Vanhempien tasa-arvoisuus

Kuten moni lukija jo tietääkin, mun vanhemmat eros kun mä olin pieni. Vaikka ehkä pientä kyräilyä puolin ja toisin on välillä on ollu ilmassa, on heidän välit kumminkin ollu asialliset. En muista kertaakaan olleeni missään lastenvalvojatapaamisessa. Iskällä vietin pienenä joka toisen viikonlopun, kuukauden kesälomasta ja talviloman. Joka toinen vuosi joulun ja joka toinen vuosi uuden vuoden. Johonkin teini-iän kapinointivaiheeseen se oli ok, normaalia perhe-elämää.
Vanhempana (esiteini-iässä) tuli kapina etten haluu käydä iskällä. Kerran kuukaudessa oli ihan tarpeeks tuppukylässä jossa ei oo kavereita, sillon vielä tietokoneistakaan ei puhuttu. Kaiken päälle vielä uusi rasittava naisystävä, niin oli siinä teinitytöllä sietämistä. Sisimmässäni elättelin toiveita ehjästä perheestä. Siitä, että jouluaattona voitais oikeasti KOKO perhe istua saman pöydän ääreen. Välttelykapina muuttu jossain vaiheessa siten, että halusin olla vaan ja ainoastaan iskälle. Siellä on aina ollu löysemmät säännöt ja oon saanu enemmän vastuuta omista tekemisistäni. Iskä on se kuka osti mulle puhelimen, iskän kanssa on monia hyviä muistoja esim. uimareissuilta. Tässä tapauksessa joustoa löyty-niin kauan ett ymmärsin ite mikä on parhain/helpoin tapa.
Eniten tilannetta ehkä helpotti aikoinaan omille muutto. Nyt vastuu tekemisissä on ainoastaan mulla. Saan mennä, olla ja tehdä just niin kun haluun. Ei tarvi kysyä lupaa, jos jääkaapista haluu syödä jotain eikä tarvi kertoa monen aikaan aikoo palata, kun ovesta ulos lähtee. Loma-aikoina kuvio on vähän eri, mutt kouluaikoina (/lukuvuoden aikana) vietän omasta tahdosta yhden viikonlopun kuukaudesta sekä iskällä että äitillä.

Mun "tarina" on ehkä niitä kauneimpia erolapsien tarinoita. Lähipiiristä löytyy useampiakin jälkikasvullisia ja eronneita. Ehkä en nuoren ikäni takia oo kuullu tarinoita tilanteiden takaa, mutta yhden tarinan oon kuullu. Yhden jossa pienen pojan väkivaltainen äiti on saamassa täyshuoltajuuden ja isä näin ollen saisi tavata lastaan valvotusti ehkä kerran tai kaks kuukaudessa. Jos hyvin käy.. Mun mielestä maailma, Suomi on välillä tosi epäreilu paikka. Onneks on kumminkin mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuteen. Omaan ja mahdollisen jälkikasvun. Alla linkki josta pääsee allekirjoittamaan kansalaisaloitteen tasa-arvoisen vanhemmuuden puolesta :)

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/322

Keskiviikko.

Nyt kun aamun kipeilystä ja sen aiheuttamasta stressistä on taas hetkellisesti toivuttu, voi tosissaan miettiä mihin tän lomapäivän käyttäis. Kaupungille pitäis mennä asioita hoitaan-mutta se ei onnistu ilman avainlukulistaa, joka on päättäny mennä johonkin hyvään jemmaan. Voisin toki hakea postista valokuvat ja valmistella kollaasia eteenpäin taikka askarrella synttärikortit valmiiks. Äippä on tulossa huomenna käymään ja kämppä on kun suoraan facebookin Criminal Case pelistä. Ilman ruumiita tosin.

Esimerkki CC:sta.

Kummallisesti päivät on menny ihan johonkin muuhun kun siivoomiseen. Yks päivä päätin vaihtaa järjestystä, kyllästyn nopeesti, ja sitten kun idea ei ollukaan niin toimiva, jäi jokunen huonekalukin vähän miten sattui. Useampi tunti menee, että tänne jonkun kehtaa kylään päästää-ja siinä vaiheessahan kaikki kaupungin asioiden hoitopaikat on menny jo kiinni. Hmmm!

Tänne kiitos!

