Kesälomareissuni alkoi kuun alussa hyvin hektisesti; muka-ajoissa heräsin junalle mutta meinasin silti myöhästyn, kun tajusin puolessa matkassa asemalle kävellessä, että puhelin on kotona. Olisi ollut aivan eri asia, jos reissu olisi ollut vain viikonlopun, mutta kun puhutaan viikoista niin pakko oli palata kotiin se hakemaan... Yritin paniikissa soitella Ässää kuskaamaan mua asemalle, mutta turhaan. Ihmeen kaupalla kumminkin ehdin junaan ja ehdin treffata erään pojan ennen kymmeneksi sovittua haastattelua. Haastattelun jälkeen pommitinkin urakalla autokyydin tarjonnutta nuorta miestä, mutta eipä siitä mitään tullut. Lopulta junailin Orivedelle, myöhästyen noin kolmisen tuntia alkuperäisestä aikataulusta...
Kaksi ensimmäistä kesäreissuviikkoa menikin siis totaalisessa kuplassa kurssikeskus Päiväkummussa. Ei sanomalehtiä, ei nettiä, ei mitään mikä olisi ulkomaailmasta kertonut. Töitä talkoolaisen päivään kuului noin kuutisen tuntia ja ehdinkin parin viikon aikana mm.kitkeä kukkapenkin, pestä kolme soutuvenettä (polttaen selkäni pahasti, auts!), siivota lukuisia vessoja ja lattioita sekä silitellä alboja. Huvittavinta ehkä oli pestä ikkunoita räntäsateessa :D
Talkoilu antoi mukavan hendähdystauon omaan elämään. Kaikkiin leiri- ja rahatilannestresseihin. Kahteen viikkoon ei ollut kiire minnekkään. Kuudenkin tunnin töiden jälkeen jäi kohtuullisesti vapaa-aikaa-minkä mä tosin vietin pääasiassa nukkuen. Sade veti (vetää edelleenkin) mielen synkäksi eikä ole energiaa mihinkään.
Niin sanottu työputki päättyi Riihimäen seurakunnan juhannusjuhlilla järjestyksenvalvojana toimiessa. Muurinpohjalettuja, kokko, mokkapaloja... < 3 Nelisen sataa oli illan vierailijoiden arvio, not bad! Yön vietin erään tutun seurakunnan työntekijän kämpillä ennen kun lauantaiaamuna suuntasin loppujuhannuksen viettoon äipälle. Se mitä jussin jälkeen on tapahtunut, onpi tarina kerrottavaksi myöhemmin ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti