7. maaliskuuta 2016

Niin paljon mahtui yhteen viikkoon...

Kulunut viikko on ollut hetkeen toiminnallisin-ja uutisrikkain. Muutaman päivän varoitusajalla sain opiskelupaikan; maanantaina aloitin perhepäivähoitajan opinnot. Tosin ainoastaan maanantait menee koulun penkkiä kuluttaen ja ti-pe harjoittelussa. Uuden koulun lisäksi oon siis ehtinyt jo vähän päässyt sisään päiväkotimaailmaankin 1-2-vuotiaiden parissa. Kuuden tunnin työpäivät menevät todella nopeesti kun ei tarvi miettiä tekemistä vaan pyörittää rutiineja; puetaan ulos, syödään, käydään potalla, nukutaan, käydään potalla, syödään,...
Koska viime syksynä kuukausien työttömyyden jälkeen arki alkoi yhtäkkiä täyspainoisena 37,5h työajalla ja vieläpä epäsäännöllisin työvuoroin, en kerta kaikkiaan jaksanut. Työ ei ollut ihan sitä mitä toivoin-ja valitettavasti se näkyi myös ulos. Jotta tuo sama ei toistu nyt, aloittelen "lyhyillä", 6h päivillä. Muutaman viikon kuluttua voi tuntimäärää lisätä 7-8 tuntiin mikäli tuntuu siltä. Nyt ainakin oon voimissain Vickyä lainaten ;)
Viime maanantaina oli vietettiin karkauspäivää ja pitihän sitä munkin järjestää Setämiehelle pienoinen yllätys. Varmana hamekankaasta kosaisin, kun Setämies palasi töistä ja suureksi yllätykseksi vastaus olikin myöntävä-muutamin ehdoin. Kirkkohäitä ei tule eikä maistraattivihkimistäkään ennen kun meillä on yhteinen lapsi syntynyt ja se on nimetty. Vielä ei ole mistään raskaudestakaan tietoa...
Rekvisiittasormukset oli edullinen löytö H&M:ltä, oikeat käytiin ostamassa tiistaina. Haluttiin yksinkertaiset sormukset, millä ei rahallisesti ole arvoa ja muutaman tunnin etsimisen jälkeen löydettiinkin sopivat. Nyt kummankin vasenta nimetöntä koristaa tummahko volfram-sormus. Koska kihlautuminen oli meille itsellekin hieman yllätys, ei olla siitä monellekkaan vielä kerrottu. Esimerkiksi Setämiehen vanhemmat ei vielä tiedä lainkaan ja mikäli joku meidät tunteva tämän lukee, toivoisimme että pikkulinnut osaisivat olla visertämättä. Kerromme itse kun siihen tarjoutuu tilaisuus.
Kaikkien kihlaus-, koulu- ja työkuvioiden jälkeen olikin pienen miniloman paikka ja lähdettiin Tallinnan risteilylle "virkistäytymään". Risteilyiltaan kuuluu kiitettävä määrä kilistelyjä ja ilmaisia paukkuja, kun reissuseurue lopulta tajusi meidän sormukset. Olin vakaasti päättänyt olla juomatta ja ostamatta karkkia matkalle lähtiessä, mutta toisin kävi. Juominen toki pysyi viinilasillisessa (ruuan kanssa) ja parissa Breezerissä, mutta karkkia tuli senkin edestä raahattua keittiön kaappiin odottamaan seuraavaa herkkupäivää... Vaikka illalla oltiin ihan ihmisten aikaan takas kotona ja nukkumassakin, aamulla teki kovasti mieli kääntää kylkeä ja viettää vielä yksi vapaapäivä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti