On korvia,tassuja,...

Huomenna Ketun koirat on ollu mulla tasan kaks viikkoo... Kaikenlaista onkin ehtiny siinä ajassa taphtua ja jokusen kerran on menny sormi suuhunkin, kun en oo tienny mitä ois pitäny tehä-kuten sillon kun toinen koira alkaa ihan yhtäkkiä oksentaan iltalenkillä... Monen naurut on hölmöläisten touhuja seuratessa saanu, mutt on niitä itkujakin tullu.
Huomenna kumminkin Ketun ois tarkotus tulla kylään ja sunnuntaina lähtiessään ottaa koiratkin kotiin. Mutta... Ketun pitäis hakee lääkkeensä apteekista eikä oo sitä vielä tässä parin päivän aikana saanu tehtyä. Ilman lääkitystä on pian takuuvarma paluu osastolle. Yksinkertasesti, ja karusti ilmaistuna, jos kaverilla ei oo lääkkeitä huomenna tullessaan mukana, koirat ei lähe mihkään sunnuntaina.
Kohta joku eläinaktivisti kumminkin alkaa vinkuun etten voi väkipakolla pitää toisen koiria itelläni, mutta Kettu itekin ymmärtää tilanteen. Puhuttiin nimittäin siitä tänään. Jos oma vointi ei oo kunnossa, ei sitä jaksa hoitaa kahta nelijalkaistakaan. Ihan suoraan sanottuna, mä en jaksais niitä (ainakin) kolmatta viikkoo.

Joten Kettu kiltti, hae lääkkeesi!!!