Kulttuurisoitumista kera sosiaalisoitumisen

Setämiehen (T) kanssa keskusteltiin tulevasta viikonlopusta Porissa. Mitä tehdään jne. Teatterisuunnitelmat oli aika itsestään selvyys, kiitos Speksiyön-ja muutenkin. V:tä on mahdollisuus nähdä-ihanaa että se taas on mahdollista, pidemmän aikaan oli vaikeuksia pitää yhteyttä. Se toinenkin Setämiehistä (V) on kaupungissa häppeninkien takia, joten koko Kroatian lössi tapaa toisensa taas. Kivaa :)
Alkuun oli puhe, että mennään T:n kanssa Amarilloon syömään (taisin ite jopa asiaa ehdottaa...), mutta ruokalistalta ei löytyny juuri mitään mun elimistölle sopivaa... Vaihdettiinkin perjantain illallistaminen Andaluciaan-ja voi että... T kuulemma hoitaa pöytävarauksen suosittuun paikkaan ja lupasi herrasmiehenä maksaa munkin syömiset. Mä en oo ikinä ollu kenenkään kaa noin etiketin mukaisesti syömässä, kääk! :D Ei vaan, itkuhan moisesta välittämisestä tuli...

Asiasta kukkaruukkuun... Parina päivänä ollu ihan tässä kotikulmilla paritkin treffit ja kummaltakin (toisistaan tietämättömältä) sain kuulla eilen että on parempi olla pitämättä enään minkäänlaista yhteyttä. Jahas. Ilta meni itkiessä-mutta silti jotenkin tuollaisien elämään kuuluvien kolauksien jälkeen on aina entistä vahvempi. Ajattelen että paskat tässä mihinkään kumppani tarvii ja myöhemmin tänään taitaa paikallinen kutsua. Otan pari (tarjottua) ja tuun kiltisti kotiin nukkuun.
Lataan voimia lauantain sateenkaarijuhliin jossa sitten on lupa perseillä kunnolla. Pitkästä aikaa. Ja sitä paitsi, mulla alkaa melkein vuoden tauon jälkeen maanantaina opiskelut työssäoppimisen merkeissä.