18. elokuuta 2014

Nurinkurisuutta

Mulla on säännölliset ruoka-ajat sillä tiedän kiukustuvani helposti, jos verensokerit pääsee alas. Ja kiukkusena oon omasta mielestänikin rasittava-saatika sitten mitä toiset mahtaa ajatella. Nälkäisenä (ja kiukuspäissään) en välttämättä muista välttää kaikkia allergisoivia juttujakaan niin tarkkaan kun olis tarve... Helpompi siis pitää repussa aina banaaneja tms. nopeaa välipalaa ja kotona pakkasessa sellaisia(kin) ruokia mitä ei tarvi kun pellille heittää tai pannulla hetkessä paistaa.

Tänä aamuna kaikki ei taas menny niin kun Strömsössä; olin myöhässä jo ennen kun olin edes päässy sängystä yli. Hädin tuskin ehdin smoothien nykäistä pahimpaan huimaukseen ja junaevääksi tehdä sämpylän. Erinäisten mutkien takia en edes päässyt siihen junaan, mihin suunnittelin-ja kun lopulta matkaan pääsin, oli aamupala 2,5h myöhässä normaalista. Myöhästely johti siihen, että myöhästyin myös koulun lounastunnista-kahdelta sentään ehdin aikataulun mukaisesti syödä välipalaa. Kotiuduttuani Lost vei mukanaan enkä edes tuntenut nälkää, kun kuudelta pakotin itseni jääkaapille päivällistä etsimään.

Tää on jotankin tosi omituista! Kesällä, helteillä, on ymmärrettävää ettei ruoka maistu. Nyt vaan ei ole helle! Muutamana iltana on tehnyt mieli naposteltavaa vaikka olisinkin syönyt kellon mukaisesti-ja nyt kun en ole syönyt, niin ei edes nälätä. En usko kehon menneen mihinkään säästötilaankaan sillä mulla on vaihteeks energiaa vaikka muille jakaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti