Olen suojelusenkeli,
mutta silti en osannut sinua suojella.
Olen suojelusenkeli,
mutta pieleen meni tämäkin projekti.
Tuli potkut pomolta, aika epäreilua.
Eihän sekään ihan aina osaa hoitaa hommaansa.
Olen suojelusenkeli
ja teen työtä vuorotta.
Silti en valita,
koska aina joskus jonkun vapisevan sielun
takaisin elämään syvän kuilun reunalta pelastan.
Laulun loputtua Kiia käveli keskelle näyttämöä, irrotti siivet selästään, laitto ne lattialle ja sano: "Nää kapistukset on mulle ihan liian painavat." Sitten se kaivo kaapunsa alta kynttilän, sytytti sen ja laulo Henkan biisin alusta loppuun.
Sinä yönä Jumala nukkui,
nukkui sikeästi niin,
ja mustaa mustemmat varjot
ylsivät korkeuksiin.
Myös enkelit, Jumalan kilvet,
oli väsyneet maailmaan
ja peittoinaan pehmoiset pilvet
nekin kävivät nukkumaan.
Ei yksikään kirkas tähti
häntä valaissut matkallaan,
aivan ypöyksin hän lähti
maahan kuoleman kulkemaan.
Hän halusi kokea kaiken,
minkä ihminen kokea voi.
Sana pieni, ja hän sai sen.
Taivas antejaan hänelle soi.
Hän ei halunnut kuolla vaan elää,
elää kiihkeänhurjasti niin,
joka aamu arjesta nousta
ylimmäisiin taivaisiin.
Vaikka koko maailma huusi:
Olet parhainta päällä maan,
liian heikko hän oli yksin
tuskaansa kantamaan.
Yö samettiviittaansa tummaa
levitti lapsilleen,
joka kantoi kaipuuta kummaa
myrkky surmaava suonissaan.
Sinä yönä Jumala nukkui,
nukkui sikeästi niin,
ja mustaa mustemmat varjot
ylsivät korkeuksiin.
Myös enkelit, Jumalan kilvet,
oli väsyneet maailmaan
ja peittoinaan pehmoiset pilvet
nekin kävivät nukkumaan.
Hän ei halunnut kuolla vaan elää,
elää kiihkeänhurjasti niin,
joka aamu arjesta nousta
ylimmäisiin taivaisiin."
Sirpa Puskala: Kingi (s. 208-210)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti