Heti alkuun, ennen aiheesta kirjoittamisen aloittamista, tarvinemme jonkin sortin määrityksiä. Keskustelupalstoilta ja kavereiden kanssa käydyistä keskusteluista teini-iän määritelmäksi nousee helposti 13-19-vuotisuus (thirteen-nineteen). Yli 19 ja alle 13 vuotiaita emme siis tässä tapauksessa laske teinivanhemmuuteen.
Itse en henkilökohtaisesti paheksu teinivanhemmuutta, mutta eihän se kaikille sovi. Ei vanhemmuus sovi kaikille, ikään katsomatta. Jossain vaiheessa suhtauduin enemmän kriittisesti, syytin pumpulissa kasvattamista. Hämmensihän ne uutiset missä toisilla on ollut yksi tai useampi lapsi siinä vaiheessa, kun mä vielä leikin barbeilla... Viime kesänä/syksynä ylireagoin oman vanhemmuuden suhteen, halusin lapsia heti-nyt, mutta silloin pahalta tuntuneet sanat ovat nyt vanhemmilta ihmisiltä saatuja viisauksia. Ei musta olis masennuksen keskellä ollu äidiksi eikä olis vieläkään. Joskus sitten, aikanaan ja oikean ihmisen kanssa suunnitellusti.
Blogimaailmasta löytyy paljonkin perhe-elämä ja teinivanhemmuus aiheisia blogia, mitä tulee vaihtelevissa määrin seurattua. Suosikkeja, ja suosituksia mainitakseni, esimerkiksi
Kaikki he ovat (olleet) määritellyssä teini-iässä perheenlisäyksen aikaan-ja hyvin pärjänneet. Aina elämä ei ole ruusuilla tanssimista, mutta synkkinäkin hetkinä menossa on mukana oma pieni/pienet. Ja mun synkkiä päiviä piristää taaperoiden touhut, vaikkakin tuntemattomana ruudun takaa.
 |
| Googlesta |
Teini-isät tuntuu olevan mystinen käsite. Ketulle asiaa pohdin ja päädyttiin että miehet/pojat on ehkä sen verran vanhempia, että ei enään sovi teini-ikämuottiin. Itse uskon harvinaisuuden johtuvan osittain nuorten poikien vastuuttomuudesta. Kadotaan teille tietämättömille, ollaan kun lasta ei olisikaan. Se on aika surullista... Pitkähkön teini-isäetsinnän tulokseksi jäi jokunen keskustelupalstalainen joka nuoresti iästä huolimatta aikaa olla mukana tulevan lapsen elämässä, yksi
Ilta-lehden artikkeli ja samaisen
Jussin blogi. Hämmentävän vähän kaikkea, kun vertaa vaikkapa teiniäitimateriaaliin...
 |
| Googlesta |
Alle 13-vuotiaista lapsiäidistä/-vanhemmista näytti löytyvän vielä vähempi tietoa mitä teini-isistä. Ehkä ymmärrettävistäkin syistä... Ketulle heitin ajatuksena tilanteen jossa lapsiäiti haluu ottaa vastuun uudesta elämästä ja tämän vanhemmat ovat samaa mieltä lapsen pitämisen suhteen. Heräsi epäilys, että lapsiäiti otettaisiin huostaan ja lähes pakotettaisiin tekemään abortti. Eihän se niin voi olla! Tai jos on, niin aika paska maa elää... En sano, että missään lapsivanhemmuutta suorastaan ihannoitaisiin, mutta avoimempaa asennetta on muualla tulkittavissa. Tuskin (kovin) pitkään sormella osoiteltiin
12-vuotiasta brittiäitiä.
Sillä huostaanotolla voi olla perusteet siinä, että alle 18- vuotias on lain mukaan alaikänen, eli holhouksen alainen. Eikä holhouksen alainen voi olla toisen ihmisen holhooja, muutenhan systeemi menis ihan persiilleen. Lakitermein määriteltynä asia ehkä ilmaistaisiin toisin, mutta sama periaate. Riippuu paljon teinin iästä, perhesuhteista ja henkisestä kypsyydestä, mihin tulokseen raskauden kanssa tullaan. Teinilläkin on kuitenkin itsemääräämisoikeus, eikä ketään kai voida pakottamalla pakottaa aborttiin... Sitä vastoin teini voidaan ottaa huostaan kunnes lapsi on syntynyt ja sitten huostaanottaa vauva ja adoptoida se muualle.
VastaaPoistaEn sano että niin kävisi aina, mutta sitäkin tiedän tapahtuneen.
Toki ymmärrän että järjestelmä on kaatuvainen moiseen, mutta silti... Mikä ongelma alaikäisen vanhemmuudessa on olevinaan-varsinkin jos perheeltä saa tukea asiaan.
VastaaPoista