Huolia, murheita, harmeja...

Tuntuu ett mun elämä on lähteny taas vähän väärille raiteille... Tekosyyllä "uusivuosi" tuli ryypättyä kaks iltaa minkä seurauksena unirytmi sekottu hyvin. Toissailtana olin menossa ajoissa nukkuun, jotta oisin jaksanu eilen olla pirteenä koulussa, mutt niinpähän uni tuli vasta yhen aikaan. Ja sillon jos mulla menee joku yö valvomiseks (ilman syytä), alan pelkään koko nukkumaanmenoo ja sitä mahdollista unettomuutta. Niin kun eilen. Illalla en ois millään halunnu mennä nukkuun ja siinä pelkotilassahan uni kiusallaankaan tullu ennen puolta yötä. Aamulla ois tarvinu herätä aikasin suihkuun ja kasiks kouluun, mutt joku kummallinen sivupersoona sammutti herätyskellon ja käänsin kylkee.
Päätin tässä joku päivä kävästä koulukuraattorin juttusilla, tuntuu ett muutama vuosi sitten todettu masennus on nostanu päätään. Jouduin oikein miettiin koska oon viimeks ollu aidosti ilonen, pitkä aika siitä jo on. Jotenkin tunnun väsyvän tosi äkkiä. Tästä hyvänä esimerkkinä vaikkapa just eilinen: Mun piti tehä ruokaa, tiskata ,kerätä pyykit ja laittaa kahvinkeitin vieraitten jäljiltä takas kaappiin. Jaksoin tehä ruuan-mikä unohtu yöks pöydälle... Tänään toimintalistassa ois verotoimisto, apteekki ja kirjasto-katotaan kuinka pitkälle jaksan...