4ever?

"Minut ympäröi tyhjyydellä jotta voisin nähdä
Jotta oppisin itse mitä tunnen
Ja tietäisin sen..."

Joskus puhutaan sellasista ystävistä jotka vuosienkin tauon jälkeen löytävät toisensa uudelleen ja jatkavat välittömästi siihen mihin aikoinaan jäivät. Mä oon sen verran pessimistinen, etten uskonu, mutt nyt kun Jube on palannu "maisemiin" joudun ehkä muuttamaan mieleni. Jube soitteli mulle eilen vielä uudemman kerran, ihan yllättäen enkä tiiä mitä muutamassa tunnissa ehti tapahtua. Tankkasinko itteni täyteen rohkeutta vaiko laitoin vaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin?

"Tän täytyy mennä näin
Vaikka tahtoisin kieltää, 

koittaa säilyttää.." 
Apulanta: Armo

Illan puhelu kesti yli puolet kauemmin mitä päivällä soiteltu eikä mun tarvinu olla vaan kuuntelijana. Sain/uskalsin enemmän kertoo kuulumisiani ja Jubekin valotti nykystä elämäänsä enemmän. En yksinkertasesti voinu olla nauramatta, kun tää kliseisesti autoista ja naisista pitävä miekkonen kerto ihan innoissaan perunamaa-harrastuksestaan-ja kehotti mua ettiin itelleni jotain vastaavaa tekemistä.

"Joskus sydän tahtoo takaisin
muistot jotka piiloon lakaisin
mä silloin mietin mitä niillä teen..."

Mitään "bestiksiä" me ei olla ikinä oltu, ei ees ihanan seurustelun aikana eikä meistä sellasia varmaankaan ikinä tuu. Niin traagiselta kun se kuulostaakin, Jube on tällä hetkellä "uutuus" mun elämässä ja pyörii jatkuvasti mielessä. Pian kumminkin (toivottavasti...) saan ajatukset tasaantuun ja Juben paikka löytyy eri tavalla mun sydämestä. Ei eksänä vaan kaverina, kenties ystävänä.

"Vanha suola janottaa 

itselleni viimein myönnän sen.
Vanha suola janottaa 

ajatusten kanssa taistelen..."
Charles Plogman: Jalat alta