Vuosi -15

Tammikuussa piti aloittaa kuntoilu, ostin itelleni joululahjaks aktiivirannekkeenkin sitä varten. Into lopahti muutaman viikon jälkeen. 4 000 palaisen palapeliprojektin lopettelua ja tavaroiden pakkailua.Tammi-helmikuun vaihteessa muutto Poriin, soluasuntoon, ja viimeiset opinnot työharjoittelujakson muodossa. Työharjoittelupaikassa sai nauraa lapsia, jotka mm.puuvärein 

väritti äitejään ja kehui kuinka kauniita heistä nyt tulee. Maaliskuussa puhutitti Euroviisuihin lähetetty Pertti Kurikka Nimipäivineen ja uusi tv-sarja Temptation Island Suomi. Maaliskuun 

lopussa juhlin valmistujaisia ja jo parin päivän työttömänä olon jälkeen työkkäri nakkas työnhakukurssille.

Huhtikuussa oli jo työkkärin kurssikin jo käyty, ja mikäli valokuva-albumia uskoo, ei työttömänä ollu muuta tekemistä kun ottaa selfieitä :D Kelan päätti opintotuen loppuessa, että solun vuokranantaja on mun avomies ja asiasta vängättiin monen monta viikkoa. Toukokuussa täyttyi taas pahvilaatikot ja muutin pois solusta. Samoihin aikoihin sain ystävän Taika-kissan pariksi viikoksi seurakseni. Parisuhteen puolivuotispäivää vietettiin mun lapsuudenmaisemissa Hämeenlinnassa, istutettiin Setämiehen parvekkeelle viljelmiä (porkkanaa, herneitä, salaattia, rucolaa, ruohosipulia, perunaa,...) ja pieni 1,5v hoitopoika oppi sanomaan `ämmä´.

Heinäkuu alkoi ihmeellisen kipeilyn kourissa. Liki kaksi viikkoa oksetti ja pyörrytti jopa makuuasennossa. Mitään syytä ei oireiluun ei löydetty. Ahkeran lepoasennossa oleilun jälkeen saikin jo taas alkaa pakkaamaan niitä kuuluisia muuttolaatikoita, Setämiehen saadessa töitä toiselta paikkakunnalta. Elokuun alussa meistä tuli turkulaisia ja samalla avopuolisoja yhteisen kodin myötä. Elokuun lopussa tuli taas vuosi ikää lisää ja juhlat koostui lähinnä Särkänniemikäynnistä uuden tuttavan O:n kanssa. Syyskuun puolessa välissä mullakin tärppäs töiden suhteen ja aloitin alani työt eräässä paikallisessa yhdistyksessä.

Lokakuu meni pitkälti työntekoa opetellessa ja uuteen arkirytmiin sopeutuessa. Pimenevä syksy edelleen suhteellisen vieraassa kaupungissa ilman uusia ystäviä ja ilman omia perheenjäneniä (niitä muita kuin Setämiestä) vei kumminkin voimat ja marraskuussa jouduin jäämään useamman viikon sairaslomalle uusiutuneen masennuksen takia. Töihin joulukuun puolessa välissä palattuani sain elämäni ensimmäisen lopputilin. Joulun alla juhlittiin Setämiehen kanssa vuosipäivää ja pyhät vietettiin tämän vanhemmilla. 

Tätä kirjoittaessa on uuden vuoden raketit jo alkaneet räiskiä ja uuden vuoden karkkiherkut on jo katettu pöytään. Vuosi vaihtunee Monopolyn ja tinan valamisen merkeissä-mahdollisimman mukavasti ja kevyesti, sillä pelkään raketteja.

Mitään uudenvuoden lupauksia en taida tänä vuonna tehdä, mutta maanantaina alkaa (ainakin) 12 viikon ruokavaliomuutos, tavoitteena päästä ainakin kertyneistä joulukiloista eroon. Toivon, että alkavasta vuodesta tulee rakkauden täyteinen, mielen rauhainen ja vauvan tuoksuinen.

Oikein hyvää ja rauhallista uutta vuotta blogin lukijoille! :)