KesäLOMALLA  sitä paitsi kuuluu lomailla. Ottaa rennosti ja elää ilman stressiä. Turhauttavaa siis joutua miettiin ett jos teen ton niin toi jää tekemättä. Voisin jättää hyvin kaiken tekemättä ja vaan löhöillä. Nauttia hetkistä, nauttia elämästä.

Pöhkö, aivan pöhkö

Aamusella heräillessa olo oli tosi omituinen. Järkyttävä närästys ja vähän kun oksettikin. Aivan varmasti siis niitä kuuluisia raskausoireita-ja sekös stressi taas "helpottikin" oloa. Onneks sain kumminkin vielä pari tuntii nukuttua-ja äsken herättyäni alkoi tuo sekoilu taas naurattaan. Todellinen syy löytyi eilisestä pannarista; mä kun en oikeastaan sais syödä vehnätuotteita. Kuka käski syödä vielä puoli pellillistä pannaria iltapalaks...


P.S
Smurffien jostain biisistä lainattu otsikko, mutta en etsiessäni löytäny ko. biisiä. Saa linkata/vinkata, jos joku tunnistaa.

Pari biisiä toukokuulta

Mulla on tapana kirjoittaa puhelimen muistiin hyviä lausahduksia, laulujen sanoja, kirja- ja leffavinkkejä. Uusia blogeja joita tarvii alkaa seuraan, otsikkoideoita, fiiliksiä. Oikeastaan mitä vaan. Aina välillä on myös palattava kattoon mitä on tullu ylös kirjoiteltua-ja tehdä niille asioille jotain. Kuten lukea se tietty kirja tai kirjottaa se parikin kuukautta päässä muhinu blogiteksti vihdoinkin tänne. Tänäänkin palasin noihin merkintöihin ja löysin toukokuulta mm. seuraavat biisilainaukset;

Se on ihan sama mistä sä tuut ja aivan sama kuka sä oot, jos sä haluut se on susta kii. Se on susta kii, mieti mikä äijä sä oot, tyydyt seuraaman sun tappioo, jos sä haluut se on susta kii. Sun on vedettävä selkä suoraan, sun on vedettävä selkä suoraan ja mentävä hakemaan se mitä haluut. 

(Brädi-Selkä suoraan)    

Ootsä koskaan miettiny et...

Onks onni ollu todellinen hetkeekään? Olo on kotosa ongelmien keskellä.

Ne istutettiin kotikulmilla. Oma maa mansikka, juntit päät puskissa.

Pyydetään pysyy vahvana kerranki. Kaikkihan täällä on saatanan sekasin.

Ihmiselämä, Kirkkokuja. Mitä vaa voi tapahtua, Bingo Lujan.

Nuorallatanssija, "Hyvä Aste!" hurratkaa. Fiilistelemässä yläasteen nurkalla.

Valmiina vaaroihin, taas suolaa haavoihin. Kriminaalihuollost Emma-gaaloihin.

Nyt tehään, mut mieleen palaa yhtenään: sä uskoit muhun enemmän ku kaikki yhteensä.

En deletoinu numeroas luurist pois, vahinko et se ei soi.

(Aste-Sydän)

Sirkus Florentino

Eilen illalla tosiaan suunnattiin Junnun kaa sirkukseen. Pienempää osapuolta jännitti ensimmäinen kerta ja isompaa jännitti kolmas kerta. Tosin, oon aiemmin käyny vaan Sirkus Finlandiassa ja nyt oli kilpailevan yrityksen, Sirkus Florentinon vuoro. Liput (aikuinen+lapsi) oli yhteensä 30e-mikä ei mun mielestä oo aitiopaikoista todellakaan paha hinta. Pari tuntinen ohjelma ei jättäny ketään kylmäks, välillä itsekin jäin kiinni suu auki toljottamisesta :D Väliajalla lapset sai ratsastaan poneilla ja rohkeimmat kamelilla, pihassa oli pomppulinnaa ja karusellia mitä ei valitettavasti kyllä sateen takia päästy testaan. Ehkä ensi kerralla sitten. SUOSITTELEN!

Berhandilaisia! En ollu ikinä aiemmin nähny noita söpöjä jättiläisia livenä.

Duoilma-akrobatiaa.

Kamelikaveri!

