Oon ollu nyt reilun viikon kesälomalla ja (kuten aina tässä vaiheessa) ehtinyt tuskailla jo moneen kertaan kun ei ole mitään tekemistä. Olen katsonut tuntitolkulla Greyn anatomiaa, viettänyt päiviä sängyssä välittämättä siitä onko selkä kipeä vai ei. Olen säännöllisesti tarkistanut täyttyiskö jääkaappi itsestään (vielä se ei ainakaan ole sitä tehnyt...). Juonut lasin vettä ihan ajankuluksi, ottanut toisenkin kun kellon viisarit tuntuu matelevan. Tuijotellut pihalle-josta tuntuu kadonneen kaikki ihmiset... Ehkä loman joutoaikaan on yhtä vaikea tottua kuin syksyllä taas aikatauluihin.
Tulevana maanantai oon lähdössä reissuun ja viimeistään silloin oon päättänyt tottua joutilaisuuteen. Unohtaa sosiaalisen median ja tutustua ihmisiin livenä. Maata kenties tunteja auringossa, korkeintaan kirja seurana. Toki reissuun sisältyy myös töitä ja eräs koulutuskin-mutta sitä paremmalla syyllä voin "unohtaa" puhelimen äänettömänä kassin pohjalle.
Aion löytää taas itseni. Jonkin sortin sisäisen rauhan ja tasapainon. Nauttia pelkästä olemisesta. Aion viettää hidasta elämää. Kerätä voimia. Nauttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti