Vuosi 2016

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan? ;)
Viime vuosi alkoi työttömänä, edellisen työsuhteen päätyttyä joulukuun puolessa välissä. Alkuun työttömyys oli taas kivaa; sai nukkua niin pitkään kun huvitti, kulkea koko päivän pyjamassa jos siltä tuntui ja eikä illalla ollut väliä mihin aikaan meni nukkumaan sillä eihän seuraavana aamuna tarvinut mennä mihinkään. Parisen viikkoa tuota jaksoi, kunnes aloin selvitellä koulujuttuja ja sain kuin sainkin opiskelupaikan Turun AKK:sta. Aloitin helmikuun lopussa perhepäiväopinnot. Samoihin aikoihin vietettiin karkauspäivää ja pitkälti vitsilläni Setämiestä kosaisin, kun tämä työpäivän jälkeen kotiutui. Yllätys olikin molemmille suuri, kun vastaus olikin myöntävä. Mun ostamat rekvisiittasormukset oli auttamattomasti pienet ja lähtikin palautukseen, käytiin oikeat sormukset pari päivää myöhemmin ostamassa. Ehtoina oli ettei sormukset saa olla rahallisesti kalliit (ei mitään satojen-tuhansien eurojen kulta-/hopeasormuksia jotka voi kanittaa eron tullessa), molemmille pitää olla samanlaiset (eli yksinkertainen muotoilu) ja samat sormukset aikanaan toimittavat myös vihkisormuksien virkaa. Aika monta liikettä saatiinkin kiertää ennen kun mieluisat sormukset löytyi!

Vain pari-kolme viikkoa kihlautumisen jälkeen koettiin seuraava yllätys; tein positiivisen raskaustestin. Oltiin toki tammikuussa jätetty ehkäisy yhteisestä päätöksestä, mutta kumpikin oli varautunut siihen ettei nyt ainakaan puoleen vuoteen mitään tapahtuisi. Hah! Raskauspahoinvointi, jatkuva öllötys, olikin arkea seuraavat pari-kolme kuukautta... Lääkärin mielestä se ei ollut syy olla pois koulusta ja kun valmistuminen ennen laskettua aikaa alkoi näyttää epävarmalta, lopetin koko opinnot. Siinä kevään aikana vaihtui auto isompaan ja tehtiin (lue:Setämies teki) talokaupat.
Kesäkuussa päästiinkin pienten pintaremonttien jälkeen muuttamaan nykyiseen kotiin Paimioon. Kesä meni kummastellessa uusia kotikulmia ja miettiessä mitäs tässä sitten tekisi, kaikki toiminta kun tuntui olevan kesätauolla eikä mulla ollut tuttuja täällä päin. Aika nopeasti kavereita kumminkin löytyi ja syyskuun puolen välin nurkilla sain vielä työkokeilupaikankin läheisestä päiväkodista. Kuutisen viikkoa meni pienten lasten parissa nopeasti ja vaikka tiesin etukäteen ettei päiväkotityö ole juttuni, oli työ mukavaa sisältöä arkeen.

Kolme päivää ennen synnärille lähtöä

Lokakuun puolen välin paikkeilla työkokeilu vaihtui sairasloman (flunssa) kautta äitiyslomaksi. Kovin montaa päivää en ehtinyt kotona makoilla ennen kuin meidän ipana pyrki tähän maailmaan, syntyen neljä viikkoa ennen laskettua aikaa! Synnytys oli pitkä (epikriisissä lukee 27h) ja tuskainen. Se kipu, varsinkin ponnistusvaiheessa, oli jotain sanoinkuvaamattoman kamalaa. Toki osasyy tähän oli heikonpuoleiseksi jääneet puudutukset... Joka tapauksessa meidän perhe täydentyi pienellä (3070g ja 45cm) prinsessalla keskiviikkona 26.10. Kotiin päästiin neljän sairaalapäivän jälkeen ja luonnollisesti uudessa arjessa oli (ja on edelleenkin) paljon opettelua. Vauvan ollessa kuukauden ikäinen vietettiin perhepiirissä nimiäisiä ja trinsessa sai nimekseen Leila Petra Loviisa Varis. Päivänsankari nukkui ruokailua lukuunottamatta koko tilaisuuden ajan ja kuukautta myöhemmin meni joulukin pitkälti nukkuessa. Jouluaatto vietettiin kolmistaan kotona, vähitellen omia jouluperinteitä miettiessä ja luodessa. Joulupäivänä lähdettiin Setämiehen vanhemmille kahdeksi yöksi ja sieltä mun äidille toiseksi kahdeksi yöksi. Vuoden vaihdetta juhlittiinkin sitten taas kotona, erään kaveriperheen tullessa meille viettämään iltaa. Uudenvuoden "lupauksia" tuli tehtyä kolme: käyn kirpparilla vähintään kerran kuukaudessa, herkuttelen vain kerran viikossa ja luen vuoden aikana 52 kirjaa joista kaikista kirjoitan arvostelut tänne blogiin.

Viime vuosi oli vauhdikas, mutta niin taitaa tämäkin vuosi olla mikäli on uudenvuoden harrikkatinaan uskomista...