Ilma-akrobatiaa koirien kera

Lisää ilma-akrobatiaa, tällä kertaa kuutio kaverina (ja ilman valjaita!)

Pöhkö pelle :D

Setä ja suuri yksipyöräinen

Väliaikaratsastusta

Tytsy pyöritteli tulikeppiä jaloilla. Mikäs siinä sitten...

Sirkus Florentinon kotisivuille TÄSTÄ.

Kotisohvashoppailua

Piti tässä reissusta palattua shoppailla syys- ja talvivaatteita. Muutenkin vaatekaapit nyt huutaa tyhjyyttä, kun heitin sieltä jätesäkillisen kamaa pois. Vaatteita jotka on isoja, pieniä tai joita en muuten käytä. Verkkokauppashoppailu on huomattavasti miellyttävämpää, kun kaupoissa kiertely ja melkein taas muistin hetken huumassa tavoitteeni...

Lopullisen paketin sisältö...

...eli kaks kukkahametta, seepratoppi ja kaks neuletta.

Mitä se sanoikaan?

Muistan joskus kirjoittaneeni siitä, kuinka havahduin kuuntelemaani musiikkiin iskällä ollessa. Muistaakseni oli just joku Petri Nygårdin Märkää, kun isäukko tupsahti kotiin. Äkkiä tais biisiä vaihtua, kun tajusin mitä ko. laulussa lauletaan. Ei siinä, toki mä saan kuunnella just sellasta musiikkia mitä haluun ja mistä tykkään, mutt ihan kaikkea en kumminkaan kehtaa kaikkien kuullen kuunnella.
Tänään kaupasta tullessa jotenkin havahduin taas kuunteleen mitä kuuntelen. Musiikki tuli iPodista vain omiin korviin, mutta en ihmettele vaikka oisinkin sattunu sillä hetkellä punastuun. Brädiähän sieltä tuli ja biisi oli Kuka eka. Enpähän oo ennen ajatellu mitä siinäkin oikeasti lauletaan...

Kertsi;
Riisutaan housut ja paidat, kuka nyt niitä kaipaa ja nää on beibi sitä varten aitiopaikat.
Otetaan toi pois, sit lähtee noi pois. Sun kroppa on sitä mitä muut vaa toivois.
Kuka eka alasti? Kuka eka alasti? Leikit et se on ajast kiinni.
Kuka eka alasti? Kuka eka alasti? Kuka eka? Kuka eka? Kuka eka alasti?

Mä ajelen sun luokses vauhdil, kotiovi auki, mä nautin. Daddy on himas nappei ja vetskarei auki jo pihas.
Kysy kuka eka, ni ei Brädi oo hidas. En pysty viivyttää, makkarii siirrytää, oot jotai nii hyvää tän takii himas viihdytään.
Sä oot niin uskomaton, siks oon niin uskollinen, ku teet just noi nii tät ei uskois omaks huusholliksee.
Kadulla bisnesleidi ja kotona strippari. Imet pikkarisillas tikkarii ja mun silmät loistaa ku fikkari.
vallassas kokonaan, en malta odottaa et sä teet ne jutut joist mä digaan nii ku sä grindaat siin ja sä dippaat sit, etkä beibi suutu jos mä filmaan sit.
Sä oot siis niin fresh, sun vicky secrets pistää mut änkyttää: "Ota ne p-p-please veks".
Ku käytät kroppas joka kurvii ja kaarta tolleen, niin myönnän kyl et beibi noi tekee kunniaa vartalolles.
Palan nii halusta, mama jalka siis jarrulta ja skabaa mun kaa kuka eka Aataminasusussa? C'mon!

Kertsi

Kaiken takana on nainen, naah, ei tosissaan. Ela pysyy naisensa takana, raa, doggystyle.
Mun naisseikkailuista sais bestseller -romaanin, mut en koskaan tuu kohtelee noit muit höyssei niinku omaani.
Sä oot kukka kämmenellä, aluks vast lämmitellään. Sun kantsii venytellä, muuten huomenaamul on taas paikat hellän.
Lahes se on "kuka eka?", meil päin se on "kuka vika?". Ja täällä personal best jää alle kahen sekan.
Vaatteet pois älä änkytä, räppi päälle, sulje sun kännykkäs nyt setti kestää ku koipisin kännissä, ku mä länkytän lommoja sängyn päätyyn.
Asennot läpi käyty ennen ku tää yö päättyy, se on hääyö-tyyliin pää tyynyyn. Sano vaa mitä tahdot, toivees täyttyy.
Veks vaa pois estot taas, mul on mieles pari juttuu jota testataan. ujoo, schmujoo, ei stressata. It's on, huolimatta mestasta.
Sängys, sohval tai lattialla. Kaks varotust taloyhtiöst alla, yks vielä varaa, voi naapuriparat. Nyt alasti,heti paikalla!

