9. helmikuuta 2020

Vuosikatsaus 2019

Meidän viime vuosi alkoi perinteisellä loppiaislounaalla, jolle on jo muutaman vuoden ajan kutsuttu mun ja Setämiehen vanhemmat. Loppiaisen jälkeen alkoi se kuuluisa arki, joka tarkoitti mulla ja P:lla kotiin jäämistä syksyn töiden/päiväkodin jälkeen. Tammikuun loppupuolella mun sisko sai tytön ja P jätti pienelle serkulle tuttinsa. Helmikuu aloitettiin P:n korvien toisella tuubituksella. Tuon jälkeen on ollut muutamia pieniä flunssia, mutta enää ei jokainen niiskutus mene korviin! Helmikuun alkupuolella käytiin myös koko perheen voimin Fröbelin palikoiden keikalla Turussa. Ehdittiinpä siinä käydä myös Setämiehen kanssa pakenemassa Hämeenlinnasta (Pako linnasta “room escape”). Maaliskuussa lähdettiin piknik-risteilylle oman MLL porukan kanssa ja seuraavana päivänä järjestetyt siskontytön ristiäiset oli suunniteltu viimeiseksi pidemmäksi reissuksi kolmistaan. Tässä noin kuukautta ennen laskettua aikaa neuvolassa sanottiin, että vauva alkaa olla jo lähtökuopissa ja siinä sitten pakkailin sairaalakassia yms.
P omalla pihalla lumileikeissä aika tarkalleen vuosi sitten, 13.02.2019. Ei uskoisi nyt kun ulos katsoo...
Huhtikuun alussa bongasin srk:n muskarin, jossa käytiin P:n kanssa muutamia kertoja loppukevään aikana. Loppukuusta vauvan laskettu aika tuli ja meni. Ajan kulukseni kävin mm. katsomassa mentalisti Pete Poskiparran keikan. Innostuin keikasta todella ja katseltiinkin syksyn kiertueesta sopivia ajankohtia mennä Setämiehen kanssa yhdessä. Toukokuun kuudes päivä, reilu viikko la:n jälkeen, saatiin lopulta odotettu pikkusisko mahan tälle puolen. Synnytys oli nopea eikä komplikaatioilta täysin vältytty. Toipuminen oli kumminkin myös nopeaa ja kahden päivän päästä päästiin kotiin opettelemaan uutta arkea kahden lapsen vanhempina. Setämies jäi heti 3vk:n isyyslomalle, jonka loppupuolella saatiin jo maistiaisia alkavasta koliikista… Kesäkuun alusta alkaen me oltiin tuttu näky MLL:n puistotreffeillä. V:n koliikki tuntui vain pahenevan ja saatiin onneksi avuksemme lapsiperheiden kotipalvelu viikottaisten käyntien muodossa. Juhannusviikolla Setämies aloitti neljän viikon kesäloman.
Muutaman tunnin ikäinen V. Sairaalan rannekkeessa oli heti oikea nimi, kuvia ottaessa sai olla tarkkana ettei paljastu ennen aikoja.
Heinäkuusta ei oikein ole muistikuvia… Kotipalvelu vietti kesälomaa, V kärsi koliikkiaan, Setämies jatkoi kesälomaa. Kaikenlaisia suunnitelmia oli, mutta voimat ja taloudelliset syyt eivät sallineet muuta kuin nimiäisten järjestämisen alkukuusta. Elokuu toi onneksi tullessaan pieniä irtiottoa arjesta ja vähitellen V:kin siinä rauhottui. Heti kuukauden alussa pääsin talkoohommiin Hakkapeliittaan. Samoihin aikoihin saatiin kuulla suru-uutisia Setämiehen ukin poismenon suhteen ja seuraavana viikonloppuna lähdettiin hautajaisiin Joensuuhun. P aloitti kuukauden lopussa MLL:n puuhakerho, sitä ennen opeteltiin päiväkuiviksi. Syyskuussa aloitettiin MLL:llä iltaperhekahvilat, joissa oltiin lähes joka kuukausi mukana. Heti alkukuusta pääsin myös viettämään vapaailtaa, kun meillä oli aikaisempaan Hakkapeliitta työskentelyyn liittynyt kiitosillallinen. Tyttöjen kanssa seikkailtiin mm. Turun Seikkailupuistoon ja äitin 60v Tallinnan-risteilylle. Saatiin siinä myös ensihoitajaopiskelija meille työharjoitteluun ja hän viikottaisine käynteineen oli oiva apu, kotipalvelun vuorostaan lopetellessa käyntejään.
Hautajaisten jälkeisenä aamuna saatiin herätä suvun mökiltä. Omasta edellisestä mökkeilystä olikin kulunut kymmenisen vuotta.
Lokakuu alkoi äitin virallisilla synttärikahveilla ja siitä lähdinkin V:n kanssa suoraan Tallinnan risteilylle (“Hakkapeliitta-reissu”). Viikko myöhemmin risteiltiin MLL:n “lipun” alla Tukholman puolelle. Vielä ennen P:n synttäreitä sisustettiin lastenhuone uusiksi ja V muutti sinne isosiskonsa kaveriksi. Synttärisiivousta “karussa” ollessa tutustuttiin naapuritalon vauvaperheeseen ja heidän vauva-äiti-parin kanssa ollaankin siitä lähtien lähes viikottain nähty. Ihanaa löytää läheltä myös V:n ikäistä seuraa, P:lle kun naapurustossa on jo useampi kaveri. Marraskuun alussa vietettiin köyhyysviikkoa ja erään mainoksen myötä päädyin antamaan haastattelun Pelastakaa Lapset ry:lle. Tuo haastattelu sai pohtimaan omaa menneisyyttä, köyhyyttä, perhelähtökohtia yms enemmänkin. Viikko-puoltoista meni viimeisten viisurien poistosta toipuessa ja loppukuusta juhlittiin Paimion MLL:n 95v synttäreitä, olin pitkästä aikaa järjestyksenvalvojan hommissa. Joulukuun alussa käytiin V:n (8kk) kanssa TYKSissä, kun kiinteistä ruuista ei oikein mikään tuntunut sopivan. Pulauttelut, jopa oksentelut, oli päivittäistä ja joka ruuan jälkeen lapsi jännittyi repimään vaatteita ja ähkimään. Lääkärikäynti oli yhtä tyhjän kanssa, ravitsemusterapeutti onneksi antoi muutamia hyviä vinkkejä. Joulukuun alkuun oli saatu kalenteriin mahtumaan myös se aikaisemmin mainitsemani Pete Poskiparran keikka ja päästiin viettämään parisuhdeaikaa Setämiehen kanssa. Joulua edeltävä viikonloppu vietettiin Timon porukoilla ja joulu/loppuvuosi oltiin pitkälti kotioloissa.
Silja Serenadella (Helsinki-Tukholma) "hieman" hulppeampaa kuin Silja Europalla (Helsinki-Tallinna). Toiste on mentävä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti