86. Tykkään kylmästä perunamuusista enemmän kun lämpimästä
87. Sain ensimmäisen kamerani rippilahjaksi
88. Tykkään tehdä muovailuvahoilla
89. Käytän kuvien muokkaukseen Photoscapea
90. Meikkaan harvoin

91. Haluisin joskus käydä Pariisissa ja/tai Miami Beachilla
92. En pidä oluesta
93. Mulla on (edelleen..) yli 10kg ylipainoo
94. Oon ollu elämäni aikana kerran festareilla
95. Oon harrastanut joskus partioo
96. En voi syödä juuri missään "ulkona" ilman vatsanväänteitä
97. Halusin pienempänä pikkusiskon tai -veljen
98. Tykkään tehä ruokaa itelleni, mutt en muille
99. Puolustan sukupuolineutraalia aviolittoa
100. Söin viime kesänä elämäni ensimmäisen kerran katkarapuja-vahingossa

En kaipaa telkkaria.

Moni on ihmetelly miks mulla ei oo telkkaria tai miksen sellasta hanki. Alkuaikoina, siis viime syksynä omille muuttaessani, ei suoraan sanottuna ollu rahaa hankkia moista enkä nyt myöhemminkään oo kaivannu. Ilman telkkaria mulle jää paljon enemmän aikaa itelleni, mahdollisille läksyille, kotitöille ja harrastamiseen. Vapaa-ajanongelmia ei oo vaan aika kuluu blogeja päivittämällä, lukemalla, palapelitauluja kooten ja kavereita tavatessa. Vaikka facessa istunkin aika paljon, on kumminkin ihana nähä kavereita oikeasti taikka kirjotella "etanapostia".
Jos telkkarin hankkis, se olis sit mun budjetilla käytetty ja kenties boksin joutus vielä erikseen hommaamaan. Digiboksin tarvis viel olla tallentava sillä mua harmittaa suunnattomasti mikäli joudun jättään jonkun elokuvan tms. kesken. Tunnollisena ihmisenä "haluisin" maksaa tv-luvankin, joten kalliiks telkkarillinen elämä tulis.
Mitään aikakausilehtiä mulle ei tuu eikä edes mainoksia ja siitä huolimatta koen pysyväni tarpeeks kärryillä maailmanmenosta. Facebookkiin linkitetään melkein kaikki olennaisimmat uutiset, Areenasta/Katsomosta/Ruutu.fistä näkee mikäli joku ohjelma on pakko kattoo. Elämä on mun mielestä paljon helpompaa ja mielekkäämpää ilman telkkarii. Elän ihan hyvin ilman tietoa uusimmista Salkkari-käänteistä tai jossain Kauko-Idässä sattuneista pommituksista.

P.S. Tää lomapäivä on kulunu stand-up-komiikan parissa, alla jokunen linkki parhaimmistoon :)

4. kesäkuuta 2012

Kynsilakkani

Ei sitä heti uskois, ett mulla on melkein 40 kynsilakkaa...
3 kpl Wild and Crazy-lakkoja...
7 kpl FCC:n (?) lakkoja...
2 kpl Yes Loves-lakkoja...
2 kpl I love Lasting finish-lakkoja...
6 kpl sekalaisia...
2 kpl French Manucure-lakkoja...
4 kpl sekalaisia...
4 kpl sekalaisia...
ja 8 kpl pikkulakkoja.
Nyt joku ihmettelee miten mä ehin/pystyn käyttään kaikkii. Jos ihan rehellisesti vastataan niin; En mä ehikään. Osaa en ees saa auki ja osasta on lakka niin vähissä ettei riitä kun 1-2 kynteen. En vaan oo saanu heitettyä niitä poiskaan...

Lisäselostusta tatuoinnista

Parisen vuotta mä taisin tota mun tatuointia suunnitella, kehitellä lopullista ideaa. Ensin piti oottaa, ett oon täysikänen ja sen jälkeen lähetin idean yhelle jos toiselle tatuoijalle. Millon tuli hinta vastaan, millon aikataulut ei menny yksiin ja ties mitä. Neljäs kerta kumminkin tärppäs ja eilen kuva selkään iskettiin.
Tietenkin sitä oli kuullu ties mitä kauhutarinoita epäonnistuneista tatuoinneista, miten kuva ei oo ollu lähelläkään sitä mitä ois pitäny. Välttämättä ideat ei oo ollu ihan loppuun saakka suunniteleltuja ja kuvan on joutunu myöhemmin poistaan/peittään. Mä annoin juttujen olla omassa arvossaan ja pelkäsinkin enemmän sitä surina-ääntä, kun ite kuvan tekoo.
Tatuoija kumminkin osas asiansa hyvin, kyseli vähän väliä ett ei kai oo huono olo/sattuuko ja lupas pitää taukoo mikäli mua alkaa heikottaan. Pari kertaa jouduin nieleen kyyneleitä, mutt loppuen lopuks ei tehny yhtään niin kipeetä kun olin kuvitellu. En ois penkiltä noustessani uskonu, ett reilu tunti siinä oli tullu kökötettyä. Pahinta tässä on nyt tää jatkuva kutina, kun iho alkaa korjaantua...
Viihdyn tällä hetkellä hyvin kosteuspyyhkeiden, elmukelmun, maalarinteipin, Bepanthenin ja veden kaa...

Haaste number one

Muistaakseni kukaan ei oo ikinä haastanu mulle mitään blogijuttuja. Nyt kumminkin Lainakengissä-blogin kaksosilta nappasin mielenkiintoset kysymykset.