Kertsi

Selvisit ja kelpaat kelle vaan

Tänään on jo perjantai! Mihin viikko on taas menny... Okei, tiedän varsin hyvin mihin se on mennny. Siihen että oon haikaillu takaisin Kroatian lämpöön, takaisin V:n ja setämiesten seuraan. Siihen, että olen opetellu pukeutuun sään mukaan-jopa öisin. Uskokaa tai älkää, mutta alkuviikosta palelin öitä vaikka mulla oli kunnon yöasu, villasukat, peitto sekä fleeceviltti. Hyrrr...
Lähiaikoina on unettomuuskin taas ollu häiriöksi, viime yönä valvoin kolmeen ennen kun uni tuli. Kuuden tunnin nokosten jälkeen olo oli ymmärrettävästi aika voimaton, mutta päihitin päiväuni tarpeen lähtemällä asioille. Ja kyllä kannatti!
Hain yli vuoden lainassa olleen teltan kaverilta takaisin-ja sain ilmaiset torikahvit. Kävin hakemassa Seppälän paketin Siwasta-ja sain 10% alennuskupongin. Törmäsin hyvännäköiseen feissariin joka onnistu puhuun mut jääkarhujen suojelijaks-ja lupasi vielä soitella ;) Hain kirjastosta kasan kirjoja ja levyjä, pakolliset lääkkeet apteekista ja kartonkeja kuvakollaasia varten. Illemmalla suunnataan Juniorin kaa sirkukseen (aitiopaikoille!) ja samallahan siitä naapurista vois ne kuvakollaasin kuvatkin hakee. Energiasta ei siis oo pulaa-eikä sadekuurotkaan tänään menoo haittaa.

4/100

Onko tää todella vasta neljäs sata-haaste? :o Näemmä vähän jääny-ja taidan vähän jäädä tavoitteesta 100x100 tänä vuonna. Noh, nyt kumminkin haastoin itteni pienestä ja päätin vihdoin ja viimein siivota levyhyllyn. Paljon on levyjä mitä en kuuntele tai sellaisia mitkä oon säästäny yhden/kahden hyvän biisin takia. Lisäks on levyjä joista jo ihan muistojen vuoks haluan eroon.
Alkutilanteesta 130 cd:tä raa´alla kädellä karsittua pääsin varsin miellyttävään tulokseen 80. Nyt levyhyllyyn mahtuu muutakin...

Vähempikin riittää...

POIS! POIS! POIS!

Se mikä ei tapa, vahvistaa

Viime yöhön saakka olin lähes varma, ett oon kaikesta huolimatta raskaana. Oikeastaan salaa toivoin olevani. Olin kenties katkera, kun mä en saa olla perhe vaikka kovasti jo haluisin ja esim. kirpparilla käydessä kitisevimmässäkin kakarassa oli jotain mikä korvensi mun sisintä.

Sanoisin etten stressaa paljon, mutt sillon kun aihetta on, saatan viikonkin elää lähes sietämättömässä stressitilassa. Stressi loppuu vasta kun on tarpeeksi monta huonosti nukuttua yötä takana-ja kun saan mahani taas toimiin.

Viime yön vatsan väänteet oli kamalia ja aamuyön nukahtamiseen asti piiskasin itteeni mm. yllä mainitulla biisillä. Aamulla herätessä asiat oli taas asettunu oikeisiin mittasuhteisiin ja olo oli helpottunu. Elämä jatkuu.

Raskaustestin aika on parin viikon päästä, mutt enään en stressaa tulosta. Raskaana olo on loppuen lopuks todella epätodennäköistä, lottovoiton luokkaa. Ja jos niin kumminkin käy, toivon että jälkikasvun pitäminen muodostuu kaikkien osapuolten yhteiseks mielipiteeks.