Pieni pettymys elämässä

Kesän maitokahvirusketuksen vähitellen kadotessa, oon tullu kiinnittäneeks huomioo selän timanttitatuointiin. Kuinka haalea se onkaan... Tatuoinnin ottamisesta on reilu pari vuotta ja sitä on jo kertaalleen sen jälkeen väritetty uudestaan. Jo silloin olin tatuoijan sanojen välistä lukevinani ettei juuri mitään ole tehtävissä.

Kuvakulma on hiukan eri (siksi timantti näyttää oikealla leveämmältä), mutta väri onkin se pointti. Enään tuosta ei tule vaaleanpunaista...

Aikoinaan mietin tarkkaan leimojen paikat; mun tatuoinnit saa helposti piiloon/esille ja paikat on sellaiset mihin vanhemmiten rupsahtamisen ei juuri pitäisi vaikuttaa. Mietin merkitykset, mietin millaisia kuvia jaksaa vuosikymmeniä katsella. En miettinyt miltä kuvat näyttää haalistuessaan. Unohdin olennaisuuden.