16. syyskuuta 2014

Aikuisuuden realiteetista

Lapsena saa toivoa usein; kun tyttönä istuu kahden pojan välissä (tai poikana kahden tytön välissä), kun vilkaisee kelloa ja numerot ovat joko samat (esim. 22.22) tai peräkkäiset (esim. 12.34), kun näkee tähdenlennon, kun puhaltaa ripsen poskelta/sormelta, kun puhaltaa kakun kynttilät kerralla.

Aikuiseksi kasvaessa toiveet muuttuu haaveiksi, suuremmiksi, ja ymmärtää että pelkkä haaveilu ei auta. Asioille on tehtäväkin jotain.
Googlesta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti