"Vois tehdä yhden toisen laulunkin,
Siitä kuinka kuollut on mun kaupunki...
Vaik mä äsken kuinka manasin,
Vaikka lähden pois niin tuun takasin.
Yhden oven suljin toisen avasin.
No kyl mun kaupungis on ituu ja ainesta,
Täält mä tulen,
Mis on lehtien jakama suden,
Ja kaiken liike loppuu aikaan seiskan kuuden...
Kestää aikaa et saa asiat tälleen tuuleen,
Mut joku siin on,
En mä tääl olis muuten...
Mä mietin mitä täällä teen?
No tää on mun hima,
Ja koko kaupunki on mun etupiha...
Joo mä mietin minne tytön ulos veisin,
Niin kohtaa vaon otsani hien,
Tää kyläpahanen on vaan niin pien,
Ja kai sen kaikki kertomattakin ties.
Ei tääl kesällä oo paha,
Kun kaikkeen tekemiseen ei liity raha...
Joo nää kulmat on tutut ku omat taskut,
Samoist näyteikkunoista heijastut.
Aina samat naamat naamat kun ne näkee sut,
Aina samois paikois samat tuoksut ja hajut.
Käännä juurille selkäs niin sitä sä kadut..."
Raappana: Kuollut kaupunki
Raappanalla on aina jotain sanottavaa :) Ei tarvi ite miettii miten asiat muotoilis, kun se on kirjottanu jo kaiken just oikeella tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti