Ensimmäinen finalisti, Shavan Ostarille, oli selkeästi hakenut vaikutteita Keski-Eurooppalaisesta kulttuurista eikä sellainen mielestäni sovi edustamaan Suomea ja suomalaisuutta-kuten ei myöskään afroräppäriä muistuttava Norlan En Misionarion No Voy Lloral Por Ti. Eihän tuollaista nimeä edes osaa lausua! Soljun biisi Hold Your Colours oli epämääräinen sekoitus ooppeeraa, poppia ja saamelaisuutta tanssityttöineen. Järjestyshäiriön Särkyneiden sydänten kulmilla sai hetkeksi nostamaan tv:n volyymia isommalle, lauleskelemaan jopa mukana, -kunnes hetkeä myöhemmin Opera Skaalan aloittaessa tein päätöksen nukkumaan menossa. Yhh!
Vaikka en itseäni mitenkään viisufanina pidä, saan kai mielipiteeni esittää; mun mielestä Suomen euroviisuedustuskappaleen tulisi kuvailla maatamme ja sitä millaista on olla suomalainen. Sini-valkoisuutta, hieman melankoliaa ja kenties aiheena klassisetkin sydänsurut. En ota kantaa onko UMK-finaalin voittanut, Wienin leijonankitaan joutuva Pertti Kurikan Nimipäivät tätä, mutta ilmeisesti ainakin parhaimpia vaihtoehtoja. Yksi asia kumminkin on varmaa...
P.S. Itseltäni näkemättä jäi Satin Circusin Crossroads, Jouni Aslak Leijonien ja lampaiden kanssa, jo mainittu Pertti Kurikan Nimipäivät sekä Angelo De Nilen All for Victory.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti