30. huhtikuuta 2013

Puhu äänellä jonka kuulen



Kumpaa sinä pelkäät, melua vai rauhaa?
Jatkuvasta melusta saan riesakseni päänsäryt ja kovia/yllättäviä ääniä saatan säikähtää jopa niin paljon, ett alan itkeen. Toisaalta liika rauha ja hiljaisuuskaan ei oo hyväks, mulle tulee ensimmäisenä mieleen yksinäisyys. Tyhjyys, missä kuuluu ainoastaan kellon tikitys.
Pelkään molempia.

Kumpaa sinä kaihdat, yksinäisyyttä vai laumaa?
Yksinäisyys on joskus fine, mutt ei sillon jos on pakko. On muistettava ero yksinäisyyden ja yksin olemisen välillä. Se, että on yksin ei tarkoita välttämättä, että ois yksinäinen. Vieras lauma ei innosta eikä liian iso tuttukaan porukka.
Sanon taas molemmat.


Miksi sä itket, kun naapurissa jonkun lapsi nauraa?
Lapsi on onnellinen nauraessaan, sillä on ainakin sillä hetkellä kaikki hyvin. Saatan itkeä kateudesta, kaipuusta takaisin omaan lapsuuteen. Siihen aikaan kun ei vielä osannu huolehtia huomisesta. Tai itken ilosta, pelkästään jo siitä että lapsen nauru kuplii ilmassa.

Miksi sä itket, kun radiossa joku rakkaudesta laulaa?
Oikeaan hetkeen osuva rakkauslaulu menee tunteisiin. Sanat yhdistyy johonkin tilanteeseen, ihmiseen ja/tai hetkeen. Muistuttaa menneestä. Tai biisi saattaa olla osuva juuri sen hetken parisuhdetilanteeseen-joku on löytäny sanat kuvaan just niitä fiiliksiä mitä mä tunnen ja mistä kenties haluisin kertoo toiselle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti