Kuten joka paikassa jo muutenkin hehkutetaan, niin pakko on munkin sananen sanoo tosta yllättävästä valoilmiöstä. Vaikka viime yö menikin valvomiseks mahakivun takii, koulusta kotiin tullessa mun silmät jotenkin aukes keväälle. Jalkakäytävät oli sulaneita, maa pilkotti yhestä sun toisesta kohtaa ja jäljellä olevien kinosten reunat vaikutti siltä ett joku ois käyny levittään pitsiä maahan. Sellasta läpikuultavaa lunta, mistä vähitellen tipahteli vesipisaroita. Eikä tietenkään sattunu oleen kameraa mukana... Kotitielle tajusin ehkä osa syyn siihen miks oon eläny ihan talvimaailmassa viel; lumesta ei oo puutetta...
"I have loved you for a
Thousand years
I'll love you for a
Thousand more"
Christina Perri: a Thousand Years
Thousand years
I'll love you for a
Thousand more"
Christina Perri: a Thousand Years
P.S. Sain tulppaanini kuoleen ennen kun ne ees ehti aueta. Leikkasin kyllä uuden imupinnan ja vesikin oli huonenlämpöstä-ei siis liian kylmää eikä kuumaa. Aina ei voi osata :D
Leikkasitko imupinnan saksilla? Jos leikkasit, niin syy löytyy siitä. Uusi imupinta aina viistosti leikattuna terävällä veitsellä. :)
VastaaPoistaSiitähän se syy löyty-ja ilmeisesti kukat ei tykänny kotimatkasta samassa kassissa kylmätuotteiden kaa. Nää muistaen ens kerralla...
Poista