31. elokuuta 2015

Särkänniemeen, Särkänniemeen!

Perjantai-iltapäivästä hyppäsin bussiin suuntana Tampere. Vaikka olin stressaantunut tulevasta hotelliyöstä O:n kanssa ja jo lähtiessäni koin ikävää Setämiestä kohtaan, löytyi bussista tuttu turvallisuuden tunne. Todella nautin kun sain pitkästä aikaa matkustaa tunteja yksin bussissa-aivan upeista kotimaan maisemista nauttien.
Hotellille pääsin puol kuuden aikaan, O tuli sovitusti pari tuntia myöhemmin. Haettiin iltapalaa läheisestä Subwaystä, korkattiin O:n tuoma punaviini ja kateltiin telkasta sopivasti Herra Popper ja pingviinit. Sen jälkeen jo unettikin-vaan eipä uni tullu. En tiedä stressasinko seuralaista, jännittikö seuraava päivä huvipuistossa vai oliko paikka liian vieras, mutta yöunet saldoksi jäi vain neljä-viisi tuntia. Auts!
Lauantaiaamuna aamupalan jälkeen pakattiin reput ja suunnattiin kohti hurvitteluja. Säätiedotus oli uhkaavasti luvannut +16 ja sadekuuroja, mutta onneksi se ennustus meni metsään. Auringon porottaessa lähes pilvettömältä taivaalta ja lämpötilan lähennellessä hellerajoja, ei lainkaan haitannut välillä kastuakaan Koskiseikkailussa tai Tukkijoella :)
Kuuden aikaan suunnattiin kohti Hervantaa ja Onnibussilla kotimatkalle. Karkki- ja sipsipussien käytyä tyhjäks, mulla vei uni voiton ja reilu parin tunnin bussimatka menikin sukkelaan. Setämiehen ollessa omissa menoissa, olin ajatellu jatkaa viikonloppua O:n luona, mutta edellisyön unettomuus houkutteli omaan kotiin. Iltapalan yhteydessä otin varoiks parit unilääkkeet taatakseni syvän unen-ja mukavat 12h tulikin sitten nukuttua.

Koko reissun hinnaksi tuli n. 95e;
Turku-Tampere-Turku-bussit, menolippu Matkahuollon tarjouslippu ja paluu Onnibussilla, yht. 17e
Hotelliyö Koskikatu Cumuluksessa 40,50e (/nenä)
Särkänniemen ranneke, VVO:n kampanja, 20e
Paikallisbussi Särkänniemestä Hervantaan 2,60e
Ruokailut (Särkänniemessä kahvi-/jätskitauko, eväät kotimatkalle) n. 14e

24. elokuuta 2015

Täydellinen sunnuntai

Eilisaamu yllätti perinteisen aamukahvin lisäksi vastapaistetuilla mustikkaletuilla. Päivän alku vaikutti hyvältä, mutta en olisi arvannut kuinka uskomattoman onnellinen ja hieno päivästä todella tulisi. Edes parin tunnin vatsan väänteet ei saaneet pilalle täydellistä sunnuntaita.

Rauhassa nautitun aamupalan jälkeen jämähdettiin O:n kanssa katsomaan Nemoa etsimässä-leffaa, joka aina vaan jatkaa yhtenä mun suosikkianimaationa. Muutama vuosi oli ehtinyt vierähtää edellisestä katsomiskerrasta ja leffasta tuntui edelleenkin löytyvän uusia vitsejä naurettaviksi. Nemon löydyttyä leffa vaihtui toiseksi, mutta mulla alkoi jo silmä painaa ja ainakin puolet elokuvan kestosta meni päiväunia ottaessa.
Jälkimmäisen elokuvan loputtua, siinä kolmen nurkilla, alettiin jo kaipaan jotain tekemistä, muutakin kun sohvalla/sängyssä makoilua. Aamulla puhuttu kirppiskäynti jäi sen jo mentyä kiinni, mutta tilalle tuli jotain mitä en edes osannut odottaa; nimittäin veneilyä. Kuuma auringonpaiste, vene ja yläosaton hyväkroppainen soutaja-voiko sitä vapaapäiväänsä parempaa pyytää?

