Jo ennen kesäkuun reissua oli tarkoitus taas Väestöliiton klinikalla poiketa luovutusasioissa, mutta iskipä talouskriisi. Siis käyttötili näytti nollia ja säästötilin tuore pankkikortti ei halunnut pelittää. Onneksi mitään suurempaa merkitystä lääkäriajan siirtämisellä ei ollut, mitä nyt tuolloin turhautti kun olin vapaapäiväksi muuttuneena päivänä herännyt jopa ihmisten aikaan.
Tänään suuntasin lopultakin kyseiselle lääkärikäynnille; hyvän matkaa kotoa aseman suuntaan käveltyäni muistin opiskelijakortin jääneen kotiin ja pakko se oli kääntyä hakemaan. Siinä vaiheessa oli entistä enempi kiire ja nappasin fillarin alle. Rautatieaseman läheisyydessä pyörää parkkiin pistäessä muksahdin tutkimaan maaperää ja naksautin ranteeni niin, että epäilin sen jopa menneen poikki. Onneksi ei. Hirveällä kiireellä ja stressillä lopulta junaan ehdittyäni, tajusin olevani tunnin liian aikaisin liikenteessä...
Kovin hehkeä fiilis ei siis klinikalle päästyä ollu, kiukutti, mutta vastassa oli onneksi mukavia ihmisiä. Lääkärin kanssa keskusteltiin vielä luovuttamispäätöksestä-siis niitä samoja asioita mitä kätilön kanssa kävin läpi toukokuussa. Edelleen mielipiteeni ollessa sama, lääkäri tsekkas ultraäänellä munasarjat (sitä touhua sai seurata monitorilta ja hiukan huvitti kun oma silmä ei erottanut kuvasta mitään :D) sekä nappas papatestin.
Lääkäriltä suunta oli jollekkin hoitajalle jonka luona allekirjoitin luovuttamissopimukset (nyt se sitten on virallista...) ja hän kirjotti mulle lähetteen alakertaan verikokeisiin. Tällä kertaa verikokeista tsekataan ainoastaan kromosomit; se ei ettei mitään poikkeamia ole ja näin esteitä luovuttamiselle.
Vaikka klinikan väki on mukavaa, itseäni hieman alkoi turhauttaa tuollainen ihmiseltä toiselle pompottaminen. Asiat kumminkin edisty ja elokuun alkuun sovittiinkin seuraava aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti