Pitkä viikonloppu tuli taas vietettyä Setämiehen luona-se viimeinen ennen kuin itsekin länsirannikolle muutan. Perjantain Setä oli vielä normaalisti töissä, mutta mä viihdytin itseäni V:n kanssa kahvilla. Jostain syystä en heinäkuun jälkeen ollut saanut neitokaiseen mitään yhteyttä ja nyt oli aikaa korjata se mikä kenties särähti silloin rikki. Oli aika vaihtaa kuluneen puolen vuoden kuulumiset puolin ja toisin. Kahvien jälkeen poikkesin tulevalle harkkapaikalleni-ja pienen palaverin jälkeen totesin, että taidankin valmistua jo maaliskuun alussa enkä puolessa välissä kuten edellinen tieto oli. Hui!
Lauantaina käytiin aamusta vähän shoppailemassa ja ilta vietettiin pariskuntana lähipiiriin kuuluvan neitokaisen kolmekymppisillä. Yllätin itseni jopa seitsemän tunnin jaksamisella-ja määrällä joka alkoholia yhtäkkiä kuluikin... Puolen yön aikaan Setämies saattoi mut kotiin ja palasi itse juhliin-on sovittu että tämä on täysin ok tapa toimia, sillä mä en tosiaan jaksa ihan niin kauaa kuin hän. Ennen kotiin paluutani ehdin tehdä myös tuttavuutta tulevan naapurini kanssa.
Sunnuntai-iltana palasin omaan kotiin vähemmän väsyneenä, kun kuvittelin. Liki neljän tunnin junamatka antoi taas aikaa ajatella lähipäivien tapahtumia ja jopa huvittuneena tajusin, että millä mittarilla sitten ikinä mitataankaan, on vähintään kuukausi Setämiehen kanssa jo seurusteltu. Muistan teininä kuukauden olleen jo iso juttu, jota tuli juhlia. Heh, ei enään. Ehkä me sitten ollaan jo niin aikuisia ettei kuukausipäivä ole mikään juttu, ei sellaista enään tarvi erityisesti juhlia. Juhlitaan sitten kun on enemmän aihetta-vaikkapa vuosipäivänä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti