Vaakailua

Hoen aina, ett oman kehon hyväksyminen on parempi kun yrittää mahduttaa ittensä pakolla johonkin muotteihin. Oon suht koht tyytyväinen mun kehoon, vaikka vatsamakkaroita paidan alta löytyykin, mutt oon jo jonkun aikaa miettiny jos vaikka sais vähän kiinteytettyä/laihdutettua. Asiasta hankalahkon tekee se ettei mulla oo varaa kuntosalilla käymiseen eikä kotona esim. minkäänlaisia painoja. Toisaalta, en onneks omista vaakaakaan niin en tiiä tarkkaan paljonko tällä hetkellä painan.

Viimeks (uv:n) tienoilla vaa´alla käydessä lukema näytti 72kg ja pituutta löytyy about 165cm. Nää lukemat kun eilen piruuttani iskin BMI-laskuriin, "lievästi ylipainoinen" tulos ei mitenkään yllättäny. Erehdyin kumminkin laskeen paljonko pitäis pudottaa jotta oltais "muotissa"; 12-14kg! Voi paska...

Noin suurista lukemista mun on turha ees haaveilla, pari kilookin riittäs ja ennen kaikkea oisin tyytyväinen mikäli saisin lisättyä ulkoilutottumuksia sekä muokattua ruokavalioo kasvispainotteisemmaks. Hetkiä-blogista löysin ihanan idean erilaiseen ruokapäiväkirjaan; syödyt ateriat kuvataan ja niistä tehään kooste viikon loppuessa. Mulle tollanen ainakin konkretisois sitä mitä kaikkee suuhun tulee pistettyä-ja ehkä se suklaan napostelukin jäis kun tietäs ett kuvat "pitää" julkasta.

Tänä iltana saan tuhota loput suklaat, mutta huomisesta lähtien ruuat joutuu kuvauksen kohteeks. Katotaan millasia kuvia viikon päästä ilmestyy-jos ilmestyy. Lisäks tää neiti kävelee, jo rahaakin säästääkseen, kaikki mahdolliset matkat eikä fillarinkaan talvivarastosta kaivaminen kuulosta hullummalta. Vaa´an aattelin löytää käsiini kesäkuun alussa, kattellaan sit onko painon suhteen tullu muutoksia.