1. Mitä juhannussuunnitelmia olet tehnyt?
2. Mikä on mielestäsi ärsyttävin luonteenpiirre muissa ihmisissä?
3. Milloin olet viimeksi itkenyt ja miksi?
4. Minkä taidon haluaisit oppia?
5. Milloin olet viimeksi käynyt Tampereella?
6. Mitä laitat leivän päälle?
7. Ärsyttävin kesähitti ikinä?
8. Ottaako joku päähän?
9. Mitäs syksyllä? Kouluun? Töihin?
10. Mihin kannattaisi tehdä päiväreissu kesällä?
11. Mitkä suosikkiblogisi?

1. Tällä hetkellä juhannukseks ei oo mitään tarkempia suunnitelmia, tädin grillijuhliin voisin mennä viime vuoden tavoin kuokkiin. Mikäli ei siis mitään tähdellisempää tuu.
2. Kaksinaamaisuus, ehdottomasti.
3. Varmaankin keskiviikkona, kun saatiin tietää ett meiän luokan vastuuopettaja lähtee koko koulusta. 
4. Rullaluistelemisen tai pianon/kitaran soittotaidon
5. Viime kuun alussa
6. Riippuu leivästä ja mitä on tarjolla. Kurkkua, salaattia, suolakurkkua, juustoo, leikkelettä,...
7. Kymppilinja-Minä (en edelleenkään oo ymmärtäny mikä ihmeen hauki täältä tulee...)
8. Eipä oikeestaan
9. Opiskelut jatkuu
10. Ite tutustun tarkemmin Lahteen ja Rovaniemen reissu on joskus suunnitteilla. Kannattaa lähtee paikkaan mitä ei entuudestaan tiiä-tai tuntee huonosti.
11. Kaks tän hetken suosikkia on:
     Paskat kirppislöydöt
     One flew over the cuckoo´s nest

Timantin tarina

Yhä useammalla ihmisellä näkee nykypäivänä tatuointeja. Mä koen itteni uteliaaks ja kyselenkin kuvien tarinoita. Yhä useammin vastaukseks tulee "Ei tällä oo mitään tarinaa", "Kuhan vaan on tollanen", "Hävisin vedon" tai jotain muuta yhtä typerää. Voin ihan suoraan sanoo, ett jokusia vuosia sitten vannoin kautta kiven ja kannon etten ikinä tatuointia ota, mutt toisin kävi. Ja tietenkin merkityskin löytyy.
Aika tarkalleen kaks ja puol vuotta sitten sain puhelun jonka seurauksena musta tuli hieman myöhemmin pienen tytön kummitäti. Kummityttö on mulle kaikki kaikessa vaikkei me kovin usein nähäkään. Harvempi tietää, mutt mä oon aikoinaan moneenkin otteeseen miettiny tosissani itsemurhaa. Sitä miltä tuntuis hypätä moottoritielle sillalta tai mitä kirjottasin jäähyväiskirjeeseen/-kirjeisiin. Huonoinakin aikoina mä oon kumminkin löytäny himmeen valon tunnelin päähän; oon aatellu ettei mun rakas kummityttö ikinä ansaitse kuulla kummitätinsä tappaneen ittensä. Kukaan ei ansaitse.
Niin jotenkin kliseinen kun timantti-tatuointi onkin, mä halusin just sen kuvaamaan kuinka paljon pieni ihminen voi toisen vähän isomman ihmisen elämään vaikuttaa. Värin halusin tyttömäiseks ja vaaleeks. Mikäli (toivottavasti...) joskus saan lisää kummilapsia tai omiakin, niin tohon ympärille tulee niille jokaiselle oman värisensä, hiukan ehkä pienemmät timantit.

1. kesäkuuta 2012

Asia kunnossa!

Pariin viime päivään on mahtunu paljon kaikkia ihania (ja myös niitä ei-niin-ihania) juttuja. Lukukausi hurahti ohi tosi nopeesti enkä mä ainakaan oikein oo viel sisäistäny olevani kesälomalla. Säät on tollasia viileitä ja sen verran on esim. ens viikolla viel asioita hoidettavana, ett puoleen päiviin nukkumisista on turha haaveilla.
Mun piti olla asiasta ihan hiljaa ja yhtäkkiä, parin viikon päästä vaan laittaa tänne kuvia muuttolaatikkoelämästä, mutta en malta oottaa. Tosiaan eilen löysin aivan ihanan yksiön mihin muutto olis edessä parin viikon päästä. Tuskin jaksasin odottaa, ett äiti tuo pahvilaatikoita ja pääsen pakkaileen :)
Toinen asia minkä sain eilen hoidettua oli jv-korttihakemuksen vieminen poliisiasemalle. Reilu kaks tuntia siel nihkeessä odotustilassa sai istuskella-asian takia joka itsessään vei pari minuuttia. No, onpahan sekin nyt hoidettu ja 11.pv saan (väliaikaisen) hienon kortin :)
Tänä aamuna asioiden hoitaminen jatku eräällä haastattelulla minkä seurauksena mulla on nyt sit työssäoppimispaikka syksyksi. Erästä opettajaa lainaten: Ihanaa! Nyt ei tarvi enään soitella ja kirjotella sähköpostia, stressata pääsenkö mihinkään mieluisaan paikkaan.

Nyt alkamaisillaan viikonloppu minkä vietän iskällä. Tiedossa on ainakin autolla ajelua, yhet yo-juhlat, viime tipan lahjaostosstressiä, unelman toteuttamista, pyykkäystä, parin tunnin bussimatkoja,... Vauhtia siis riittää vaan ei (toivottavasti...) niitä kuuluisan vaarallisia tilanteita.
Näin edustavana...edustin piknikillä. :D