Veneily tosin loppui harmittavan lyhyeen alkaneiden vatsavaivojen takia ja aivan liian kauan sain bussia kotiinkin odotella. Kotiin päästyä pahin oli jo onneksi ohi, hetken maltoin sohvalla lepäillä ennen kuin kuulin naapurien houkuttelevia ääniä sisäpihalta. Keitin iltakahvia ja suuntasin naapurisopuisasti seuraan, mutta eipä pihalla enään siiinä vaiheessa ketään ollu. Sisälllä kökkiminen ei huvittanut, joten suunnistin kahvini kanssa läheiselle hiekkarannalle. Aurinko oli just laskemassa ja satamassa parkissa olleista laivoista näkyi vain tummat siluetit. Rantaviivaa paljain varpain kävellessä oli liikutuksen kyynelissä pidättämistä, kaikki oli niin yksinkertaisen kaunista.

Kun kahvi oli nautittu ja aurinko laskenut niin matalalle, ettei se enään pitänyt lämpimänä, suuntasin kohti kotia. Setämies kotiutui omista viikonloppumenoista samoihin aikoihin ja ilta kruunattiin oman kullan kainalolla, elokuvalla ja supertäytteisillä lihapiirakoilla.

Eilen ei tullut kameraa rannalle mukaan, mutta tässä eräs auringonlasku viime viikolta.

14. elokuuta 2015

Näppäräksi alkanut avovaimo

Tässä eräs ilta ajeltiin läheiseen Ikeaan tavoitteena hankkia eteiseen hylly. Noh, hylly ei matkaan tarttunut, mutta löydettiin hieno vaihtoehto saunan suunnitteilla olleeseen laatoitukseen. Kyseessä on mallistosta poistuva SKOGHALL-laatta ja voin kertoa asennuksen olleen todella helppoa. Pointseja myös siitä, että yksinkertaisin työkaluin laattoja sai myös pienennettyä (esim. puolitettua).
Linja jatkuu sujuvasti pesuhuoneen puolelle. Valitettavasti unohdin ennen-kuvat.
"Pienoisen" arviointivirheen ansiosta tuli samalla ratkaistua mitä tehdään parvekkeen rumalle sementtilattialle-ja saatiinpa vielä sama linja jatkumaan vessaankin. Viikonloppu meneekin sitten miettiessä minkä projektin sitä ensi viikon ajanvietteeks keksis...

7. elokuuta 2015

Turust

Ensimmäinen viikko uudessa kodissa alkaa olla loppupuolella ja voin huojentuneena kertoa kaiken olevan hyvin. Maanantaina muutto sujui sukkelasti; noin kuudessa tunnissa tavarat oli pakattu, ajettu uuteen kotiin ja purettu. Yön yli nukuttua Setämies palasi vielä Poriin, josta saapi tulla liki valmiiseen kotiin sunnuntaina. Osa tavaroista vielä hakee paikkaansa, mutta valtaosa laatikoista on jo purettu.

Asuinalue on rauhallista-toisinaan tuntuu että liiankin. Lähellä olevan isohkon tien äänet ei kuulu tänne asti eikä edes oletetut laivojen sumutorvet. Pihoilla ei kilju lapsia, ei räksytä koiria, ei kulje autoja. Tuntuu ettei kukaan tässä talossa käy edes suihkussa! Onneksi on radio pitämässä seuraa...

Turku on mulle (toistaiseks) vielä vieras kaupunki eikä vielä ole tiedossa töitä eikä oikein niitä harrastuspaikkoja/-mahdollisuuksiakaan. Apuun tuli uusi ystävä, O, joka sai mut innostumaan uudestaan geokätköilystä. Porissa koitin aikanaan joitakin löytää, huonolla menestyksellä. Eilen tein lähinurkkia tutuksi kätköilyllä. Purkkeja ei edelleenkään löytynyt, mutta monta kaunista paikkaa kyllä :)
Uudet lenkkimaisemat