Koska viime mulla oli vielä viime viikon lähiopetustunteja Lahdessa, oon ehtiny vasta viikon varsinaisesti asua Porissa. Varsin ymmärrettävästi olen monesti kuullut kysymyksen mikä tänne veti ja vastauksen (parisuhde) saatuaan lähes aina jatkokysymys on miksi ei Setämiehen kanssa sitten saman katon alla kotia pidetä. Syitä on useampiakin, mutta eilisissä illanistujaisissa tuli jälleen se tärkein esille-Suomen byrokratia. Setämiehen luona asuessani en saisi itse enään asumistukia tms. enkä voi velvoittaa ketään elättämään mua. Asia on kenties eri, jos valmistuttuani saan töitä ja pystyisin sen myötä tasaisemmin osallistumaan yhteisiin kuluihin. Katsellaan asiaa siis uudestaan viimeistään toukokuun lopussa, kun mun vuokrasopimus umpeutuu.
Vaikka virallisesti osoite on (vielä) eri, oon kuluneen viikon aikana useammin kulkenu avaimilla Setämiehen kotiin kuin omaani. Oikeastaan vasta vain yhden yön viettäny omassa kodissani... Pieni muutos lienee nyt tiedossa, sillä tiedostan kaipaavani enemmän omaa aikaa. Erilaista tasapainoa yksinolon ja yhdessä olemisen välille. Aikaa istua hetkeksi alas päivittämään blogia tai katsomaan Pakoa rauhassa. Kunnon yöunia, sitä että voin nukkua koska huvittaa ja miten paljon huvittaa. Ei Setämies tietenkään kiellä mua nukkumasta, mutta en yksinkertaisesti esim.kesken illanistujaisten kehtaa vetäytyä nukkumaan.
Tällä viikolla on alkanut myös opintoihin liittyvä viimeinen harjoittelujakso ja oon töihini tyytyväinen. Yhteisö on ottanu mut lämpimästi vastaan ja monille jutuille on jo yhdessä ehditty naureskellakin. Työtehtävät on sopivan monipuolisia vaikkakin pääosin aika vierähtää (venäjänkielisten) lastenkerhojen parissa. Venäjää en osaa, mikä välillä pistää oikein vituttamaan, mutta askarteluja yms. on helppo neuvoa jo pelkästään näyttämälläkin. Ja kuinka virkistäviä sitten onkaan ne kahvitauot suomenkielisten työkaverien parissa, kun on pari tuntia kuunnellut ymmärtämättä mitään!
Pääosin teen iltapäivävuoroa (n. 12-19) mikä sopii paremmin kun täydellisesti mulle; aamusti saa nukkua pitkään ja illalla on vielä aikaa sekä energiaa tehdä jotain. Nukkumaanmenoa ei tarvi stressata, kun aamulla saa joka tapauksessa nukkua. Oon laittanu itselleni sen rajan etten esim.Pakoa kattelis klo 18 jälkeen, eli en siis harkan aikana lainkaan arkisin, mutta oon löytänyt vaikka mitä muuta mukavaa ajanvietettä. Lukenu paljon, pelaillu ja kiinnostunu erilaisista urheilulajeista. Korttelin päähän mun kämpältä avattiin tänään ryhmäliikuntasali joka lupaili mm.saunajoogaa ja pistinpä eilen jopa paikalliseen nyrkkeilyseuraan viestiä, josko lopulta pääsisin aloittamaan senkin. Jahka rahatilanne ehtii hieman tasoittua, aion ainakin uimahallikortin hankkia-sekin kun nykyään löytyy alta kilometrin päästä, niin ei voi matkaa pitää esteenä aktiiviharrastukselle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti