Kuvitelma ku joku aurinko takanaan kävelee mua kohti ja kysyy: Voisit sä heittää kaks euroo et saisin pullon vettä?... Mä en muista ite sanoneeni koskaan mitään vastaavaa avausreplaa. Ja mikä oiskaan sen ihanampaa, kun joskus monen vuoden seurustelun jälkeen alkaa miettiä mistä kaikki lähti. Ite en ikinä muista avausreplojani joten ne sit tuskin on mitään kovin erikoista. Vielä tohon alkuun palaten, nään sieluni silmin kun joku on pysähtyny sitoon kengän nauhoja kunnes aurinko yhtäkkiä "pimenee". Kyllä multa pari euroo liikenis heti, jos tyyppi ois vähääkään hyvännäkönen ;)
Oon alkanu ymmärtään miks naiset rakastuu renttuihin, koviksiin yms. Mä ajattelen ehkä liiankin helposti ajatelleeks ett jonkun pitäis lämmittää sun sydän. Mä en ikinä onnistu rauhas rakenteleen rakkauden verkkoo vaan oon heti ekojen treffien jälkeen myyty-jos sinnekään asti ees pääsen... Muutaman kerran on tullu alotettua suhde suoraan ilman sen kummempia treffejä-ja se onkin varmaan yks syy miksei mun suhteet oo ikinä ollu kauheen kestäviä. Ilman treffailua, sen tuomaa tutustumista toiseen, löytyy äkkiä niitä ei-niin-hyviä-puolia. Siinä vaiheessa mä myönnän olevani huono avaan suutani vaan alan vältteleen tilanteita missä ko.puoli tulee esille tai sit pahimmillaan välttelen aikani koko seurustelukumppania kunnes toteen ettei siinäkään oo mitään järkee.
Mietin mihin sä oot rakastunut.
(AsaMasa: Jou jou)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti