6. heinäkuuta 2013

Anteeks, mutta tunnetaanko me?

Missä vaiheessa sitä voi sanoa tuntevansa toisen? Oon lähiaikoina lähössä sinne Kroatiaan ja automaattisesti vastasin myöntävästi kun iskä kysy tunnenko porukasta jonkun. Tunnen V:n. Vai tunnenko? Tarkoin ajateltuna ollaan nähty kaks kertaa...
Oltiin talvella kaksi yötä samalla leirillä ja olin yökylässä V:n luona talvilomalla. Vaikka tuntuu että oltais tunnettu toisemme jo vuosia, me tavattiin n.4 kk sitten. Miten tää on mahdollista? Miten on mahdollista, että jo ensimmäisenä leiri-iltana tuntui että oltais tunnettu aina?

Eniten ehkä reissussa jännittääkin se miten me tullaan toimeen. Leiriolosuhteet on aina mitä on eikä yksi vuorokausikaan oikein kerro toisesta paljoa. Vielä kun soppaan lisätään kaikki se tunnesekoilua mitä tässä on koettu niin huh... Viikko yhdessä voi kulua joko todella nopeasti tai se voi olla todella pitkä ja piinaava.
Toivotaan toki ensimmäistä, sitä että reissu... En voi sanoa että auttas meitä hitsautuun yhteen mutta että se opettais jotain. Itsestä ja toisesta. Eksoottisesta maasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti