En ehkä osaa selittää

"En ehkä osaa selittää

ei sanat riitä vaikka kuinka yrittää

sä luulet olen tunteeton

mut jos vain tietäisit

kuinka sekaisin mun tunteet on

antaisit aikaa, se ainoo lääke on.

Yritä ymmärtää

ei ole helppoa tää

vaikka pois kävelen

sua silti ajattelen.

Yritä ymmärtää

ei ole helppoa tää

sua palvon yöt valvon

ja kaipaan viereesi sun

miks teet näin kaiken väärinpäin.

Olen ollut neuvoton

yhtä tyhjää kavereiden neuvot on

onko myöhäistä nyt tää

mä haluaisin vielä yrittää

olisi niin tyhmää, kaikki hyvä pois heittää.

Taas yritän, mut sanat ei riitä

vaikka kuinka selitän

yritä ymmärtää, yritä ymmärtää.

Taas yritän, mut sanat ei riitä

vaikka kuinka selitän."

Antti Tuisku: Yritä ymmärtää

Kirjotettiin koulussa tänään runoja mitkä sit myöhemmin näytettiin nimettöminä koko luokalle. Mun runo meni about näin:
Olet kaunis kuin lumpeenkukka.
Äänesi kuin kauneimmalla keijulla.
Olen oma enkelini.
Harmi vaan etten saa sua.
Luokkakaverit sit selvitti ett se on mun ja myös sen kenestä se kertoo joten siitä synty kauhee show. Kyseinen henkilö on kihloissa ja tämä kihlattu ei ymmärrettävästi ilahtunu, kun joku kuolaa sen tyttökaverin perään. Sain aikamoisen puhuttelun koulun jälkeen ja purin sydäntäni meiän ihanalle opellekin sit viel. Siin vaiheessa kun se sano ett mä taidan olla aika yksinäinen, mä purskahdin ihan kunnolla itkuun. Että hävetti!
Nyt vaan tarvis jaksaa tapella tunteita vastaan ja ottaa vähän etäisyyttä kavereihin, jotta tää elämä tästä joskus ees tasottuis. Haluisin nyt heti nukkuunkin, viikonlopun isosleirin jäljeltä viel univelkaakin ja mua alkaa aina itkemisen jälkeen väsyttää hulluna, mutt ei tähän aikaan voi mennä nukkuun...