Lyhyesti Beckin mukaan

Syistä X ja Y joita en nyt tässä ala selitellä, oon joutunu (saanu?) useamminkin kerran ruksia sopivimpia vaihtoehtoja masennustestin tiimoilta. Useimminkaan vastausvaihtoehdoista ei löydy mulle sopivaa vaihtoehtoa ja pisteet saattaa kohota jo sen takia, että vastaukset on "vähän sinne päin".

Mun mieliala on vaihteleva. Todella vaihteleva. Saatan katsella maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi vaikka kukaan ei oo antanu siihen mitään aihetta tai saatan rypeä itsesäälissä pidempiäkin aikoja. Lähes tulkoon kaikki ääripäätunteet tulee päivittäin käytyä läpi. Useimmiten fiilis on kumminkin negatiivisen puolella joten valitaan d) olen alakuloinen jatkuvasti enkä pääse siitä

Tällä hetkellä mua ei kiinnosta yhtään opiskella, mutta ymmärrän kyllä että se on vähän pakko jos joskus aikoo valmistua ja päästä johonkin töihin. Mussa ei oo ihmisenä mitään vikaa, joten enköhän mä unelmani esim. parisuhteesta saavuta kunhan vaan jaksan alkaa panostaa asiaan. Kaikki aikanaan eli b) en suhtaudu tulevaisuuteeni toivottamasti

Mun elämä on sujunu kai ihan keskiverrosti, hyvin. Mitään isompia menetyksiä tai ongelmia ei oo missään vaiheessa ollu-ja niistä pienemmistäkin on selvitty lähinnä ajan kanssa. B) en tunne epäonnistuneeni elämässäni

Ei sais valittaa, varsinkaan pikku asioista, mutta silti niin tulee tehtyä. Helposti ajattelee, vähättelee omia ongelmia, kun aina on kumminkin niitäkin kellä on asiat vielä huonommin. Pari viime vuotta omillaan Lahdessa on ollu aika moista hapuilua ja erityisesti koulupäivien jälkeen huomaa ettei oo voimia/kiinnostusta tehä mitään. Edes niitä kivoja juttuja, aina keksii jonkun muka-hyvän-tekosyyn millä luistaa esim. lenkkeilystä. Siis c) en nauti asioista samalla tavalla kuin ennen

Arvosanat pysyy poissaoloista huolimatta (ainakin toistaseks) kuosissa eikä riitojakaan oo juuri kenenkään kaa. Koen tuntevani itteni ja tiiän mistä asioista tykkään ja mistä en. A) tunnen itseni melko hyväksi

Pari viikkoo sit tein puhelimen kalenteriin merkinnän "Uskottelen kaikille, että tiedän mitä teen. Todellisuudessa mulla ei oo hajuakaan". Se pätee edelleen. Ulkopuolelta katottuna mun elämä vaikuttaa hyvältä, asiat hoituu vaikka joskus pari potkua persuksille onkin paikallaan. Oon silti suhteellisen pettyny, kyllä mun tän ikäiseni pitäis osata asiani paremminkin hoitaa. Ottaa enemmänkin vastuuta tekemisistäni, sanomisistani yms. C) olen pettynyt iseni suhteen

On ollut, yläasteella mietin enemmänkin vakavissani itsemurhaa. Nyt tiedän kyllä keinot miten itteni tappaisin, jos sen tekisin, mutta en tee. Tässä kohtaa viimeistään kaikki huolestuu, ei ittensä vahingoittamista pitäis ollenkaan ajatella. Ajatukset on kuulemma melkein yhtä pahoja kun teotkin, mutt oon eri mieltä. Onhan se nyt ihan eri asia ajattelenko mä vai teenkö mä. Koska sopivaa vastausvaihtoehtoa ei löydy, valitaan lähin eli d) minulla on tarkat suunnitelmat itsemurhasta

Miten vieraitten ihmisten tapaamiseen pitäis suhtautua? Ei mulle oo ongelma mennä esim.bileisiin mistä en tunne etukäteen kun ehkä kaks ihmistä, mutta tässäkin on tapahtunu muutos. Ennen mä tein aktiivisesti tuttavuutta, suhteellisen helposti aloin jutteleen jonkun tuntemattomamman kaa, mutt nykyään oon enemmänkin hiljaa sivussa. Odotan, että toinen tekee aloitteen, c) toiset ihmiset eivät kiinnosta minua niin paljon kuin ennen

En koe, että tässä vaiheessa kauheesti on mitään päätöksiä tehtävänä. Aamulla päätös jäädä kotiin on helppo, samoin kun valinnat mitä kaupassa käydessä teen. Kun kysytään opiskeluista tai tulevista töistä, mulla ei oo enään hajuakaan mitä haluan joten kai se sitten on c) varmuuteni on vähentynyt ja yritän lykätä päätösten tekoa

Vaikka ei uskois, ulkonäköpaineet on edelleen aika valtavat. Media luo tietyn kuvan siitä millainen pitäis olla, kavereiden suusta kuulee juttuja mitä kaikkea olis jo pitäny kokee. Tiedän millasilla vaatteilla saan piiloon kehon epäkohdat, mutta aina ei jaksa panostaa. Yhä useemmin pohdin pitäiskö toisia varten esim. meikata. C) Olen huolissani siitä, että näytän epämiellyttävältä

Nukun miten nukun. Vaikka en illalla sänkyyn mennessä oliskaan väsyny, saatan helposti nukkua 14 tuntiakin. Toisinaan taas uni ei meinaa tulla, pyörin sängyssä tunteja. Tai välillä heräilen kattoon kelloo useasti yössä. Anyway c) herätessäni aamuisin olen paljon väsyneempi kuin ennen

Ilman sen kummempia perusteluja d) vähäinenkin työ väsyttää ja uuvuttaa minua

Aika paljon kertoo, kun sanon että välillä kaks ruisleipää riittää ainoastaan aamupalaksi ja toisinaan pärjään sillä koko päivän. Todella vaihtelevaa, riippuen vähän rahatilanteestakin, b) ruokahaluni on ennallaan

Jännittynyt harvoin oon, mutt ahdistunu sitäkin useemmin. Ei tarvi olla isokaan juttu nykyään, niin ahdistutan itteni niin että päänsärky on taattu. Ja stressimaha tykkää.... C) ahdistun ja jännityn melko helposti

Tällaista tällä kertaa. Luokanvalvoja kävi eilen mulla aamukahvilla ja juteltiin asioista, kieltämättä ihan hyvä keino saada mut kouluun kun tulee kotoo saakka hakeen. Terkan luona oon säännöllisesti käyny jutteleen asioistani enkä kokenu mitään estettä sille, että lv soittaa ja kertoo mitä puhuttiin. Terkka soitteli tänään, oli huolestunu siitä mitä oli kuullu. Aikaistettiin ens viikon tapaaminen tälle viikolle ja alkuviikoks sovittiin mulle lääkäriaika, keskustellaan kuulemma lääkityksestä. Joku sitä onkin jo leikkimielessä mulle kaivannu... Myös Dominon puoleen käännyttiin, sieltä soittelevat mulle joku päivä ja kertovat mitä on tarjota.
P.S. Noilla yllä mainituilla vastauksilla sain pisteitä 13, mikä kielii keskivaikeasta masennuksesta. Pyh!